Jyväskylän luontokoulu

Luontokoulun melontakausi päättyi 23.9.

Jyväskylän luontokoulun vesiturvallisuus- ja melonnan opetuskausi päättyi ke 23.9.
Elo-syyskuun säät suosivat melontoja ja saimme suunnitellusti, muutamasta sade- ja myrskypäivästä huolimatta, vedettyä vesiturva- ja melontaopetukset kaikille luokille, jotka ehtivät varaamaan opetusaikansa elokuussa koulujen alettua!
Kolme varapäivää tulivat tarpeeseen, koska Aila-myrskyä edeltävänä päivänäkään emme vesille menneet, vaan siirsimme Huhtasuon opetusta viikolla eteenpäin! Lisäksi jouduimme Keljonkankaan opetusta siirtämään varapäiville ma 21.9.
Köhniöllä jouduimme ukkosen takia siirtämään toisen kuudennen luokan opetusta viikolla eteenpäin, koska voimakas ukkoskuuro osui juuri iltapäiväksi Köhniönjärvelle. Ehdimme jo perehdyttään Kypärämäen oppilaat melontaliivien pukemiseen ja melontaan, kun voimakas sade ja ukkosta enteilevät tuulen puuskat estivät vesille lähtemisen. Ensimääinen salama iskikin noin 500m meistä, joten se oli taas muistutus meille, ettei ukkosen kanssa voi leikitellä. Valitettavasti jouduimme seuraavan viikon melontakoulutuksen perumaan saadaksemme melontaaijan Kypärämäen kuutosluokkalaisille. No, ilmoittautuneita koulutukseen oli sinä vaiheessa vain kolme, joten ehkä koulutus olisi peruuntunut muutenkin!
Vesiturvallisuus- ja melontaopetuksessa meillä kävi 1010 oppilasta sekä 48 aikuista!
Veden kanssa lähempää tuttavuutta melontaopuksen aikana teki 7 oppilasta ja näin ollen noin 22 000 melontakoulutettavastani 50 melojaa ovat ohjauksessani kastuneet!
Vesiturva- ja melontakoulutustamme jatkamme taas vuoden 2021 elokuussa, mikäli Jyväskylän luontokoulu saa jatkaa toimintaansa edellisten vuosien malliin!

Keväällä järjestämme Jyväskylän kaupungin opetustoimen opettajille ja koulunkäynnin ohjaajille suunnatun melontakoultuksenma 31.5.2021. Koulutksesta ilmoittelemme ensi kevään aikana!

Luontokoulu palaa kesälomilta töihin ma 10.8.2020

Hyvää loppukesän alkua kaikille sivujamme seuraaville!

Keväällä korona-pandemia keskeytti mukavasti edenneen kevään luontokouluretkemme ke 18.3. ja retkille palasimme vielä pariksi viikoksi pe 15.5. alkaen, uudet turvaohjeet toteuttaen! Kevään viimeiset luontokouluretket teimme Keljonkankaalla pe 29.5.
Nyt olemme kesän ajan ladanneet akkuja ja koulut alkavat ke 12.8. ja luontokoulun melonnanohjaukset alkavat to 13.8.
Luontokoulu seuraa tiiviisti, mitä opetuksen ohjauksesta tulevana syksynä kaupunkimme opetuspalvelut ohjaavat ja muutoksia jo sovittuihin opetuspäiviin ja luontokouluretkipäiviin voi tulla, lyhyelläkin viivellä.
Mutta tässä vaiheessa suunnittelemisen aloitamme lähes normi tilanteesta!
Luontokoulun henkilöstö kokee jälleen syksyllä nuorennusleikkausta, kun viime vuoden luontokouluopettajan palvellut Tanja Balabin jää äitiysvapaalle viikolla 33. Uutena luontokouluopettajana aloittaa Tommi Parikka.
Muuten luontokouluopettajien vanhakaarti jatkaa luontokouluopettaja Kim Suomalaisen johdolla ja luontokouluopettaja Kimmo Koittola reilut puolet luontokoulun opetuspäivistä vuorotellen aluksi Tanjan ja sitten Tommin kanssa.
Luontokoulutoiminta alkaa siis viikolla 33 kuudesluokkalaisten Vesiturvallisuus- ja melontaopetuksella, johon tänä vuonna yritämme saada mahtumaan 38 luokkaa. 
Kummiluokkatoiminta jatkuu taas syyskuunviimeisellä viikolla ja tänä vuonna olemme varanneet kummiluokkapaikkoja 40 luokalle.
Kummiluokiksi valitsemme jälleen ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta pieniä viilauksia voimme joutua tekemään rinnakkaisluokkien mukaan mahduttamiseksi.
Oikein mukavaa alkavaa lukuvuotta!

Terv. Tanja, Kimmo, Kimi ja Tommi, luontokouluopettajat

Luontokoulun melontavarusteita lainataan Jyväskylän kaupungin opetuspalveluiden henkilökunnalle

Hei!
Mikäli olet suorittanut melonta- ja soutuliiton melonnanohjaajan, melontaoppaan tai melontakouluttajan tutkinnon. Tai olet ollut luontokoulun melontakurssilla vuoden 2018 jälkeen; sinulla on mahdollisuus lainata Jyväskylän luontokoulun melontavälineistöä veloituksetta. Varusteita säilytetään Mankolaan koululla ja luontokoulu kotisivuilta löytyy varauskalenteri, jossa on lainakaluston varauskirja.
Aluksi meillä on neljä avokanoottia ja yksi kajakki lainauskäytössä.
Melonnanohjaajat voivat sopia kanoottitrailerin ja isomman määrän kanoottien lainaamisesta luontokouluopettajien kanssa.
Kanoottilainoista pidämme kirjaa, joka löytyy melontavarusteiden yhteydestä.

