Kotoutuminen ja esi- ja perusopetuksen valmistava opetus

"Muiden monikielisten oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Siten oppilaat saavat valmiudet tasapainoiseen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika." (ks. OPS 9.4, s. 87)

Maahanmuuttajaoppilaan kotouttamiseen liittyy monenlaisia erilaisia asioita, joita opettajan on otettava huomioon. Ensimmäinen asia, joka opettajan tulee tehdä, on ottaa selvää oppilaasta. Opettajalle on tärkeää tietää, missä määrin oppilas osaa lukea tai kirjoittaa, millaiset hänen koulutaitonsa ovat, ja myös millainen hänen perhetaustansa ja alkuperäiskulttuurinsa on. Ei voida suoraan tulkita, että tietystä maasta tullut oppilas olisi automaattisesti taitotasoltaan jonkinlainen, tai että hänellä olisi tietynlainen luonne. Nämä tiedot ovat hyvin tärkeitä opetukseen valmistavien toimien kannalta.

http://www.oph.fi/download/49175_maahanmuuttajaopetuksen_valmentavat_sisallot_opettajankoulutuksessa.pdf
http://www.oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/yksilollisia_polkuja_maahanmuuttajien_kotoutumiskoulutukseen
http://www.oph.fi/download/46518_maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf
http://www.oph.fi/download/121979_kotokirja.pdf

Opettaja tarvitsee informaatiota myös oppilaan perehdyttämiseen ja sopivien tukitoimien löytämiseen. Puuttuva kielitaito ei ole peruste erityisopetukselle.
Perehdytys voi olla opettajalle yhtä vaikeaa kuin oppilaallekin, ja molemmat voivat samalla tavalla kokea kulttuurishokkeja toistensa kulttuureista. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista asettaa oppilasta stereotypioihin hänen kulttuurinsa mukaan. Opettaja joutuu jatkuvasti miettimään, millaisia kulttuurieroja oppilas saattaa kohdata, ja miten hän reagoi näihin. Esimerkiksi vaatetus voi olla hyvinkin ongelmallinen seikka kahden kulttuurin välillä; vähäpukeisuus saatetaan joissakin kulttuureissa kokea hyvin sopimattomaksi ja provosoivaksi. Myös muun muassa ruokailutottumukset sekä uimahallissa käynti voivat osoittautua ongelmallisiksi, jos niihin ei heti kiinnitä huomiota.

http://www.oph.fi/download/127365_Monikulttuurisuustaitojen_kehittaminen_kouluyhteisossa_-ohjelma.pdf
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/monikulttuurisuustaitojen_kehittaminen_kouluyhteisossa
http://oph.fi/download/190305_kulttuuriseen_moninaisuuteen_liittyva_osaaminen_perusopetuksessa.pdf

"Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa perusopetuksessa toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen tulee noudattaa perusopetukselle asetettuja yleisiä kasvatustavoitteita ja opetukselle asetettuja tavoitteita. Opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita sitouttamatta oppilaita tiettyyn opetuksen taustalla olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvo- tai kasvatusfilosofiseen näkemykseen." (ks. OPS 11.1, s. 94)

Uskonto on myös hyvin tärkeä huomioon otettava asia maahanmuuttotaustaisen oppilaan opettamisessa. Esimerkiksi yllä mainitut esimerkit, ruoka ja pukeutuminen liittyvät usein oppilaan uskonnolliseen taustaan. Itse katsomusaineen opiskelu etenee oppilaalla niin, että mikäli hänellä on jokin tietty rekisteröity uskonto, hän osallistuu sen opetukseen. Muutoin oppilas osallistuu joko evankelisluterilaiseen katsomusaineen opetukseen, tai elämänkatsomustiedon opetukseen.

http://www.oph.fi/download/189010_Ohje_uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_opetuksen_jarjestamisesta_seka_uskonno.pdf

"Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaitten kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. -...- Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. -...- Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä." (ks. OPS 13.4.1, s. 103)


