Päiväkotikoulun hyvä oppimisympäristö

Hyvä oppimisympäristö


- toiminta: yhteisöllinen, osallistava, joustava, monipuolinen, muunneltava, digitalisaatio huomioiva
- kalusteen ja materiaalit: akustiikkaa vahvistavat, rauhoittavat ja inspiroivat
- Oppimistilat (ryhmät, luokat), taito- ja taidetilat, monikäyttötilat: yhteiskäytössä
- henkilökunnan tilat: yhteiset työ,- tauko ja sosiaaliset tilant, kohtaamiset mahdollistavia, hallintotilat lähekkäin
- erityistilat: monipuoliset, muunneltavat, rauhoittumiseen mahdollistavat

Lasten maailma on täynnä iloa, elo, älyä ja ääntä.  Esteettisesti ja äänimaailmaltaan rauhoittava oppimisympäristö on hyvinvoinnin kulmakivi. Esteettömyys on kaikkien perusoikeus.

Päiväkotikoulun arkinen elämä kaipaa yhteenkokoontumisen tiloja ja yhtä paljon myös tiloja, joita voidaan jakaa ja muunnella eri kokoisille ryhmille. Taloon tarvitaan yksi yhteinen henkilökunnan huone, joka houkuttaa tauolle, eikä sen nimi ole opettajainhuone. Hallinnon tilat on hyvä olla lähistöllä ja työparityö rehtorin, päiväkodin johtajan, sihteerin ja muiden toimijoiden johdon kanssa edellyttää fyysisesti lähekkäin olevia tiloja.

Arjessa käydään päivittäin keskusteluja, palavereja ja kokouksia koko päivän ajan, mikä asettaa omat toiveensa ryhmätiloille. Lastentarhanopettajat ja luokanopettajat eivät voi välttämättä tehdä suunnittelutyötään ryhmätiloissa tai luokissa iltapäivän alkaessa, koska tilat ovat silloin iltapäivätoiminnan käytössä.

Esteettiset tilat luovat hyvinvointia. Värimaailma ja taideteosten tuominen tiloihin ovat oleellinen osa hyvinvoinnin rakentamisessa. Taidemuseo tuo mielellään vaihtuvia näyttelyitä julkisiin tiloihin, lapset voivat valita mieleisten teosten kokonaisuuden. Teosten esille tuominen arvoisissaan tiloissa on osa kulttuurilla kasvattamista.
Lapset rakastavat karttoja ja lippuja, mikä olisi hyvä huomioida monikulttuurisuuden ja kotikansainvälisyyden näkökulmasta myös suunnittelussa.
Luonto ja vuodenaikojen vaihtelu ovat oleellinen osa päiväkotikoulun vuoden kiertoa. Metsänäkymät rauhoittavat. Vesi elementtinä ja sen kiertokulku on ilmiöistä mielenkiintoisimpia.

Portaikkoja voidaan käyttää toiminnallisen oppimisen ympäristöinä: lukumäärät on maalattu portaiden etureunaan, niitä hyppien opitaan myös parilliset ja parittomat luvut, samoin kuin kertolaskut. Geometriset muodot voivat löytyä myös fyysisestä ympäristöstä esim. ikkunoina, painaumina jne. Lapset keksivät mielellään tarinoita, myös talolle. Mitäpä jos tämä huomioitaisiin jo suunnittelussa: mikä houkuttelee tarinat esiin?

Seinille riittää lasten taidetta runsaasti. Tämä on heidän työnsä arvostamista, minkä vuoksi tarvitaan kiinnityspintoja, joissa taideteokset pysyvät tehokkaasta ilmanvaihdosta huolimatta.

Taito- ja taideainetiloja käyttävät kaikki pienimmästä suurimpaan päiväkotikoululaiseen. Musiikkitilaan yhteydessä oleva esiintymistila tarjoaa mahdollisuuden esittää monelaisia, poikketaiteellisia oppimistuloksia. Kädentaitojen tilassa voidaan oppia taitoja niin kuvataiteen kuin käsityönkin alueelta. Tänä päivänä myös ruokakulttuurin oppiminen on osa opetussuunnitelmaan kokkikerhojen ja valinnaiskurssien muodossa.

Historia, alueen juuret, ovat ihmisille tärkeitä. Menneisyyden läsnä olo nykyaikaisessa, tulevaisuuteen tähyävässä talossa lisäävät yhteen kuuluvuuden tunnetta. Kortepohjan historian moni-ilmeisyys voisi olla läsnä jokapäiväisessa arjessa.

Hyvä ruoka ja yhteiset, levolliset ruokahetket ovat hyvän olon perusasioita. On tärkeää, että kaiken ikäiset voivat lounastaa yhdessä. Ruokapalvelun tuottajat tarjoavat tänä päivänä ruokaa päivisin myös alueen asukkaille. Ikääntyneen väestön olisi mukava päästä kohtaamaan ruuan ääressä. Usein he odottelevat vuoronsa alkamista aulassa rupatellen, mikä varmasti on heille yksi päivän tärkeistä kohtaamisista. Ruokalan esteettisyys on tärkeää, koska viikonloppuisin siellä voidaan vuokrata vaikka perhejuhliin.

Kirjastotilat toimivat aamupäivästä iltapäivän puolelle päiväkotikoulun käyttäjien oppimistiloina. Toki myös esim. Perhekerhot ja senioriryhmät käyttävät niitä yhteen sovitellen. Samoin tapahtuu niiden tilojen suhteen, joita nuorisotoimijat käyttävät iltaisin. Päivisin ne ovat joustavassa yhteiskäytössä.

Päiväkotikoulun välineistö ja varastot ovat koko talon käytössä. Iltatoimijat käyttävät omia varastojaan ja välineitään.

Sosiaalitilojat ovat henkilökuntatilojen tapaan yhteiset. Sosiaalitiloissa vieraillaan arjen kiireessä svaatteita vaihtamassa niin ulkoiluun kuin liikuntatunneillekin.

Digitaalinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuden hyvää tiedonvälitykseen, turvallisuuteen (sisäpuhelimet), joustavuuteen (langaton verkko), monipuolisuuteen (tilojen laitteisto), liikuteltavuuteen (latausalueet) ja  yhteiskäyttövälineiden säilytykseen ja kuljetukseen. 

Ulkoilualueen/välituntipiha toimii lähiliikuntapaikkana iltaisin. Pihalla on tilaa leikkiä, kiivetä ja laskee mäkeä, pelata kenttäpelejä ja talvella luistella. Pienikin metsä houkuttaa majan rakennukseen. Piha-alue on myös oppimisympäristö.
Pyöräparkit sopivat talon läheisyyteen. Aikuiset voivat työpaikkaliikkua kauempaakin parkkipaikalta. Saattoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat erittäin tärkeitä arjessa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä