HI02.2. syksy 2021
YK kylmän sodan aikana. Vastaukset tehtäviin.
1. Miten toisen maailmansodan lopputulos näkyi YK:n päätöksenteossa?
2. Selitä: turvallisyysneuvosto, veto-oikeus, yleiskokous.
3. Miten kylmä sota näkyi YK:n toiminnassa
a) 1940- ja 1950-luvuilla
b) 1950- ja 1960-luvuilla?
4. Missä YK kylmän sodan aikana
a) onnistui
b) epäonnistui?
Vastaukset:
1. Sodan voittajavaltiot pääsivät turvallisuusneuvoston pysyviksi jäseniksi. Ne saivat veto-oikeuden, eli pystyivät yksin estämään niille epämieluisan päätöksen syntymisen.
2. turvallisuusneuvosto: YK:n päätöksenteloelin, joka koostuu viidestä pysyvästä jäsenestä, joilla on veto-oikeus päätöksiin (Kiina, Venäjä, USA, Iso-Britannia ja Ranska) sekä kymmenestä vaihtuvasta jäsenmaasta. Turvallisuusneuvoston päätös sitoo kaikkia YK:n jäsenmaita.
veto-oikeus: turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat pystyvät estämään heille epämieluisan päätöksen turvallisuusneuvostossa.
yleiskokous: kokoontuu vuosittain. Neuvottelu- ja keskustelufoorumi, jossa tehdään järjestön linjapäätökset. Kaikilla jäsenmailla puheoikeus ja yksi ääni äänestyksissä.
3.
a) Yhdysvaltojen asema järjestössä korostui koska sosialistiset maat olivat aliedustettuina. Se kykeni käyttämään YK:ta omien tavoitteidensa ajamiseen.
b) YK:hon liittyi paljon uusia jäsenmaita, joista useat olivat entisiä siirtomaita. Tämä muutti YK:n toimintaa kaksinapaisuudesta moninapaisuuteen. Kylmän sodan asetelma painui taka-alalle ja kehitysmaiden ongelmat nousivat keskiöön.
4.
a) menestystä tuli sosiaalisissa ja humanitaarisissa hankkeissa.
b) YK ei onnistunut täysin päätavoitteessaan sotien ehkäisyssä.
2. Selitä: turvallisyysneuvosto, veto-oikeus, yleiskokous.
3. Miten kylmä sota näkyi YK:n toiminnassa
a) 1940- ja 1950-luvuilla
b) 1950- ja 1960-luvuilla?
4. Missä YK kylmän sodan aikana
a) onnistui
b) epäonnistui?
Vastaukset:
1. Sodan voittajavaltiot pääsivät turvallisuusneuvoston pysyviksi jäseniksi. Ne saivat veto-oikeuden, eli pystyivät yksin estämään niille epämieluisan päätöksen syntymisen.
2. turvallisuusneuvosto: YK:n päätöksenteloelin, joka koostuu viidestä pysyvästä jäsenestä, joilla on veto-oikeus päätöksiin (Kiina, Venäjä, USA, Iso-Britannia ja Ranska) sekä kymmenestä vaihtuvasta jäsenmaasta. Turvallisuusneuvoston päätös sitoo kaikkia YK:n jäsenmaita.
veto-oikeus: turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat pystyvät estämään heille epämieluisan päätöksen turvallisuusneuvostossa.
yleiskokous: kokoontuu vuosittain. Neuvottelu- ja keskustelufoorumi, jossa tehdään järjestön linjapäätökset. Kaikilla jäsenmailla puheoikeus ja yksi ääni äänestyksissä.
3.
a) Yhdysvaltojen asema järjestössä korostui koska sosialistiset maat olivat aliedustettuina. Se kykeni käyttämään YK:ta omien tavoitteidensa ajamiseen.
b) YK:hon liittyi paljon uusia jäsenmaita, joista useat olivat entisiä siirtomaita. Tämä muutti YK:n toimintaa kaksinapaisuudesta moninapaisuuteen. Kylmän sodan asetelma painui taka-alalle ja kehitysmaiden ongelmat nousivat keskiöön.