Lainauksen toimintaohjeet:
1. Tarkista varauskirja, mikäli vapaita kanootteja tai kajakki on saatavilla tee varaus kalenteriin.
2. Tutustu luontokoulun melonnan turvallisuussuunnitelmaan ennen lainausta!
3. Mankolasta varusteet voi lainata vahtimestarilta, rehtorilta, apulaisrehtorilta, luontokouluopettajalta, Penttisen Sannalta tai Nummelan Jannelta.
4. Noudan varusteet Mankolaan koululta ja merkitse varauskirjaan kaikki varusteet, mitkä lainaat, nimesi, puhelinnumerosi sekä lainausaikasi, varsinkin milloin tuot ne takaisin!
5. Jokainen lainaaja on henkilökohtaisesti vastuussa välineistön kunnosta ja turvallisesta käytöstä!
6. Mikäli välineistön kunnossa tai määrissä on huomautettavaa, ole yhteyksissä luontokouluopettaja Kim Suomalaiseen p. 040 - 822 0843

Jyväskylän luontokoulun kummiluokkina aloittaa tänä vuonna 46 ryhmää

Jyväskylän luontokoulun toiminta tänä syksynä jatkuu taas kummiluokkaretkien muodossa!
Kummiluokkaretkemme aloitimme viikolla 39 ma 23.9.
Tänä vuonna henkilöstöresurssien vuoksi jouduimme rajoittamaan kummiluokkien määrää 42 luokkaan.
Mutta ilmoittautumisjärjestelmissä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi olemme hyväksyneet tänä vuonna 46 kummiluokkaryhmää.
Kummiluokkien määrän rajoittamiseen päädyimme siksi, että haluamme tarjota kummiluokille selkeän ja tavoitteellisen lukuvuoden luontokoulun kanssa. Lukuvuoden aikana meillä on tarkoitus harjoitella oppilaiden kanssa sitä, miten oppilaat valmistautuvat koulun seinien ulkopuolella tapahtuvaan retkeen tai tapahtumaan. Valmistautumiseen kuuluvat siis tarpeelliset varusteet, säänmukaiset vaatteet, oikea asenne sekä riittävät ja ravitsevat eväät!
Lisäksi harjoittelemme retken jälkeen tarpeellisia rutiineja siten, että varusteemme ja vaatteemme ovat seuraavallakin retkellä valmiina huolehtimaan meidän hyvinvoinnista!
Kummiluokillemme pyrimme tarjoamaan yhden valmistelutunnin noin viikkoa ennen ensimmäistä retkeä sekä kaksi retkipäivää, joista toinen on tarkoitus tehdä lumiseen vuodenaikaan ja toinen retki on sulanmaan aikainen joko syys- tai kevätretki.
Valitettavasti emme pystyneet tarjoamaan kummiluokkapalvelujamme tänä vuonna kaikille halukkaille, joten paikat jaettiin ilmoittautumisjärjestyksessä! Järjestelmään päädyimme sen vuoksi, koska viime vuonna noin kymmeneltä kummiluokalta jäi toinen retki kokonaan pois, sairaustapauksien ja kalenterisotkujen takia.

Vuoden 2019 melontakausi saatiin pakettiin ti 17.9.

Luontokoulun melontakausi saatiin suorittaa tänä syksynä poikkeuksellisen hyvissä olosuhteissa.
Sade kasteli vain muutaman ryhmän ja lämpötilat olivat melontaan suosiolliset.
Yöpakkasten puuttuminen piti aamut lämpöisenä. Pysyimme erinomaisesti myös suunnitelmissa ja
kaikki sovitut vesiturva- ja melontakoulutukset pystyimme toteuttamaan. 
Melonnassa opetusta sai tänä syksynä 1012 oppilasta ja aikuisiakin meloi 30.
Lisäksi Kim järjesti kaksi melontakoulutustapahtumaa, joissa oppia sai reilut 20 aikuista.
Kanoottien kaatumisia oli tilastollinen keskiarvo eli vain kaksi oppilasta tuhannesta otti lähempää tuttavuutta veteen.
Perjantaina 13.9. melontapäivän jouduimme siirtämään seuraavalle tiistaille aamulla yllättäneen ukkosen vuoksi.

Tästä on hyvä jatkaa eppuluokkien kummiluokkaretkillä joulua kohti.
Kiitos osallistuneille oppilaille ja opettajille.

Etäopetusmateriaalia


Tässä luontovideoita Yle Areenasta: Juhat luonnossa. Videot ovat kestoltaan 3-5 minuuttia ja ne sopivat kaikille luokka-asteille. Jokaiseen videoon liittyy 4-9 kysymystä ja vastaukset kysymyksiin. 


Peippojen pariutuminen

https://areena.yle.fi/1-50495448?autoplay=true 3.40 min.

