HI04 kevät 2026

Uusi aika 1789 - 1914

Uuden ajanjakson taustalla:
- kolonialismi vaurastutti Eurooppaa
- valistuksen kehitysusko
- luonnontieteiden vallankumous
- sääty-yhteiskunnan heikkeneminen

Uuden ajan ominaispiirteitä:
- teollistumisen aikakausi
- suuret aatteet: nationalismi, liberalismi, konservatismi ja sosialismi
- porvariston vuosisata
- kristillinen maailmankuva järkkyy: darvinismi
- taiteissa useita eri tyylisuuntia
- eurooppalainen maailmanvalta: imperialismi

12. Kumpi teoksista on barokkia ja kumpi rokokoota? Perustele vastauksesi!

Markiisi de Pompadourin (1721-1764) muotokuva (Marquise de Pompadourin (tunnetaan nimellä Madame de Pompadour) Jeanne Antoinette Poissonin muotokuva tekijältä François Boucher
Rokokoo
Markiisitar de Pompadourin muotokuva (1721-1764)
- vaaleat ja hempeät väri
- hienosteleva ja koristeellinen vaatetus
- vaatetus kevyttä silkkiä
- kuvassa on kevyt ja miellyttävä tunnelma


Barokki
Carlo Broschi (1705-1782) Farinellin muotokuva
- tummat ja voimakkaat värit
- arvokas yleisilme ja mahtipontisuus
- valon ja varjon vaihtelu
- ylellinen ja raskaan oloinen vaatetus

12. Miten luonnontieteet kehittyivät valistuksen aikakaudella?


• Valistuksen aikainen järjen käyttö, kiinnostus uuden tiedon hankkimiseen ja taistelu
taikauskoa vastaan loi pohjaa tieteen kehitykselle.
• Kiinnostus uutta tietoa kohtaan lisäsi luonnontieteiden harrastamista. Ympäristön ilmiöitä
yritettiin selittää järjellä.
• Luontoa ja eri lajeja luokiteltiin, ja sama tehtiin myös ihmisille, mikä vaikutti rotuteorioiden
syntyyn.
• Löytöretket toivat eurooppalaisille uutta tietoa muiden maanosien asukkaista. Heitä
alistettiin, mutta syntyi myös käsite “jalo villi”, mikä kuvasi eurooppalaisten kiinnostusta
muita kansoja kohtaan.

10.-11. Valistus

Vastaa seuraaviin kysymyksiin oppik.s. 106-117 ja open jakaman monisteen pohjalta.

1. 1700-lukua on kutsuttu järjen aikakaudeksi. Miten järjen ihannointi näkyi valistuksessa?
- järkeen perustuva maailmankuva yleistyi ja uskottiin, että järjen avulla voitaisiin ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia
- arvosteltiin kirkkoa ja uskontoa
- korostettiin krriitistä ajattelua
-vaadittiin uskonnonvapautta
- Raamattua yritettiin tulkita järjellä
- etsittiin sellaista hallintomuotoa, jossa toteutuisi kansalaisten luonnolliset oikeudet ja tehokas hallinto
- kansan valistaminen
- keskustelusalongit tiedon levittämiseksi
- kirjallisuuden arvostus
- tietosanakirjojen julkaiseminen alkoi
- alettin julkaista säännöllisesti ilmestyviä sanomalehtiä
- taikauskon vastustaminen
- vastustettiin itsevaltiutta

2. selitä seuraavien valistuksen keskeisten käsitteiden merkitys:
Montesquieu: vallan kolmijako
- valtiossa keskeiset vallan muodot: päätös-, toimeenpano- ja tuomiovalta on hajotettu eri toimielimille, jotta valta ei keskittyisi liikaa
- esim. Suomessa: päätösvaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa hallitus ja presidentti ja tuomiovaltaa tuomioistuimet
Voltaire: valistunut itsevaltius
- itsevaltias, joka toimi kansansa hyväksi sen ylimpänä palvelijana ja kansan hyvinvoinnin takaajana
parlamentarismi
- toimeenpanevan elimen on nautittava kansan luottamusta valtion hallinnossa
- esim. Suomessa hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta

3. Miten valistuksen ajatukset näkyvät yhteiskunnassamme vielä nykyäänkin?
- vallan kolmijako
- parlamentarismi
- kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen
- uskonnonvapaus
- julkinen keskustelu ja yleinen mielipide, edellyttää sananvapautta
- yksilön menestyminen yhteiskunnassa on määräydyttävä kyvykkyyden eikä syntyperän mukaan
- edistysusko
- alamaisista tuli kansalaisia

