HI03.2 Minnan kevät 2022

Kekkonen ja Hrustsev metsästysmatkalla Zavidovossa. Katso video ja tee tehtävät keskiviikoksi 6.4.

Katso linkin takaa löytyvä video Kekkosen ja Neuvostoliiton johtajan Hrustsevin metsästysmatkasta Zavidovossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/15/jahtiystavat-kekkonen-ja-hrustsov-zavidovossa-1963 Videokatkelman pituus on 10 minuuttia. Lue myös videoon liittyvä esittelyteksti. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Huom! Koko mittainen video löytyy esittelytekstin alta!

1. Mitä videon perusteella voi päätellä Kekkosen tavasta hoitaa idänsuhteita?
2. Video on koostettu Neuvostoliitossa. Siinä korostetaan hyvin voimakkaasti Suomen ja Neuvostoliiton valtioiden ja johtajien pyyteetöntä ystävyyttä. Miksi videolla tehdään niin? Millaiset Suomen ja Neuvostoliiton johtajien välit todella olivat sen mukaan, mitä luit oppikirjasta?

Vastaukset kpl. 15 tehtäviin

Oppik.s. 125.
Teht. 1. 
a) ajopuu: käsite lähtee tulkinnasta, jonka mukaan Suomi ei itse voinut vaikuttaa kohtaloonsa toisen maailmansodan aikana, vaan sen oli esim. pakko hyökätä Neuvostoliittoon suurvaltojen puristuksessa. Tulkinta pyrkii vähättelemään Suomen omaa roolia hyökkäyksessä ja siten selittämään historiaa Suomelle edullisella tavalla.
b) erillissota: käsite lähtee tulkinnasta, jonka mukaan Suomi ja Saksa eivät olleet liittolaisia, vaan kumpikin soti omaa sotaansa NL:a vastaan. Suomi pyrki korostamaan sotansa erillisyyttä jo sodan aikana, jottei tulisi leimatuksi Saksan liittolaiseksi. Ajatus erillissodasta oli erityisen tärkeä, kun Saksa hävisi sodan ja sen hirvittävät sotarikokset paljastuivat. Tosiasiassa Suomi ja Saksa tekivät paljon läheisempää yhteistyötä, kun julkisuudessa kerrottiin, ja nykyinen tulkinta on, että maat olivat liittolaisia.

2. a)
- jatkosodan syttyminen: miksi Suomi hyökkäsi?
- Suomen ja Saksan suhde jatkosodan aikana: olivatko maat liittolaisia?
- saksalaisten käsiin luovutettujen juutalaisten ja sotavankien määrä
- Itä-Karjalan vankileirien olosuhteet: oliko suomalaisilla keskitysleirejä?
- inkeriläisten ja erityisesti heimopataljoonan luovuttaminen neovostoliittolaisten käsiin sodan jälkeen
- sodan vaikutus sotilaiden mielenterveyteen
- sotaorpojen ja ulkomaille lähetettyjen sotalasten kohtalo
- puna-armeijan terrori-iskut Itä-Suomen rajakylissä (desantti-iskut)
b)
- Suomen aktiivinen rooli hyökkääjänä jatkosodassa om korostunut
- Suomen ja Saksan suhdetta voidaan kutsua liittolaisuudeksi
- Suomi luovutti saksalaisten käsiin tuhansia ihmisiä, vaikka juutalaisten järjestelmällistä puhdistysta ei tapahtunutkaan
- inkeriläisten luovutusta Neuvostoliittoon on julkisuudessa käsitelty vasta Neuvostoliiton hajottua
- uudempi tutkimus on todennut sodan vaikuttaneen sotilaiden mielenterveyteen sodan jälkeen ja tarumat näkyivät esim. päihteiden käyttönä
- on tutkittu tarkemmin naisten osuutta sodassa ja heidän muistojaan sodasta ja kotiin palanneista sotilaista
- myös desanttihyökkäyksistä on voitu puhua vasta Neuvostoliiton hajottua

15. Jatkosota - haaste historiantutkimukselle

Erilaisia tulkintoja Suomen joutumisesta jatkosotaan, Suomen ja Saksan yhteistyöstä ja Suomen miehityshallinnosta Itä-Karjalassa

