Kansainvälisyys kasvun ja oppimisen palveluissa

Kaupunkistrategian mukaisesti kasvun ja oppimisen palveluissa painotetaan myös kansainvälisyyttä. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus ovat olennaisia taitoja globaalikansalaiseksi kasvamisessa. Kansainvälisyys monipuolistaa lapsen, nuoren ja nuoren aikuisen kokemusmaailmaa, avartaa maailmankuvaa ja vahvistaa valmiuksia toimia eettisesti
ja kestävästi globalisoituneessa maailmassa. Kansainvälisyysosaamista tuetaan tavoitteellisesti kaikilla ikätasoilla sekä kaikissa laaja-alaisen osaamisen mahdollistavissa oppimisen tilanteissa. Kansainvälistymistä pyritään toteuttamaan myös mahdollisimman resurssiviisaasti, esimerkiksi kotikansainvälisin keinoin hyödyntämällä kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisia toimintaympäristöjä.

PERUSOPETUS

Opetussuunnitelman perusteissa kansainvälisyys on ennen kaikkea globaalikansalaisuuteen valmistamista. Kansainvälisyyttä voidaan tukea perusopetuksessa neljällä tasolla.

Kansainvälisyys laaja-alaisena osaamisena eli asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä koskee kaikkia opetuksen piirissä olevia lapsia ja nuoria varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Globaalikansalaiseksi kasvaminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä AGENDA2030-kestävät arvot ovat tärkeä osa kasvatuksen ja opetuksen sisältöjä sekä toimintakulttuuria. Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmiinsa, miten kansainvälisyys laaja-alaisena osaamisena näkyy koulun toimintakulttuurissa, jokapäiväisessä toiminnassa ja opetuksessa.

Kotikansainvälisyydessä huomioidaan omien kulttuurisesti sekä kielellisesti moninaisten toimintaympäristöjen mahdollisuudet globaalikansalaisen taitojen kehittymisessä. Kotikansainvälistymistä voidaan toteuttaa myös tieto- ja viestintäteknologian keinoin. Kotikansainvälistymisen keinoja ovat esimerkiksi kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisen kouluympäristön huomioiminen, oman äidinkielen opetus, monialaiset oppimiskokonaisuudet, teemapäivät, vierailijat, ystävyyskoulut, kirjeenvaihdot, teknologiset ja virtuaaliset yhteistyömahdollisuudet, koulun omat tapahtumat jne.

Alueelliseen ja kansalliseen yhteistyöhön sekä verkostoihin osallistuminen ja niissä toimiminen mahdollistaa kokemusten ja osaamisen hankkimisen sekä jakamisen. Yhteistyö ja verkostoituminen tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä. Alueellista ja kansallista yhteistyötä ovat esimerkiksi Jyväskylän koulujen L2-yhdysopettajaverkosto (joka koulusta edustaja), kehitysjärjestöyhteistyö, yliopistoyhteistyö, kansalliset konferenssit ja koulutukset.

Kansainvälinen toiminta ja liikkuvuus sisältää koulun hankkeet, joissa liikutaan yli valtiorajojen. Liikkuvuuksia sisältävissä hankkeissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan resurssiviisas matkustaminen: esimerkiksi Erasmus+/Nordplus-ohjelmat (oppilaat/opetushenkilöstö), ystävyyskoulu- ym. vaihdot.

Kansainvälistä toimintaa tulee suunnitella oman koulun tarpeista ja opetussuunnitelmasta käsin. Siten se tulee osaksi koulun toimintakulttuuria ja tukee oppimista antaen lisäarvoa koulutyölle.
Koulu merkitsee lukuvuosisuunnitelman taulukkoon toimintoja niille kansainvälisyyden tasoille, joita lukuvuonna toteutetaan. Taulukko voi täydentyä lukuvuoden aikana.
Koululle nimetään kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälisyysasioiden L2-yhdyshenkilö tai -tiimi, jonka tehtäviä ovat mm. koulun kansainvälisyystoiminnan ja globaalikasvatuksen tavoitteiden tukeminen, osallistuminen L2-yhdysopettajaverkoston koulutuksiin ja tapaamisiin, tiedon välittäminen kouluilla ja koulujen kv-toiminnan raportointi.



Kuva: Paula Mattila, Opetushallitus

KOULUJEN KANSAINVÄLISYYDEN TASOT 1-4:

Kuvalähde: Mitä on kansainvälisyys? - ppt lataa (slideplayer.fi)


Kuvalähde: Mitä on kansainvälisyys? - ppt lataa (slideplayer.fi)

Kuvalähde: Mitä on kansainvälisyys? - ppt lataa (slideplayer.fi)

Kuvalähde: Mitä on kansainvälisyys? - ppt lataa (slideplayer.fi)