Kielitietoisessa koulussa ja opetuksessa opettaja joutuu myös muokkaamaan omaa kieltään, sillä suomen kielessä on hyvinkin paljon kulttuurisidonnaista sanastoa, joka tulee muiden vaikeiden ja monimutkaisten asioiden ohessa selittää oppilaalle. Näissä asioissa voi hyödyntää monialaisia oppimiskokonaisuuksia, kuten esimerkiksi biologian ja kielen opettajat voivat tehdä yhteistyötä Suomen kasvillisuuteen tutustuttaessa. Kielitietoisuus on tässä tärkeää, opettajan tulee opettaa oppilaalle eri aineiden rekistereistä, sekä myös erilaisia opiskelun taitoja, kuten tekstin raivaamista. Opettajalta vaaditaan myös kärsivällisyyttä, sillä joissain tapauksissa hän voi joutua opettamaan oppilaalle asioita, jotka hänen opetussuunnitelman mukaan tulisi periaatteessa jo osata, kuten esimerkiksi lauseenjäsennystä.

http://www.oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/jokainen_opettaja_on_oman_aineensa_kielen_opettaja

Maahanmuuttajaoppilaan saapuminen luokalle muuttaa heti luokan ryhmädynamiikkaa. Hän voi tuntea olonsa luokassa ylimääräiseksi, eikä välttämättä tunne kuuluvuutta muuhun luokkaan. Tätä faktoria lisää se, että jos opettajalla ja oppilaalla ei ole yhteistä kieltä, opettaja saattaa puhua tälle vain tulkin kautta, jolloin kontakti heidän välillään heikkenee. Opettajan tulisi aina puhua suoraan oppilaalle, ei tulkille. Opettaja voi parantaa tilannetta myös esimerkiksi hyödyntämällä maahanmuuttajaoppilaan kulttuurillista pääomaa opetuksessa: hän voi tutustuttaa muuta luokkaa uuteen kulttuuriin, ja täten kasvattaa heidän suvaitsevaisuuttaan uusia kulttuureja, ja etenkin itse oppilasta kohtaan.

http://www.oph.fi/download/190359_FaktaaExpress_4A_2018.pdf

Kaikista asioista ei voi kuitenkaan välttämättä puhua maahanmuuttajataustaisen oppilaan läsnäollessa. Esimerkiksi uskonnolliset tai sotaan liittyvät asiat voivat olla joillekin oppilaille hyvinkin vaikeita käsitellä, ja on siksi hyvin tärkeää tietää oppilaiden taustoista. Näiden tukitoimien puitteissa, on hyvin ymmärrettävää, että opettaja voi usein tuntea itsensä riittämättömäksi. Joskus opettaja voi myös kokea olevansa hyvinkin suvaitsevainen, mutta vaikeassa tilanteessa, jossa joutuu pärjäämään maahanmuuttajaoppilaan kanssa, voi totuus osoittautua toiseksi. Opettajan tunteista tulisi täten myös puhua ja ne tulisi aina ottaa huomioon työkykyisyyden parantamiseksi.

http://www.oph.fi/download/49210_rytmeja_ja_rajankayntia.pdf

Joissakin tapauksissa myös oppilaiden välille voi syntyä kulttuurista johtuvaa kiistaa. Oppilaat saattavat joutua konfliktiin keskenään esimerkiksi kotimaidensa välien takia. Opettajan tulisi olla tietoinen tällaisista vastakkainasetteluista, jotta hän osaisi valmistautua niihin, sekä mahdollisuuksien mukaan myös ennaltaehkäistä niiden syntymistä. On tärkeää, että myös oppilaille kerrottaisiin tällaisista asioista, jotta myös he osaisivat toimia vaikeissa tilanteissa, ja esimerkiksi kutsua opettajan apuun tarvittaessa.

http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-alueita/ennakointi
http://www.oph.fi/julkaisut/2017/rakentavaa_vuorovaikutusta