8. Itsevaltius

Kuninkaan valtaa lisäsi Euroopassa
* siirtyminen rahatalouteen ja ratsujoukkojen merkityksen väheneminen -> feodalismin mureneminen
* uskonpuhdistus ja uskonsodat
* kansallisvaltioiden synty

Itsevaltius Ranskassa 
* itsevaltius alkoi Ranskasta, mistä se levisi muihin Euroopan maihin
* "kuningas on saanut valtansa Jumalalta ja on vastuussa vain Jumalalle"
* Ludvig XIV eli Aurinkokuningas oli Euroopan johtava itsevaltias
* hänen valtansa nojasi keskitettyyn hallintoon, vakinaiseen armeijaan ja säännöllisiin verotuloihin
* Ludvig XIV rakennutti hallintopaikakseen Versaillesin palatsin, minne hän keräsi ylhäisaatelin tarkkailtavaksi
* Aurinkokuninkaan hallinnon loppuaikaa himmensivät valtionkassaa köyhdyttävät lukuisat sodat

Itsevaltiuden ajan taidetyyli oli barokki 
* korosti kuninkaan ja valtion loistoa ja mahtia
* yltäkylläisyys, prameus, mahtipontisuus, hehkuvat värit, dramaattisuus
* hovin ja ylimystön tyyli
* barokki arkkitehtuurissa: Berninin suunnittelema aukio Pietarinkirkon edessä, Versailels, Rastellin suunnittelema Talvipalatsi Pietarissa
* barokkitaiteilijoita: Rubens, Rembrandt, Vermeer, Velaszquez

Ranska kulttuurin keskuksena Euroopassa 
* itsevaltiuden aikakautena ja pitkään sen jälkeenkin Ranska oli eurooppalaisen kulttuurin keskus ja esikuva,
 jota jäljiteltiin monilla kulttuurin alueilla, kuten
 * itsevaltainen hallintotapa ja merkantilismi
 * Ranskan kieli oli aateliston yleisesti käyttämä kieli Euroopassa ja ranskalaisen kirjallisuuden tuntemus ja
arvostus oli suurta
 * Itsevaltiuden Ranska oli esikuva myös seuraavilla aloilla: arkkitehtuuri, kuvataiteet, muoti, teatteri, ja etiketti
(hovin käytöstavat)

8. Itsevaltius

Lue oppikirjan s. 83-89 itsevaltiudesta ja tee itsevaltiudesta käsitekartta alla olevan ohjeen mukaan. Tehkää käsitekartta paperille.

Tee alla olevista sanoista käsitekartta, jonka aiheena on itsevaltius. Oikeita vaihtoehtoja on useita.
Mieti asioiden välisiä syy-seuraussuhteita käsitekarttaa laatiessasi. Lisää sanojen väliin nuoli
osoittaaksesi asioiden välisiä suhteita.

• absolutismi eli itsevaltius (keskuskäsite)
• aatelin vallan väheneminen
• kirkon arvovallan väheneminen
• kuninkaiden vaurastuminen
• feodalismin päättyminen
• löytöretkien saavutukset
• kansallisvaltioiden synty
• renessanssi
• merkantilismi
• Ranska esikuvana
• barokki muodissa
• Ludvig XIV, Aurinkokuningas
• maallistuminen

8. Millaisia vaikutuksia uskonpuhdistuksella oli Euroopassa?

- kristillinen yhtenäiskulttuuri mureni ja läntinen kristikunta jakaantui protestanttiseksi ja katoliseksi
- kirkon valta heikkeni ja maallisten hallitsijoiden valta kasvoi
- kun protestanttinen kirkko levittäytyi, Euroopassa ajauduttiin useisiin uskonsotiin (esim. 30-vuotinen sota 1618-1648)
- katolisilla alueilla uskonpuhdistus sai aikaan vastauskonpuhdistuksen, jolla vastustettiin protestanttien toimia ja yritettiin palauttaa katolisuus valtaan
- sensuuri syntyi vastauskonpuhdistuksen seurauksena
- vastauskonpuhdistus vaikutti uuden tyylisuunnan, barokin syntyyn
- protestanttisissa maissa luovuttiin katoliseen uskoon liittyvistä asioista, kuten pyhimysten palvonnasta, luostarilaitoksesta ja ripistä
- Raamattu käännettiin kansankielelle ja jumalanpalvelusten liturgiat muuttuivat kansankielisiksi