Kysymykset:

1. Mitkä kaksi lintua ovat Suomen yleisimmät linnut?
2. Montako paria peippoja on Suomessa?
3. Kuinka paljon aikaisemmin saapuu peippokoiras ennen naaraspeippoa?
4. Mikä on peippojen päämuuttoaika keväällä?
5. Mikä on reviiri?
6. Kuka koiraspeipoista valtaa parhaimman reviirin?
7. Mitä reviirin vallanneet koiraspeipot tekevät tunkeilijoille?
8. Millä perusteella koiraspeipot valitsevat reviirin?
9. Kun peipot valitsevat puolison, suorittaako valinnan koiras vai naaras?

Vastaukset:

1. peippo ja pajulintu
2. 7,5 miljoonaa paria
3. viikkoa ennen
4. huhtikuun puoliväli
5. Reviiri on alue, jonka koiraslintu valtaa laulullaan ennenkuin naaraslintu tulee.
6. Eero- niminen peippo
7. Ne ajavat tunkeilijan yhdessä pois.
8. hyvä pesäpaikka ja paljon ravintoa
9. naaras

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Ötököiden jättikodit

https://areena.yle.fi/1-50495437?autoplay=true

Kysymykset:

1. Tunnistatko ohjelman alussa kuuluvan linnun KRAAK- äänen? Mikä lintu?
2. Minkä ötökkä-asumuksen joutuu KPS- pelissä hävinnyt Juha tekemään?
3. Mitä tulee lahopuu-aitaan?
4. Mikä on hyönteishotelli?
5. Mitkä eläimet hyötyvät lahopuu-aidasta?
6. Kuinka paljon lahopuu-aidassa voi olla hyönteisasukkeja?
7. Mille linnulle on varattu pesäpaikka hyönteishotellissa?

Vastaukset:

1. varis
2. lahopuu-aidan 
3. tukkeja, oksia, risuja
4. Se on puukehikko, jonka sisällä on puukappaleita, joihin on porattu reikiä. Siinä on myös ruokoa tai esim. koiran- tai karhunputkea. 
5. siilit, hyönteiset: tuhatjalkaiset, juoksujalkaiset, siirat, punkit, hajottajat
6. tuhansia tai jopa kymmeniätuhanseja
7. harmaasiepolle, joka pesii avoimeen tilaan

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Keskenään juttelevat munat ja muita ihmeitä - Juhat
munaretkellä

https://areena.yle.fi/1-50464159?autoplay=true

Kysymykset:

1. Mikä lintu munii jopa 20 munaa?
2. Miksi pöllöt munivat vähän niinkuin niitä huvittaa?
3. Minkä vesilinnun pesää toinen Juha meni tikapuiden kanssa puhdistamaan?
4. Minkä värisiä ovat telkän munat?
5. Milloin linnun muniin tulee pigmentti eli suojaava väriaines?
6. Minkä linnun muna voi olla jopa 12 cm halkaisijaltaan?
7. Millä linnulla munan halkaisija on 1,4 cm?
8. Millä lintulajilla on pyöreät munat?
9. Miksi munat keskustelevat keskenään tai emon kanssa?

Vastaukset:

1. peltopyy
2. Jos ruokaa on hyvin, pöllöt munivat hyvin. Jos ruuasta on pulaa, eivät pöllöt muni lainkaan.
3. telkän
4. harmaita tai vihreitä
5. Silloin kun se pullauttaa sen ulos.
6. kyhmyjoutsenen
7. hippiäisellä
8. pöllöillä
9. Emo käskee munia kuoriutumaan samanaikaisesti. 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suomen vahvin lintu

https://areena.yle.fi/1-50310063

Kysymykset:

1. Mikä lintu on filmin alussa etsimässä ruokaa?
2. Hippiäinen on muuttolintu, mutta osa jää talvehtimaan. Mitä talvehtivat hippiäiset syövät?
3. Kun hanhet muuttavat, ovatko auran kärjessä nuoret vai vanhat hanhet?
4. Millaiseksi Juhat kuvailevat koskikaraa ja peukaloista?
5. Mitä varis varasti Turussa?
6. Kummalla lintu pystyy kantamaan enemmän, nokalla vai jaloilla?
7. Mikä lintu julistettiin Suomen vahvimmaksi linnuksi?

Vastaukset:

1. fasaani
2. hyönteisiä
3. vanhat
4. atleettisiksi lihaskimpuiksi
5. sanomalehden
6. jaloilla
7. varpuspöllö: Pöllö painaa 50g ja nostaa 60g painavan rastaan saalistaessaan. 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pihlaja ja linnut

https://areena.yle.fi/1-50310062

Kysymykset:

1. Mitä kahta vitamiinia pihlajanmarja sisältää?
2. Mitä pakkanen tekee pihlajanmarjoille?
3. Kuinka moni lintulaji käy syömässä pihlajanmarjoja?
4. Mikä lintu levittää tehokkaimmin pihlajanmarjoja?
5. Miksi pihlaja ei leviä punatulkun tai taviokuurnan syömänä?
6. Kuinka monta kiloa pihlajassa voi olla marjoja?
7. Kuinka paljon räkättirastas syö marjoja?