Ajopuuteoria
- Suomi ajautui jatkosotaan ilman omaa tahtoaan ajopuun tavoin
- Saksan ja Neuvostoliiton välille syntyi sota ja Suomi ei voinut olla siinä välissä puolueeton
- Suomi oli taloudellisesti riippuvainen Saksasta ja Saksa hallitsi Itämerta ja kauppa Britanniaan ja Ruotsin kanssa poikki
- teoria suosiossa heti sodan jälkeen ja korosti ulkovaltojen osuutta ja sodan välttämättömyyttä
- teoria todettiin pätemättömäksi 1960-luvulla
Koskiveneteoria
- Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta, mutta teki itse tietoisia valintoja, jotka johtivat jatkosotaan
- Suomi käytti hyväkseen Saksan tukea ja pyrki aktiivisesti revanssiin
- ulkomailla tulkintana jo 1950- ja 1960-luvuilla
Suomi kävi Saksan rinnalla erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan
- perinteinen näkemys, jossa korostetaan, että Suomi ei ollut liittolainen, vaan myötäsotija, jolla oli omat sodan päämäärät, talvisodan rauhan oikaisemiseen
- Suomi ei osallistunut esim. Muurmannin radan katkaisuun tai Leningradin piiritykseen
Suomi oli Saksan liittolainen
- uudet tutkimukset kallistuvat sen puoleen, että Saksan ja Suomen yhteistyö oli läheisempää, vaikka varsinaista liittosopimusta ei ollutkaan allekirjoitettu
Suomi ja Saksan sotarikokset
- perinteisesti on ajateltu, että Suomi ei osallistunut juutalaisvainoihin, vain 8 juutalaista luovutettiin Saksaan
- uudempi tutkimus on saanut selville, että Suomi luovutti Saksaan tuhansia sotavankeja, jotka olivat kommunisteja ja juutalaisia ja suomaliset tiesivät, että vangit päätyisivät keskitysleireille
Suomen toiminta miehitetyssä Itä-Karjalassa
-Suomen toiminta oli asiallista ja tasapuolista
- uusien tietojen myötä tiedetään, että leireihin kerättyjä venäläisiä ja sotavankeja kohdeltiin huonosti ja usea heistä kuoli nälkään

Mitä eri historian tulkinnat kertovat jatkosodasta ja historiasta tieteenä?

14. Jatkosodan rauhanehdot

Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944 (pääkohdat)

1. Alueluovutukset
* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 114)
* Petsamo eli "toinen käsivarsi" luovutettava Neuvostoliitolle 
* Porkkala vuokralle Hangon sijaan 
2. Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen
* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin
3. Saksalaisten karkottaminen Suomesta -> Lapin sota
4. Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen (Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä kommunistien toiminnan salliminen
5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen
6. Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria)
- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä

13. Välirauha maailmansodan keskellä

Rauha tuli, pelot jäivät

- talvisodan ankarat rauhanehdot ja suuret tappiot masensivat ihmisiä ja pelättiin uutta hyökkäystä
- ruokatarpeista oli pulaa ja suurin osa peruselintarvikkeista oli kortilla
- Suomen oli asutettava yli 400 000 luovutetuilta evakuoitua siirtolaista
- pika-asutuslain nojalla lunastettiin maita yksityisiltä, yrityksiltä ja julkisilta yhteisöiltä tarkoituksena perustaa siirtolaisten asuttavaksi yli
40 000 uutta tilaa
- Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin rauhan solmimisenkin jälkeen
 - Suomen oli palautettava luovutettavalta alueelta evakuoitu Enson tehtaiden kalusto
 - NL vaati osuutta Petsamon nikkelistä
 - NL ampui alas suomalaisen matkustajakone Kalevan 
 - NL tuki Suomeen perustettu Suomen ja NL:n ystävyysseuraa
 - NL puuttui Suomen vuoden 1940 presidentinvaaliin

Suomi tekee valintansa

- Euroopan poliittinen tilanne muuttui kesään 1940 mennessä, kun Saksa valloitti Tanskan, Norjan, Belgian, Hollannin ja Ranskan,
samaan aikaan NL liitti itseensä Baltian maat
- Suomi jäi käytännössä Saksan ja Neuvostoliiton väliin
- Saksa kiinnostui Suomesta, kun Britannian valloittaminen oli epäonnistunut ja Saksassa tehtiin päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon
- kesällä 1940 Saksa kävi Suomen kanssa salaisia neuvotteluita, joiden tuloksena solmittiin Suomen ja Saksan välille kauttakulkusopimus
- Suomi sai ostaa Saksasta aseita ja saksalaiset saivat kuljettaa joukkojaan Pohjois-Norjaan Suomen kautta
- sopimus solmittiin hyvin pienen piirin, ns. sotakabinetin sisällä, eikä asiaa käsitelty eduskunnassa eikä hallituksessa
- syksyn kuluessa yhteistyö syveni, mitä N ei katsellut suopein silmin
- joulukuussa 1940 Saksa teki lopullisen päätöksen hyökkäyksestä NL:oon ja hyökkäysasemiin Suomen puolelle Suomen sodanjohdolta tiedusteltiin mahdollisuutta toimia yhteistyössä
- kesäkuun 1941 aikana saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta hyökkäysasemiin Suomen puolelle ja alueella olleet suomalaiset joukot määrättiin saksalaisten komentoon ja Suomessa käynnistettiin armeijan ylimääräiset harjoitukset

Talvisodan rauhanehdot 13.3.1940

https://www.youtube.com/watch?v=I8XTxonr2h4
Yllä olevan linkin alta löytyy lyhyt video suomalaisten tunnelimista talvisodan rauhan jälkeen. (n. 5 min.)