7. Ota kantaa väitteseen: renessanssi oli Euroopan historian kultakausi!

Puolesta:
- taiteen kehityksen taustalla talouden kukoistus
- taiteen kehittyminen
- naisen asema parani jonkin verran
- antiikin kulttuuri elpyi
- merkittäviä taiteilijoita, joita ihaillaan edelleen
- yksilöllisyyden korostus
- järjen ja oppineisuuden korostus
- kulttuuria tuettiin paljon

Vastaan:
- taikausko oli edelleen suurta
- renessanssi koski pääosin vain ylimystöä eikä tavallista kansaa
- renessanssi sijoittuu osin keskiajalle, jota renessanssi piti pimeänä
- aika oli hyvin sotaisaa

7. Tulkinta Jan van Eyckin maalauksesta Arnolfinin perhe (1434)

1. Tutki Jan van Eyckin maalausta Arnolfinin perhe (1434) ja lue tiedot maalauksesta (teksti A).
a. Pohdi, miten maalauksessa ilmenee renessanssi.
b. Tutustu maalauksen tyylipiirteiden avaukseen (teksti B). Etsi tekstissä mainitut kohdat
maalauksesta

A
• Jan van Eyck oli 1400-luvun tunnetuin alankomaalainen taidemaalari.
• Alankomaalaiset taiteilijat kuvasivat erityisesti porvariston elämää.
• Flanderi oli Euroopan vauraimpia alueita.
• Kaupunkikulttuurin kehitys ja porvariston voimistuminen heijastuivat taiteisiin.
• Jan van Eyck työskenteli Burgundin herttuan Filip Hyvän palveluksessa. Hän oli aikansa
huomattavampia mesenaatteja.
B
Renessanssimaalauksen tyypilliset piirteet:
• öljyvärimaalaus
• maalauksessa syvyysvaikutelma: keskeisperspektiivi
• signeeraus (taiteilija nousee tärkeäksi, ei vain teos itse)
• yksityiskohtien runsaus ja niiden tarkka kuvaus
• valon ja varjon vaihtuminen
• humanismi: ihmisten ihannointi, joten henkilöt kuvattu luonnollisina
• maalliset aiheet
• värikkyys
Tästä maalauksesta puuttuvia renessanssimaalauksen tyypillisiä piirteitä:
• antiikin ihannointi aihevalinnassa
• raamatulliset aiheet (kirkko oli edelleen merkittävin taiteen tukija ja tilaaja)
• maisemakuvaus, usein renessanssiarkkitehtuuria kuvattuna
• ihmisvartalo kuvauskohteena
Yksityiskohtia maalauksesta:
• maalauksen keskipisteenä on pariskunta Giovannin Arnolfini ja kihlattu Giovanna Cenami
• ilmeisesti kyseessä on vihkiseremonia
• morsian on kuvattu pää hieman kallellaan kuuntelemassa puolisoaan
• vihreä puku symboloi hedelmällisyyttä
• morsian on ilmeisesti raskaana
• uskollisuutta symboloiva koira
• van Eyck oli mestari kuvaamaan asioita pikkutarkasti
• koira symboloi uskollisuutta
• turkissa hopeanhohtoisia karvatupsuja
• appelsiinit olivat ylellisyyttä 1400-luvun lopulla, ja ne korostavat pariskunnan varallisuutta
• hedelmän pyöreä muoto syntyy valon ja varjon vaihtelusta
• puukengät korostavat sulhasen varallisuutta ja korkeaa yhteiskunnallista asemaa
• Herttua Filip hyvä ja hänen hoviseurueensa käyttivät samanlaisia puukenkiä
• peilistä heijastuu kihlapariskunta
• peilistä heijastuu myös kahden muun henkilön hahmot pienenä, joista toinen on van Eyck
• peilin yläpuolella on pieni kirjoitus: Jan van Eyck oli täällä, taiteilija toimi kenties kihlauksen
todistajana

7. Renessanssikaupungit Italiassa



Renessanssikaupunkien sijainti Italiassa. Genova hoiti Välimeren länsiosan välityskauppaa ja Venetsia huolehti Välimeren itäosan välityskaupasta.

Uuden ajan murros

Uuden ajan murros 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa

Asioita ja tapahtumia uuden ajan vaihteessa:
- renessanssi
- uskonpuhdistus
- löytöretket
- humanismi

Uuden ajan murroksen yleispiirteitä:
- kirkon arvovallan kyseenalaistaminen
- kansallisvaltioiden kehitys
- itsevaltiuden synty
- vastauskonpuhdistus
- taiteen johtavana suuntauksena barokki
- luonnontieteiden vallankumous
- aurinkokeskeisen maailmankuvan voitto ja kokeellisen tieteen voimistuminen

6. Oliko keskiaika pimeä?

Lue oppikirjan s. 61 "Oliko keskiaika pimeä?"