Vastaukset:

1. C- ja E- vitamiinia
2. Pakkanen parantaa pihlajanmarjojen makua.
3. useat kymmenet
4. tilhi
5. Niiden syödessä pihlajanmarja menee rikki.
6. jopa 30 kg
7. n. 100g

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lintujen matkinta

https://areena.yle.fi/1-50271455?autoplay=true

Kysymykset:

1. Miksi ihminen alkoi kehittää lintujen matkimisääniä alunperin?
2. Miten sorsa tai hanhi reagoi sorsapillin ääneen?
3. Mitkä kaksi asiaa matkimisessa on tärkeintä (Juhan vihellysääni)?
4. Miksi metsästäjän pitää käyttää pyypilliä?
5. Miten voi houkutella metsoa?
6. Miten voi houkutella tikkaa? 

Vastaukset:

1. metsästystarkoitukseen
2. Se tulee ääntä kohti.
3. rytmi ja äänen taajuus
4. Koska ääni on niin korkea, että ihminen ei voi sitä tuottaa. 
5. hankaamalla keppejä yhteen
6. koputtamalla puita vastakkain

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kofeiini houkuttaa kimalaiset

https://areena.yle.fi/1-50267805

Kysymykset: 

1. Kumpi on ulkonäöltään tukevampi ja pörröisempi, mehiläinen vai kimalainen?
2. Mitä naaraskimalainen tekee keväällä?
3. Minkä puun alta löytyi kuolleita kimalaisia?
4. Mitä kolmea eri ainetta Juhat tarjoilevat kimalaisille?
5. Mikä aine lehmuksessa koukuttaa kimalaisen?

MUISTA ETTET KOSKAAN TAPA ISOA KIMALAISTA KEVÄÄLLÄ. SE ON TALVEN YLI SELVINNYT KUNINGATAR, JOKA PERUSTAA UUDEN KIMALAISYHTEISKUNNAN. SAMA KOSKEE MYÖS AMPIAISIA JA MEHILÄISIÄ. 

Vastaukset:

1. kimalainen
2. Se syö, etsii pesäpaikaa, tekee pesää ja hautoo.
3. lehmuksen
4. sokeriliuosta, hunajaa ja kahvia
5. kofeiini


------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eläinsillat 1

https://areena.yle.fi/1-50151555

Kysymykset:

1. Miksi eläinsillan reunoilla on teräsverkko?
2. Mikä on todiste, että eläimet käyttävät siltaa?
3. Minkä takia sillat ovat tärkeitä?
4. Miksi auto on hyvä tarkkailupaikka?

Vastaukset:

1. Etteivät eläimet tipu moottoritielle.
2. Reunaan oli muodostunut polku ja polulla oli valkohäntäkauriin papanoita.
3. Esim. jos toisella puuolella tietä ei ole tarpeeksi ravintoa, niin eläimet voivat mennä toiselle puolelle syömään. Eläimillä voi olla erikseen talvi- ja kesälaitumet eli ruokapaikat. 
4. Eläimet eivät haista tai näe ihmistä. 

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eläinsillat 2

https://areena.yle.fi/1-50151561

Kysymykset:

1. Minkä yläpuolelle Juhat pysähtyivät?
2. Minkä avulla Juhat tarkkailevat eläimiä?
3. Mitä tarkoittaa sillan maisemointi?
4. Milloin valkohäntäkauris tuotiin Suomeen Vesilahdelle?
5. Montako kaurista silloin vapautettiin luontoon?
6. Paljonko valkohäntäkauriita on nyt Suomessa?
7. Miksi Juhat ovat yöllä tarkkailemassa?
8. Minkä eläimen Juhat saivat kameraan?
9. Mitä pitkin kettu liikkui?

Vastaukset:

1. moottoritien ylle
2. kameran
3. Siinä on kasveja ja puita.
4. vuonna 1934
5. yksi uros ja neljä naarasta
6. n.100 000
7. Suuri osa eläimistä liikkuu yöllä, koska silloin on vähemmän petoja tai helpompi saalistaa.
8. ketun
9. kauriitten polkua

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Puut keväällä

https://areena.yle.fi/1-50125811

Kysymykset:

1. Minkä puun juurelle Juhat menivät?
2. Kun puut kasvavat, niin nousevatko alaoksat ylemmäksi?
3. Kuinka vanha on pieni männyntaimi?
4. Millä nimellä kutsutaan männyntaimen ylintä osaa?
5. Kuinka paljon iso koivu haihduttaa tai käyttää vettä?
6. Miksi havupuut kärsivät janosta keväällä?
7. Puun vuosirenkaita lasketaan näin: yksi vaalea+ yksi tumma rengas = yksi vuosi. Kuinka vanha oli Juhan kuusipölkky?
8. Ketkä olivat syöneet omenapuun oksia?

Vastaukset:

1. vaahteran
2. Ei, koska puu kasvaa latvasta.
3. n. 7 vuotta
4. vuosikasvaimeksi
5. n. 500 litraa
6. Maa on jäässä ja ne eivät saa vettä.
7. 72 vuotta
8. rusakot
--------------------------------------------------------------------------

Paljonko kuusessa on neulasia?

https://areena.yle.fi/1-50089636 5.28 min.

Kysymykset:

1. Mistä Juhat olivat ottaneet muovipussillisen neulasia talteen?
2. Paljonko muovipussissa olevat neulaset painoivat?
3. Paljonko luulet 2 metrisessä joulukuusessa olevan neulasia: a) 4650 b) 46 500 c) 465 000
4. Miten kuusen juuret reagoivat niille soitettuun veden solinan ääneen?