Sen lisäksi että oppilaille ja vanhemmille painotetaan usein suomen kielen opiskelun tärkeyttä, myös oman äidinkielen opetus on äärimmäisen tärkeää oppilaan kulttuurisen identiteetin ja kielitaidon kannalta, esimerkiksi kun oppilas vuorovaikuttaa oman äidinkielensä kautta sukulaistensa tai muiden kulttuurin edustajien kanssa. Tätä pitäisi painottaa sekä vanhemmille että oppilaille itselleen, jotta he panostaisivat oman äidinkielen opintoihinsa, eivätkä vain hylkäisi niitä suomen kielen takia.

https://peda.net/jyvaskyla/kieku/o-ohll/o-ot2
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/suomi-koulut/prime104.aspx

Olisi tärkeää, että monikulttuurisuusasioita kyettäisiin yhtenäistämään, sillä tällä hetkellä jokaisella koululla on erilaiset toimintatavat, eikä koulujen sisälläkään ole yleensä yksittäistä henkilöä, jonka puoleen kääntyä näissä asioissa. Työnjakoa voisi tulevaisuudessa huomattavasti selkiyttää myöskin sen takia, että toimintatapojen jatkuvuus säilyisi.


Työyhteisömme on monikulttuurinen

Työyhteisössämme vallitsee monikulttuurisuus, mutta yhteenkuuluvuudessa olisi edelleen parantamisen varaa. Monet opettajat eivät välttämättä koe kovinkaan suurta kuuluvuutta työyhteisöönsä, jos he esimerkiksi työskentelevät iltaisin eivätkä saa täten paljoa näkyvyyttä. Myös viestit vanhempien ja opettajien välillä menevät usein välikäden kautta. Etenkin monikulttuuristen opettajien työ voi olla hyvinkin epävakaata työympäristöjen vaihtuessa jatkuvasti. Tilannetta voisi huomattavasti parantaa jo se, että muut opettajat työskentelisivät yhdessä monikulttuuristen opettajien kanssa, vaikkapa oppilaiden opiskelutaitojen kartoittamiseksi.

http://www.oph.fi/download/126666_Monikulttuurinen_kouluyhteiso.pdf
http://www.oph.fi/download/157911_yhteisvoimin_kohti_uudistuvaa_koulua_2.pdf


Arviointi

Arviointi voi usein olla haaste maahanmuuttajataustaisien oppilaiden kohdalla. Opetussuunnitelman s. 185 kertoo, miten S2-status määritetään. S2-oppilaat voivat olla tavallisessa äidinkielen ryhmässä, mutta heidän oppimääränsä on silti S2. Jos oppilaan perhe on sujuvasti kaksikielinen, vanhemmilta voidaan kysyä, kumman oppimäärän oppilas suorittaa. Ongelmaksi voi kuitenkin nousta, jos oppilaan viralliseksi äidinkieleksi on merkitty suomi, mutta hänen kielitaitonsa ei ole sillä tasolla. Lukiotasolla oppilaan on osallistuttava tässä tapauksessa silti äidinkielen opetukseen, eikä hän saa vaihtaa S2:een, jolloin ongelmia syntyy viimeistään ylioppilaskirjoituksissa. Äidinkieleksi voi Suomessa rekisteröidä vain yhden kielen, eikä se välttämättä aina ole oppilaan vahvin kieli.

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat/perusopetuksen_s2_oppimaara/103/0/mika_taho_paattaa_siita_osallistuuko_oppilas_s2-opetukseen_kuka_voi_saada_s2-opetusta
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat/perusopetuksen_s2_oppimaara/103/0/voiko_oppimaaran_vaihtaa_aidinkieli_ja_kirjallisuus_-oppimaarasta_s2_-oppimaaraan_kesken_opintojen
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat/perusopetuksen_s2_oppimaara/103/0/voiko_maahanmuuttajaoppilas_osallistua_s2-opetukseen_vaikka_hanella_on_vaestotietojarjestelmaan_merkitty_aidinkieleksi_suomi
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat/perusopetuksen_s2_oppimaara/103/0/mille_vuosiluokalle_perusopetusikainen_maahanmuuttajaoppilas_sijoitetaan_jos_oppilaan_taidot_eivat_vastaa_oman_ikatason_osaamista
http://www.edu.fi/perusopetus/aidinkieli/suomi_toisena_kielena