Keskiaika oli pimeä!
Listaa tekstin pohjalta väitettä puolustavia ja vastustavia asioita.

Keskiajan "pimeyttä" puolustavia argumentteja


Keskiajan pimeyttä vastustavia argumentteja

5. Elämää keskiajalla

Lue oppikirjan kappale 5. ja ratkaise, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Perustele!

1. Keskiajan säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Oikein.
2. Keskiajan yhteiskunnassa säätykierto oli mahdollista vain avioliiton kautta. Väärin. Vain kirkon tehtävien kautta.
3. Keskiajan karnevaaleissa väärän kuninkaan päivänä yhteiskuntajärjestys ikään kuin kääntyi päälaelleen. Oikein.
4. Keskiajan juhlissa meno saattoi äityä hurjaksi juopotteluksi tai väkivallaksi. Oikein.
5. Ritarikulttuuri oli porvariston suosimaa. Väärin. Ritarikulttuuri oli aateliston juttu.
6. Keskiajan trubaduurit yrittivät runoilemalla iskeä itselleen naisseuraa. Väärin. Lauluja sepitettiin naimisissa oleville naisille tavoitteena saada esim. parempi kestitys kyläpaikassa.
7. Romantiikan aikana 1800-luvulla ihailtiin keskiaikaa. Oikein.
8. Keskiajan avioliitot solmittiin järkisyistä. Oikein.
9. Myös keskiajalla vesi oli olutta terveellisempi juomavalinta. Väärin. Vesi saattoi olla saastunutta.
10. Keskiajan tapakulttuuri tunnetaan hyvin. Väärin. tavallisen kansan tavoista on säilynyt vähän lähteitä.

4. Keskiajan taide

Mitä keskiajan taiteelle tyypillisiä piirteitä tunnistat kuvista?
Keskiaikaiset puuveistokset | KUVAKALSKE
- uskonnollinen aihe, neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa
- ei tekijän signeerausta
- henkilöt on puettu päästä varpaisiin
- ihmisiä ei ole kuvattu yksilöinä

Kaltio - Nuoren pohjolan kulttuurikuvastin (Scripta non manet, osa 2. Veijo Pulkkinen. Kirja, teos, Raamattu, tekijä, auctor, kirjapaino, tekijänoikeus)
- ihmiset on puettu päästä varpaisiin
- ei signeerausta
- goottilaistyyliset koristelut
- arvoperspektiivi: opettaja on kuvattu oppilasta kookkaampana
- henkilöiden tausta on paljas, ei piirretty ympäristöä sen tarkemmin

Antiikista keskiaikaan

Keskiaika 400-1500

Tapahtumia Euroopassa, joiden katsotaan päättävän antiikin ja aloittavan keskiajan:

 * Kristinuskon tulo Rooman valtionuskonnoksi 380 jaa.
 * Kansainvaellukset n. 380-470 jaa.
 * Länsi-Rooman tuho 476 jaa.

Keskiajan kulttuurin taustalla:
* antiikin perintö
* kristinusko
* germaaninen traditio

Keskiajan eurooppalaiselle kulttuurille ominaista:
* feodalismi
* kulttuuri pitkälti kirkon ja aateliston ylläpitämää
* kristinuskon vuosittaiset juhlapäivät määrittelivät vuoden kulun
* kulttuurikeskuksina kirkot, aatelislinnat ja -kartanot
* taiteessa hallitsevina romaaninen ja goottilainen tyyli
* tieteet eivät pyrkineet uuden tiedon tuottamiseen, vaan vanhan ymmärtämiseen
* yliopistojen synty keskiajan lopulla
* kansankulttuurista on säilynyt vähän tietoja
* kansa eli läheisessä suhteessa luonnon kanssa

Millaisia kulttuurivaikutteita olemme perineet antiikin Roomasta?

- kristinusko
- keskitetty hallinto
- juliaaninen kalenteri ja esim. kuukausien nimet. Julius = July ja Augustus = August.
- oikeuskäytännön perusperiaatteet
- latinan pohjalta ovat syntyneet romaaniset kielet
- roomalaiset numerot
- sotataito
- insinööritaito
- käytännöllisyys

Olemme siis kaikki myös roomalaisia....