Vastaukset:

1. joulukuusesta
2. 1132g
3. c) 465 000
4. Ne kasvoivat ääntä kohti

-----------------------------------------------------------------------------------

Kun ei ole käsiä

https://areena.yle.fi/1-50092797 5 min. 

Kysymykset:

1. Mitä tikat ovat syöneet puusta?
2. Mikä ongelma on ilveksellä, jos se pakkastalvena ei syö kerralla koko saalista, esim. kaurista?
3. Mikä erikoisuus on jyrsijöiden hampaissa?
4. Sietävätkö aikuiset nisäkkäät maitoa eli laktoosia?
5. Mitä karhu syö paljon kesällä ja syksyllä?
6. Miten hauki syö toisia kaloja?
7. Mistä lahna etsii ravintoa?
8. Miten Juhien ruokailu ilman käsiä onnistui?

Vastaukset:

1. muurahaisia
2. Ives ei pysty syömään jäistä ruhoa.
3. Ne kasvavat samalla kun kuluvat.
4. Ei mutta niiden poikaset kyllä tarvitsevat maitoa. 
5. paljon kasviksia ja marjoja
6. Se kääntää saaliskalan suussa ja nielaisee sen kokonaisena. 
7. pohjamudasta äyriäisiä ja simpukoita
8. Ihmisen on vaikea syödä ilman käsiä. 
-------------------------------------------------------------------------------------------

Lumijäljillä

https://areena.yle.fi/1-50082179#autoplay=true

Kysymykset:

1. Mitä eläimiä Juhat matkivat filmin alussa?
2. Mikä talvella helpottaa eläinten jälkilaskentaa( lasketaan kuinka paljon eläimiä Suomen metsissä on)?
3. Miksi rusakko jättää painanteen lumeen?
4. Minä eläinten muodostaman polun Juhat löytävät?
5. Mitkä muut eläimet voivat käyttää kauriiden tekemää polkua?

Vastaukset:

1. rusakko ja saukko
2. lumi (jäljet jäävät lumeen)
3. Se joko lepää tai on ruokaillut siinä kohtaa.
4. kauriiden
5. esim. hiiret, jänikset, näädät

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eläimet ja lumi

https://areena.yle.fi/1-50056521

Kysymykset: 

1. Miksi Juhan pitää mennä lumiluolaan?
2. Jos ulkona on -20 astetta pakkasta, kuinka paljon läpötila voi olla lumen sisällä?
3. Miten kanalinnut menevät lumeen?
4. Kuinka kauan linnut voivat olla lumen alla?
5. Mikä lintu kuulee ja näkee myyrät ja hiiret lumen alla?
6. Mille eläimille suuri lumimäärä on huono asia?
7. Mitkä linnut tekevät avokiepin?

Vastaukset:

1. He tutkivat, onko lumen alla kiepissä lämpöisempää kuin ulkosalla. (Kanalinnut yöpyvät lumen alla kiepissä.)
2. lähellä nollaa astetta
3. Ne lentävät vauhdilla lumen sisään ja sitten jatkavat kaivautumista.
4. jopa 1,5 vuorokautta
5. lapinpöllö
6. sorkkaeläimet, eli kauriit ja hirvet
7. peltopyyt

-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Lumi

https://areena.yle.fi/1-50056519

Kysymykset:

1. Kuinka monta sakaraa on lumikiteessä?
2. Voitko löytää kahta samanlaista lumihiutaletta?
3. Minkä ympärille vesihöyry alkaa yläilmakerroksissa tiivistyä?
4. Miksi et voi tehdä pakkaskelillä lumipalloja?
5. Mistä johtuu lumen narina jalan alla kovalla pakkasella?

Vastaukset:

1. kuusi
2. en
3. pölyhiukkasen
4. Koska lumessa ei ole kosteutta. 
5. Kiteet murtuvat. 

-------------------------------------------------------------------------------------------------

Eläimet pesulla

https://areena.yle.fi/1-50049961#autoplay=true

Kysymykset:

1. Minkä harvinaisen kalan Juhat näkevät sillan alla?
2. Miten kalat peseytyvät?
3. Miksi kärpänen pesee kätensä?
4. Kun mato tulee maan alta pinnalle, niin miksi se on puhdas?
5. Miten varikset pitävät itsensä puhtaana?
6. Mitä tapahtuisi eläimelle, joka ei pitäisi itseään puhtaana?

Vastaukset:

1. kolmipiikki
2. Ne hankaavat itseään kiviin tai vedessä oleviin kasveihin. 
3. Koska niissä on makureseptorit ja ilman niitä kärpänen ei maistaisi tai haistaisi. 
4. Lima suojelee sitä.
5. Ne sukivat höyheniä.
6. Se kuolisi. 

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lintujen talviruokinta

https://areena.yle.fi/1-50049952

Kysymykset:

1. Mitä Juhat tutkivat eri linnunruuilla?
2. Mikä lintu tykkää rusinoista?
3. Mitkä linnut syövät pähkinöitä?
4. Mille linnuille omenat maistuvat?
5. Mille linnuille kaura maistuu?
6. Saako linnuille antaa avocadoa?
7. Mille linnuille maissi maistuu?
8. Jos pakkasta on -20 astetta, kuinka paljon tiaisen pitää syödä?
9. Mikä tiainen kävi Juhan päässä?