4.
a) menestystä tuli sosiaalisissa ja humanitaarisissa hankkeissa.
b) YK ei onnistunut täysin päätavoitteessaan sotien ehkäisyssä.
13. Kartta Vietnamin sodasta

13. Kartta Korean sodasta

Yhdistyneet kansakunnat
1. Miten toisen maailmansodan lopputulos näkyi YK:n päätöksenteossa?
2. Selitä: turvallisyysneuvosto, veto-oikeus, yleiskokous.
3. Miten kylmä sota näkyi YK:n toiminnassa
a) 1940- ja 1950-luvuilla
b) 1950- ja 1960-luvuilla?
4. Missä YK kylmän sodan aikana
a) onnistui
b) epäonnistui?
2. Selitä: turvallisyysneuvosto, veto-oikeus, yleiskokous.
3. Miten kylmä sota näkyi YK:n toiminnassa
a) 1940- ja 1950-luvuilla
b) 1950- ja 1960-luvuilla?
4. Missä YK kylmän sodan aikana
a) onnistui
b) epäonnistui?
13. Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa
Korean ja Vietnamin sodan vertailu
Laadi tiivistelmät Korean ja Vietnamin sodista. (Oppik. s. 115-117) Mieti sen jälkeen, mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja sodissa oli.
Laadi tiivistelmät Korean ja Vietnamin sodista. (Oppik. s. 115-117) Mieti sen jälkeen, mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja sodissa oli.
13. Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa
Miten kylmä sota heijastui yhteiskunnan eri osa-alueille?
Palauta tänne käsitekarttasi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
11. Kylmän sodan maailma
10. Toisen maailmansodan alueelliset ja poliittiset seuraukset
Kts. oppik. s. 91
* akselivallat menttivät kaikki miehittämänsä alueet
* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:
- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.
- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.
* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös
Lähi-itään ja Afrikkaan
* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton kesken
* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja
keskittyi taloutensa kehittämiseen
* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa
yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan
* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi
valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat
* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945
* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948
* akselivallat menttivät kaikki miehittämänsä alueet
* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:
- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.
- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.
* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös
Lähi-itään ja Afrikkaan
* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton kesken
* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja
keskittyi taloutensa kehittämiseen
* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa
yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan
* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi
valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat
* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945
* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948
Liittoutuneiden johtajien tapaamiset 1943-45
8. Natsi-Saksan Juutalaisvainot
8. Menneisyyden raskas taakka (Palautuskansio)
Palauta tänne tehtävät kappaleesta 8. Tehtävät 1,2 ja 3.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Toisen maailmansodan uhrit

1. Mitkä maat kärsivät eniten sotilas- ja siviiliuhreja?
2. Selitä seuraavien maiden uhrien määrää: Neuvostoliitto, Puola, Saksa, Japani, Suomi ja Yhdysvallat.
3. Mitä voit huomata sotilas- ja siviiliuhrien määrästä? Mitä se kertoo sodan luonteesta?
10. Japani toisessa maailmansodassa
10. Toisen maailmansodan vaiheita kartalla
9. Tie toiseen maailmansotaan
Tie toiseen maailmansotaan s. 74-78
- Kirjaa ylös Saksan Versaillesin rauhansopimuksen rikkomiset ja aluelaajennukset ennen toisen maailmansodan syttymistä.
Lyhyt video Mynchenin sopimuksesta https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE
Neville Chamberlain lähdössä Mynchenistä https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM
- Miksi Ranska ja Britannia eivät kyenneet estämään Saksan laajentumista?
- Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8. 1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan valtiot etupiireiksi. Länsi-Puola joutui Saksan etupiiriin ja Suomi, Baltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin.
- a) Miksi sopimus oli täydellinen yllätys muulle Euroopalle?
- b) Miten osapuolet hyötyivät sopimuksesta?
- Tee vielä oppikirjan s. 78 tehtävät 1. ja 2.