3. Rooman henkinen perintö

Millaisia asioita roomalaiset omaksuivat kreikkalaisilta?
- kreikkalaisten jumalat
- filosofia
- arkkitehtuuri
- kuvanveisto
- tieteet
- teatteri

Mitä keskeistä kreikkalaisen kulttuurin tuotetta roomalaiset eivät omaksuneet?
- demokratia

Millaisia asioita he kehittivät itse?
- lainsäädäntö
- sodankäyntitaito
- latinan kieli, romaaniset kielet ovat syntyneet latinan pohjalta: espanja, italia ja ranska
- tiet
- betonin valmistus
- vesijohdot
- viemäröinti
- holvikaaret
- keskitetty hallinto
- roomalaiset numerot
- historiankirjoitus: Tacitus
- kirjallisuus: Cicero, Vergilius

Vastaukset kpl. 3. tehtäviin

1. Miksi Roomaa voidaan pitää patriarkaalisena yhteiskuntana?
-perheessä isä oli tärkein auktoriteetti, jota ei voinut kyseenalaistaa
- isä valtisi lapsille aviopuolisot ja solmi samalla yhteiskukkallisia suhteita
- isä johti perheen uskonnollisia menoja
- vain miehet voivat osallistua politiikkaan
- sana patriarkaalisuus tulee latinan sanasta isä
- naisen asema oli parempi kuin Kreikassa, nainen saattoi periä, omistaa maata ja esiintyä julkisesti

2. Perustele väite: Antiikin roomalaiset keskittyivät käytännön asioihin.
- roomalaisilla jumalilla oli käytännöllisemmät ominaisuudet, kuin kreikkalaisilla
- ihmiset palvoivat jumalia ja sitten jumalien tuli tehdä oma osuutensa
- roomalaiset kehittivät käytännön asioita: tiet, oikeudenkäyttö, viemärit, vesijohdot

3. Pohdi, miksi kristinusko muuttui Roomassa kielletystä uskonnosta ainoaksi sallituksi.
- kristinusko levisi Roomassa nopeasti seuraavista syistä: Roomassa vallitsi uskonnollinen sekavuus ja kristinusko kannatti vain uskoa yhteen Jumalaan, käsitys ihmisten tasa-arvosta Jumalan edessä vetosi erityisesti orjiin ja naisiin, lähetystyö oli tehokasta, seurakuntayhteys oli tiivis, seurakunta harjoitti hyväntekeväisyyttä, Rooman alueen hyvät kulkuyhteydet edesauttoi aatteiden leviämistä, ilosanoma pelatuksesta tuonpuoleisessa vetosi ihmisiin
- aluksi kristittyjä vainottiin, koska he kielsivät muut jumalat ja kieltäytyivät palvomasta keisaria jumalana
- keisari Konstantinus Suuri lopetti kristittyjen vainot 313 ja julisti Roomaan uskonnonvapauden
- taustalla oli halu saada kristityistä valtakuntaa yhdistävä tekijä
- 300-luvun lopussa yhtenäisen Rooman viimeinen keisari kielsi muut uskonnot ja niiden harjoittamisen ja kristinuskosta tuli ainut sallittu uskonto


4. Sijoita seuraavat tapahtumat kronologiseen järjestykseen:
a) Rooman keisariaika
b) hellenismi
c) Länsi-Rooman tuho
d) antiikin Ateenan suuruuden aika
e) kristinuskon voitto
Oikea järjestys:
d) antiikin Ateenan suuruuden aika (400-luku eaa.)
b) hellenismi (323–30 eaa.)
a) Rooman keisariaika (27 eaa.–476 jaa.)
e) kristinuskon voitto (300-luku jaa.)
c) Länsi-Rooman tuho (476 jaa.)

2. Hellenismi

Hellenismillä tarkoitetaan kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin kohtaamista n. 323 eaa - 30 eaa
Hellenismi sai alkunsa, kun Aleksanteri Suuri yhdisti Kreikan, Egyptin ja Persian samaan valtakuntaan (kts. oppik. s. 25).
Aleksateri Suuren valtakunta hajosi nopesti, mutta kulttuurivaikutteet jäivät.
Roomalaiset omaksuivat kreikkalaisen kulttuurin nimen omaan hellenisminä.
Hellenismin aika oli Välimeren ympäristössä kulttuurin kukoistuksen aikaa:

- kuuluisia hellenismin kauden tiedemiehiä
Arkhimedes (287-211 eaa)
Eukleides
Heron ( 10-70 jaa)
Hippokrates (460-377 eaa)
Ptolemaios (100-170 jaa) kehitti maakeskeisen maailmankuvan
- Hellenismin keskus oli Aleksandria
- filosofiassa eri suuntauksia: epikurolaisuus ja stoalaisuus