Vastaukset: 

1. He halusivat selvittää, mikä on lintujen herkkua ja ovatko linnut nirsoja.
2. mustarastas
3. tiaiset, närhet, pähkinänakkelit
4. rastaille
5. keltasirkuille
6. Ei saa. Se on myrkyllistä linnuille.
7. fasaaneille
8. 6 g auringonkukansiemeniä, n.120 kpl
9. sinitiainen

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kasvien kingit

https://areena.yle.fi/1-50010414

Kysymykset:

1. Mikä on Suomen nopein kasvi kasvamaan?
2. Paljonko järviruoko kasvaa vuorokaudessa?
3. Mikä on Suomen suurin kukka?
4. Miksi auringonkukkaa ei hyväksytä Suomen suurimmaksi kukaksi?
5. Kuinka pitkäksi on kasvanut Suomen korkein mänty?
6. Kuinka pitkäksi on kasvanut Suomen korkein kuusi?
7. Kuinka korkea on Suomen korkein puu?
8. Kuinka vanhaksi kataja on kasvanut Suomen Lapissa?
9. Kuinka vanha on Suomen vanhin mänty?
10. Millä kasvilla on suurimmat lehdet?

Vastaukset:

1. järviruoko
2. 10 cm
3. isolumme
4. Se on kukinto, eli siinä on monta kukkaa samassa. 
5. 42 m
6. 43 m
7. 47 m Euroopanlehtikuusi Punkaharjulla
8. 1057 vuotiaaksi
9. Yli 800 vuotta ja on vielä hengissä. 
10. etelänruttojuuri

----------------------------------------------------------------------------------------------

Keksintöjä luonnosta

https://areena.yle.fi/1-50009893

Kysymykset: 

1. Mistä hyönteisestä amerikkalainen moottorisahan keksijä otti mallia?
2. Mistä eläimestä on keksitty juomapilli?
3. Mistä on otettu mallia, kun on rakennettu isoja stadioneja?
4. Mitä sveitsiläinen insinööri keksi takiaisesta, joka oli tarttunut koiran turkkiin?
5. Mitä ihminen on keksinyt ampiaispesästä?
6. Mitä sienen muodosta on keksitty?
7. Mitä vaahteran siemenen siivistä on keksitty?

Vastaukset:

1. sarvijäärästä
2. perhosesta (taittuva imukärsä)
3. hämähäkin seitistä
4. tarranauhan 
5. Kuusikulmiota käytetään pakkausmateriaalina ja jo 2000 vuotta sitten kiinalaiset kehittivät ampiaispesästä paperin.
6. sateenvarjo
7. propelli (esim.lentokoneessa)

Lisää etäopetusmateriaalia: "Ulos luontoon"

Ulos luontoon jakso 1: Muuttolinnut

https://areena.yle.fi/1-2202217

Jokavuotiset paluumuuttajat lentävät kohti Suomen kesää. Mitä lintujen siivet kertovat niiden lentotaidosta? Minkälainen on hyvä muuttosää ja vaikuttaako ilmastonmuutos lintujen muuttoon?

Kysymykset:

1. Millainen on hyvä muuttosää linnuille?
2. Kuinka korkealla linnut voivat muuttaa?
3. Jos haluat aloittaa lintujen tarkkailun, niin millaisessa säässä kannattaa lähteä lintuja tarkkailemaan?
4. Pirkanmaalla oli paljon kevään merkkejä. Mitä mainittiin punakukkaisesta näsiästä?
5. Mikä kaunis sininen kukka kukkii Pirkanmaalla kuusikossa?
6. Mistä päin maailmaa meille palaavat muuttolinnut tulevat?
7. Miksi muuttolinnut eivät aina tule kaikkein suorinta reittiä, eli "linnun tietä" Suomeen?
8. Kun lintu rengastetaan, niin mitä sille myös samlla tehdään?
9. Mitä hyötyä ihmiselle on sitä, että linnulle laitetaan satelliittilähetin?
10. Mille linnulle on varattu suurin rengas?
11. Mitkä linnut edustavat Suomessa lintujen parhaimmistoa?
12. Mihin vuorokauden aikaan nokikana muuttaa ja miksi?
13. Miksi kotkilla, haukoilla ja kurjilla on isot siivet?
14. Kuinka pitkän matkan lapintiira muuttaa?
15. Mikä erikoinen ominaisuus on alppitervapääskyllä?
16. Mikä on kansallislintumme?
17. Miten laulujoutsen lähtee jäältä lentoon?
18. Mitkä linnut viettävät soitimen soilla?
19. Missä osassa soidinaluetta vahvimmat kukot pöyhistelevät?
20. Mihin majava varastoi eväät talven varalle?
21. Mistä kurjet etsivät ruokaa kun ne palaavat Suomeen keväällä?
22. Mikä perhonen on leskenlehen kukassa?
23. Minkä mukaan linnut muuttavat pitkiä matkoja eli mitä apukeinoja niillä on?
24. Kuinka monta lintua voi muuttaa Suomeen yhdessä yössä?