Oppikirjan kuvien tulkintaa
Tutustu oppikirjan kuviin ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Kts. oppik.s. 55 Vera Muhinan tekemä patsas Tehdastyöläinen ja kolhoosinainen. Mikä on patsaan sanoma?
2. Kts. oppik.s. 58 Gerardo Dottorin maalaus Benito Mussolinista vuodelta 1933. Millaisen viestin teos antaa Mussolinista?
3. Kts. oppik.s. 61. "Me vahvistamme sielua ja ruumista" Juliste natsien työpalvelusta 1930-luvun puolivälistä. Millaisen kuvan juliste antaa saksalaisesta nuorisosta ja yhteiskunnasta?
1. Kts. oppik.s. 55 Vera Muhinan tekemä patsas Tehdastyöläinen ja kolhoosinainen. Mikä on patsaan sanoma?
2. Kts. oppik.s. 58 Gerardo Dottorin maalaus Benito Mussolinista vuodelta 1933. Millaisen viestin teos antaa Mussolinista?
3. Kts. oppik.s. 61. "Me vahvistamme sielua ja ruumista" Juliste natsien työpalvelusta 1930-luvun puolivälistä. Millaisen kuvan juliste antaa saksalaisesta nuorisosta ja yhteiskunnasta?
7. Saksa - kansallissosialistinen diktatuuri
7. Italia - fasistinen diktatuuri
7. Neuvostoliitto - kommunistinen diktatuuri
7. Diktatuurien aika
Diktatuurien aika
Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.
Syitä:
- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä
- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä
- ääriliikkeiden suuri merkitys
- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen
- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan
- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi
- huono taloudellinen tilanne, työttömyys
Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa?
- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta
- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja
- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua
- käyttivät nationalismia hyväkseen
- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen
- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset
- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö
Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.
Syitä:
- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä
- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä
- ääriliikkeiden suuri merkitys
- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen
- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan
- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi
- huono taloudellinen tilanne, työttömyys
Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa?
- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta
- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja
- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua
- käyttivät nationalismia hyväkseen
- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen
- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset
- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö
Tulkitse pilakuvaa ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta.
Oheinen pilakuva on aikalaisarvio Versaillesin rauhasta. Julkaistu huhtikuussa 1919. Ketkä ovat kuvan henkilöt? Miksi kuullaan vuoden 1940 ikäluokan itkevän?
Tiistain 28.9. oppitunnit
1. oppitunti. Lue kpl. 4. ja tee teht. 1-3 s. 28.
2. oppitunti. Lue kpl. 5. ja tee teht. 1-6 s. 43
Palauta tehtävät oheiseen palautuskansioon.
2. oppitunti. Lue kpl. 5. ja tee teht. 1-6 s. 43
Palauta tehtävät oheiseen palautuskansioon.
Oppitunnin 28.9. tehtävien palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
4. Ensimmäisen maailmansodan rauhanteko
4. Ensimmäisen maailmansodan taistelutaktiikka ja aseistus
4, Ensimmäisen maailmansodan vaiheita kartalla
4. Ensimmäisen maailmansodan tausta
4. Wienin kongressin järjestelmän murtuminen
3. Imperislismin vaikutukset kohdemaihin ja siirtomaavaltoihin
1. Millaisia vaikutuksia imperialismilla oli kohdemaihin?
a) negatiiviset vaikutukset?
b) positiiviset vaikutukset?
2. Millaisia vaikutuksia imperialismilla oli siirtomaavalloissa?
a) negatiiviset vaikutukset?
b) positiiviset vaikutukset?
2. Millaisia vaikutuksia imperialismilla oli siirtomaavalloissa?
3. Imperialismin vaikutukset maailmanpolitiikkaan
3. Kilpajuoksu Afrikkaan

3. Imperialismin aikakausi
2. Historian kipupisteet. Tehtävä Armenian kansanmurhasta.
Katso diasarjan linkin alta löytyvä video ja vastaa kysymyksiin.