Moskovan rauhan ehdot 13.3.1939

Luovutettava Neuvostoliitolle

Karjalan Kannas
Laatokan Karjala,
Sallan alue
Kalastajasaarennon länsiosa 
Suomenlahden saaria 

Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi

11. Tie talvisotaan 22.3.2022

Vastaa oheisen tekstin ja oppikirjan s. 96-99 pohjalta kysymyksiin:
1. Miten poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen?
2. Mitä Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus merkitsi Suomen kannalta?
3. Miten Saksa suhtautui Suomeen talvisodan aikana?
4. Mitä tiedät Mainilan laukauksista?
Tie talvisotaan.docx 14.7 kt

Kotitehtävät torstaiksi 17.3.

Lue tiistaina jaetusta monisteesta pätkä Marko Tikan tulkintoja sisällissodan terrorista ja tee siihen liittyvät tehtävät 2,3,4 ja 6. Tee myös tehtävä sisällissodan eri nimityksistä.

Jääkärimarssi

https://www.youtube.com/watch?v=D7b8E2lgLY4

Kuuntele linkin alta Jääkärimarssi (1917) (säv. Janne Sibelius san. Heikki Nurmio)

Millaisia ajatuksia Jääkärimarssin sanat teissä herättävät?
Mitä jääkärit olivat
a) Suomen näkökulmasta?
b) Venäjän näkökulmasta?
c) Saksan näkökulmasta?

4. Taistelu Suomen asemasta

Kansa kalliolla: Eino Leino 1899


Tää kansa vakavanha on
kuin kallio.
Sen kalliolle Luoja loi,
se elää ja se kuolla voi
eest' esivallan, ruhtinaan
ja isiensä maan.  

Tää kansa myrskyt seisovi
kuin kallio.
Sen onni on vaan tyyni työ;
mut ennen pettuleivän syö
se omalt' uutispelloltaan
kuin vehnää vierahan.  

Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan.  

Tää kansa katsoo ylöspäin
kuin kallio.
Se pyrkii päivään, valohon,
sen valta valtaa hengen on,
ei valtaa tykkein tuiskuvain,
ei miesten miljoonain.  

Tää kansa syntyi vapahaks
kuin kallio.
Se seisoo Pohjan lumessa
kuin valon rintavartia,
se talvi-öissä taistelee
tai kaatuu paikalleen.  

Tää kansa voidaan musertaa
kuin kallio.
Se voidaan pirstaks pilkkoa
ja voittaa väkivoimalla, -
mut sentään juurta kallion
sen pienin pirsta on.

1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?
2. Millaisena venäläiset kuvataan?
3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?
4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.
5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?

Läksy keskiviikoksi 9.3.2022

Lue oppikirjan kpl. 4 ja tutustu muistiinpanoihin sortokaudesta.
Laadi vastaus kysymykseen:
Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?

2. Irti vanhasta - 1860-luvun murros

Porvoon valtiopäivät 1809 -> autonomia

Nukkuva kansa 1809 ->1860-luku
Valtioyö
 - ei uusia lakeja
 - virkamiesvalta
 - konservatismi
 - merkantilismi
Nationalismia yläluokissa

Heräävä kansa 1860- ja 1880-luvut
Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet
Valtiopäivätoiminta
 - uusi lainsäädäntö
 - liberalismi
Teollistumisen käynnistyminen
Maatalouden teollistuminen

Heräämisen vaikutukset
- taloudellinen kehitys
- elintason nousu
- kaupungistuminen
- uudet kansanliikkeet
- sääty-yhteiskunnan murentuminen

2. Yhteiskunnallisia uudistuksia

Lue oppik.s. 22 ja vastaa kysymyksiin.

1. Miksi valtiopäiviä ei ollut kutsuttu koolle yli 50 vuoteen?
2. Miksi Aleksanteri II kutsui valtiopäivät koolle 1863?
3. Mitä uusia lakeja valtiopäivät säätivät 1860-luvulla?
4. Miten uudet lait uudistivat Suomea?

Tehtävät oppitunniksi 25.2.

Lue oppik.s. 22-25 ja tutustu pedanetin diasarjaan Suomen teollistumisesta. Arvioi Suomen teollistumisen edistymistä tilastotehtävän avulla. Palauta tilastotehtävä oheiseen palautuskansioon.

Palautuskansio tilastotehtävälle.

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävät oppitunniksi 24.2. 2022 2. Irti vanhasta - 1860-luvun murros

Lue oppikirjan s. 17-21 ja vastaa kysymyksiin:

1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?
2. Katso seuraava video kuolonvuosista https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?
3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?
4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?
5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?

Läksy torstaiksi 24.2. Sairaana tai karanteenissa olevat

Lue oppik.s. 14- 15 ja vastaa tehtäviin.
1. Millainen aate oli kansallisromantiikka?
2. Millaisia vaikutuksia sillä oli Suomessa?
3. Suomen kansallisromantiikan suurmiehiä olivat Runeberg, Lönnrot ja Snellman. Millainen rooli heillä oli suomalaisten herättämisessä kansalliseen tietoisuuteen?

Ruotsin vallan ajan perintö 21.2.

Suomi oli 1100-1200-luvuilta osa Ruotsin valtakuntaa. Millaisia asioita Suomeen saatiin Ruotsin vallan ajan perintönä? Vastaus löytyy oppik. s. 8-9