Vastaukset:

1. Myötätuuli ja hyvä näkyvyys
2. Jopa 2 km korkeudella, joskus jopa 5 km
3. Kannattaa katsoa merisäästä tuulen suunta ja nopeus. Linnut eivät muuta vastatuuleen eivätkä myöskään lian kovaan myötätuuleen tai myrskyisellä säällä.
4. Se on myrkyllinen ja se kukkii ennenkuin sen lehdet puhkeavat. 
5. sinivuokko
6. Pääosin Afrikasta ja Euroopasta sekä jonkin verran Aasiasta
7. Koska niiden tärkeät levähdysalueet eivät ole suoran muuttoreitin varrella. 
8. Se punnitaan. Näin saadaan tietoa sen kunnosta. 
9. Linnun muuton edistymistä pystyy seuraamaan vaikka kotona tietokoneelta. 
10. maakotkalle
11. Lokit, koska niiden siivet ovat suuret suhteessa niiden keskiruumiiseen. 
12. Yöllä, koska päivällä se voi joutua haukan saaliiksi. 
13. Koska ne ovat raskaita lintuja.
14. jopa 10 000 km
15. Se voi nukkua lentäessään ja se voi olla jopa 2 kk yhtäjaksoisesti ilmassa.
16. laulujoutsen
17. Se juoksee ensin ja pääsee vasta sitten lentoon.
18. teeret
19. soidinalueen keskiosassa
20. järven pohjaan pesän läheisyyteen
21. pelloilta (syksyn puinneilta pudonneita siemeniä)
22. sitruunaperhonen
23. maan magneettikentät, auringon, kuun ja tähtien asennot, jopa hajut
24. miljoonia

Retket jatkuvat Keväänseurantaretkillä!

Tässä vielä tunnelmia vuoden 2018 kevään talvikalaretkeltä!
Taimen, jonka vapautimme verkoista takaisin Päijänteeseen lisääntymään oli noin 67 cm pitkä nelikilonen naaraskala!
Kolmisen kymmentä silmäparia todistivat kuinka taimen jatkoi matkaansa Päijänteeseen.
Taimen oli istukas ja sen rasvaevä oli leikattu, mutta niin hyvässä kunnossa se vielä oli, että päätimme päästää sen jatkamaan sukuaan!

Liitteet:

Näin vapautimme nelikilosen taimenen takaisin Päijänteeseen

Kevätretkillämme ripustamme kolopesijöille linnunpönttöjä koulujen lähimetsiin

Luontokoulu talkoilee jälleen kevätretkillään kolopesijöiden puolesta!
Tänä keväänä 2018 meillä on tarkoitus ripustaa noin 30 linnunpönttöä eppuluokkalaisten retkillä!
Toivottavasti tänäkin vuonna saamme yhteistyöyrityksiä mukaan talkoisiimme!
Yhteistyöyrityksellä on mahdollisuus kiinnittää yrityksensä pieni mainos esim. linnunpöntön pohjaan.
Viime keväänä kiinnitimme 45 linnunpönttöä, joista on kololinniulle iloa useampanakin vuotena!
Luontokoulun kummiluokat toimivat oman nimikkopönttönsä, "mökkitalkkareina" tulevina vuosina.
Joten linnuilla on turvallista ja hygienistä pesiä useampana vuotena tuttuun ja turvalliseen pesäkoloon!

Mikäli yrityksesi kiinnostui Jyväskylän luontokoulu pönttötalkoista, otatahan yhteyttä luontokouluun!
luontokoulu@jkl.fi tai p. 050 - 327 5547

Tähän mennessä linnunpönttötalkoisiin ovat paikallisista yrityksistä osallistuneet;
K-Rauta Palokka,
Kodin Terra Jyväskylä, Palokka,
Puuilo, Jyväskylä
Tavaratalo Kärkkäinen, Jyväskylä
Jyskän varastomyymälä, Jyväskylä
Tavaratalo HongKong, Jyväskylä, Palokka

JYVÄSKYLÄN LUONTOKOULUN TIEDOTE elokuu 2018

JYVÄSKYLÄN LUONTOKOULU TIEDOTTAA

 

Vesiturvallisuus ja melonnanohjaus lukuvuonna 2018 – 2019

Luontokoulun on tarjonnut vesiturvallisuus- ja melonnan alkeiskoulutusta vuosina 2002 – 2017 noin 17 000 Jyväskylän lähialueen oppilaalle. Nyt elokuussa jatkamme toimintaamme vanhaan malliin. Valitettavasti vieläkään emme pysty tarjoamaan palvelua ihan jokaiselle kuudesluokkalaiselle, joten nopeat syövät hitaat tänäkin vuonna.

Luontokoulun vesiturvallisuus- ja melontakoulutus käynnistyy koulujen viikolla 33. Melontapalvelujamme tarjoamme mielellämme alueellisesti painottaen (logistiikasta johtuen), sopikaa kouluissanne kuudensien luokkien opettajien kanssa ja tehkää melonta-ajanvaraus luontokoulun nettisivuilla! Tarkista melontakalenteristamme vapaa melonta-aika ja laitakaa ilmoittautuminen tulemaan! Päivitämme kalenteriamme mahdollisimman uutterasti, mutta kalenteria täytämme varausjärjestyksessä, ellei meille tule vakavia logistisia perusteita toimia toisin. Eli nopeimmat luokat saavat haluamiaan aikoja. Ilmoittautuminen avautuu to 9.8.2018 klo 06.00.

https://peda.net/jyvaskyla/luontokoulu/lvjm

 

Melonnanohjaus tapahtuu koulun lähivesillä, usein uimarantojen läheisyydessä. Aikaa vesiturvallisuus- ja melontakoulutukseen tulee varata noin 2 - 3h /luokka.

Luontokoulun melontapäivään kuuluu luontokouluopettaja Kimmo Koittolan ohjauksella vesitutkimusta sekä vesiturvallisuuskoulutusta ja luontokouluopettaja Kim Suomalaisen ohjauksella melonnan alkeiskoulutusta inkkarikanooteilla. Opiskelemme puolen luokan ryhmissä noin 10-15 oppilasta kerrallaan. Ryhmistä toinen on melomassa järvellä ja toinen ryhmä on vesiturvallisuusopetuksessa läheisellä rannalla. 

Luontokoulun palvelut myös melonnanohjaus ovat kouluille maksuttomia ja opetuksesta vastaavat luontokouluopettaja Kim Suomalainen, melonta (Suomen melontaliiton kouluttama melonnanohjaaja) ja luontokouluopettaja Kimmo Koittola, vesiturvallisuus- ja vesitutkimukset.

Luontokoulu toimittaa luokanopettajalle melonnasta tiedotteen, jota voi tarvittaessa muokata.

 

Kummiluokkina kaikki kaupungin ykkösluokat!

Tarjoamme kaikille ykkösluokille mahdollisuuden tulla luontokoulun kummiluokaksi. Uskomme koulutiensä aloittavien 7-vuotiaiden olevan kehityksessään juuri siinä vaiheessa, jossa oppilaan luontosuhde kehittyy voimakkaimmin.

Kutsumme uudet kummiluokanopettajat koulutukseen Keski-Suomen luontomuseolle, jossa samalla esittelemme kulttuuri-OPS:aan kuuluvan eppuluokkien retkikokonaisuuden. Koulutuksella voi korvata ½ VESO tai KiKy-koulutuspäivän. Jos olet jo aiempina vuosina ollut luontokoulun kummiopena ja kummiluokkavuosi ja luontomuseoretki ovat sinulle tuttuja, ilmoittautuminen kummiopettajaksi riittää. Ilmoittautuminen kummiopettajaksi tapahtuu kotisivujemme kautta, samalla voit tarkistaa kalenteristamme retkiajankohdan ja esittää muutamia toiveita retkien ajankohdan ja teeman osalta.

Joulukuun ja toukokuun aikoja varaamme vasta kummiopettajakoulutuksessa ja sen jälkeen.

Kummiluokkaopettajakoulutus to 20.9.2018 klo 13.30 – 16.30!

Ilmoittautuminen avoinna https://peda.net/jyvaskyla/luontokoulu/kummiluokat

 

Luontokoulu etsii tulevia melonnanohjaajia tuleville vuosille!

Luontokoulun välineistö sai lisäystä Liikkuva koulu-hankkeesta ja saimme toisen trailerin kanootteja. Tulevaisuudessa pystymme lainaamaan yhtä kanoottitraileria kouluille koulujen omaan liikunnan- ja retkeilynopetukseen. Melonnan opetukseen edellytämme melonnanohjaajan koulutuksen saanutta ohjaajaa, joka ottaa vastuun opetuksen ja kaluston asianmukaisesta hoitamisesta. Luontokoulun melonnanohjaaja koulutus on tarkoitus aloittaa syyskuun aikana, ja mikäli sinulla on aiempaa kokemusta melonnasta ja olet kiinnostunut kouluttautumaan melonnanohjaajaksi, tervetuloa mukaan Jyväskylän melovien opettajien joukkoon!

Bonuksena koulutukseen lähtijät saavat lainausoikeuden luontokoulun melontavarusteisiin, ammattitaidon ylläpitämiseksi myös kesäaikana.

 

Luontokoulu lainaa myös välineistöään kouluille

Luontokoulu on hankkinut vuosien varrella tutkimus- ja retkeilyvälineistöä koulujen käyttöön. Välineistön lainaaminen on maksutonta. Välineistöä säilytetään pääsääntöisesti Mankolan koululla, Saarijärventie 21. Lainattaessa välineistö on pääsääntöisesti noudettava itse Mankolan koululta ja palautettava se sinne. Logistiikan osuessa kohdalleen saatamme toimittaa tavarat suoraan koululle. Välineistön lanaaja on vastuussa lainatuista välineistöstä.

Luontokoulun välineistöön voi tutustua kotisivuillamme ja tiedustelut välineiden lainaamisesta voi tehdä kotisivujemme kautta.

Uutuutena luontokoulun varastosta löytyy 18 paria retkiluistimia ja10 paria, luistimiin sopivia luistelumonoja! Lisäksi varastossamme on noin 50 paria lumikenkiä, pilkkikalastusvälineistöä ja kairoja sekä retkikeittimiä! Toivottavasti saamme välineistön ahkeraan käyttöön tulevana lukuvuonna. https://peda.net/jyvaskyla/luontokoulu/lv

 

 

Luontokoulu päivittää opetuksen ja kasvatuksen ympäristökäsikirjaa

Luontokouluopettajat ovat mukana toimikunnassa, joka ajantasaistaa koulujen ja päiväkotien ympäristökäsikirjaa. Samalla toimimme ympäristöasioiden tiedottajina tulevana lukuvuotena. Tulemme syksyn aikana tarkistamaan, että jokaiselta koululta ja päiväkodilta löytyy ympäristöyhteyshenkilö, jonka tehtävä on tiedottaa ja edistää ympäristöasioita työpaikalla.

 

Syyskesän terveisin luontokouluopettajat Kimi ja Kimmo

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä