HI07 syksy 2025
Ilkka-Pohjalaisen artikkeli "Aatteenpalo puuttui" 6.9.2025. Tehtävät.
Lue open jakama artikkeli ja vastaa kysymyksiin:
1. Miksi Suomen ja Saksan väliset suhteet toisen maailmansodan välisenä aikana ovat taas ajankohtainen aihe artikkelissa haastatellun professori Vesa Vareksen mielestä?
2. Miten Suomessa suhtauduttiin Saksan ja Neuvostoliiton väliseen sopimukseen 26.8. 1939?
3. Miksi Suomi valitsi Saksan liittolaisuuden?
4. Millainen ilmapiiri jatkosodan alkua leimasi Suomessa?
5. Mitä professori Vesa Vares tarkoittaa ilmaisullaan "Suomen suhteista Natsi-Saksaan puuttui ideologinen liima"?
6. Oliko Suomessa natsismia toisen maailmansodan aikana?
Kerää artikkelista natsismin olemassaoloa tukevista tai vastustavista seikoista.
1. Miksi Suomen ja Saksan väliset suhteet toisen maailmansodan välisenä aikana ovat taas ajankohtainen aihe artikkelissa haastatellun professori Vesa Vareksen mielestä?
2. Miten Suomessa suhtauduttiin Saksan ja Neuvostoliiton väliseen sopimukseen 26.8. 1939?
3. Miksi Suomi valitsi Saksan liittolaisuuden?
4. Millainen ilmapiiri jatkosodan alkua leimasi Suomessa?
5. Mitä professori Vesa Vares tarkoittaa ilmaisullaan "Suomen suhteista Natsi-Saksaan puuttui ideologinen liima"?
6. Oliko Suomessa natsismia toisen maailmansodan aikana?
Kerää artikkelista natsismin olemassaoloa tukevista tai vastustavista seikoista.
Kaaviokuvat kurssi HI03
Vastaus esseiden arviointitehtävään
6. Kylmä sota. Tehtävän arviointi
Montako pistettä antaisit seuraavista vastauksista?
8. Propaganda ja historiapolitiikka
8.1. Arvoi aineiston 8.A. pohjalta aineistojen B, C ja D propagandistista luonnetta. (18p)
- aineisto B on perinteistä propagandaa, joka perustuu vastustajan naurunalaiseksi tekemiseen. Sen voi luokitella valkoiseksi propagandaksi, koska tekijä on tiedossa ja selvästi kerrottu. Videota ei ole yritetty muokata aidon tuntuiseksi ja sen voi ymmärtää olevan Saksaa vastaan. Tämä voi olla propagandaa tai satiirista viihdettä. Teoksessa viitataan elokuvaan "Tahdon riemuvoitto", joka oli propagandistinen elokuva Natsi-Saksassa.
- aineistossa C o sekä valkoisen että harmaan propagandan piirteitä. Valkoista edustaa se, että Yhdysvaltain ulkoministeri puhuu itsenään edustaen virka-asemaansa. Toisaalta puheen tarkoitus on vakuuttaa kuulijalle, että Irakissa olisi joukkotuhoaseita ja jätettään vastakkaiset argumentit mainitsematta. Irakista ei lopulta löytynyt joukkotuhoaseita, jolla hyökkäystä oikeutettiin.
- aineisto C on selvästi mustaa propagandaa, jossa tekijä on tehnyt kuvamanipulaation ja kirjoittanut tekstiin hyvin tunteisiin vetoavan kuvauksen tapahtumista. Kuvan ja kuvatekstin on tarkoitus harhauttaa katsojaansa, sen alkuperä on tuntematon ja sisältö valhetta. Aineisto C on julkaistu vuonna 2015, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaam ja myös Itä-Ukraina oli osittain miehitetty. Kuvalla ja tekstillä on haluttu luoda kuva siitä, että ukrainalaiset vihaavat venäläisiä niin paljon, että Itä-Ukrainasta paennut venäläistaustainen nainen ja hänen vastasyntynyt lapsensa joutuivat väkivallan ja häpäisyn kohteeksi. Putinin ja hänen aggressiivisen ulkopoliitiikkansa perusteluna oli juuri se, että Putin halusi kitkeä natsismi Itä-Ukrainasta. Vauvan käsivarteen on viilletty juuri natsisymboli.
8.2.C. Pohdi, millainen merkitys propagandalla ja historiapolitiikalla on ollut 2000-luvulla ja esitä perusteltu arvio niiden roolista lähitulevaisuudessa. (12p)
- propagandalla tarkoitetaan tarkoituksellista ja ohjattua mielipiteiden muokkausta esimerkiksi joukkotiedotusvälineiden avulla
- historiapolitiikalla tarkoitetaan menneisyyden tapahtumien tulkintaa tarkoitushakuisesti sillä tavalla, että tulkinta edistää haluttuja poliittisia päämääriä
- propagandasta esimerkkinä voisi olla ääri-islamialisen ISIS:n kanpanjat 2010-luvulla, joilla rekrytoitiin kannattajia Euroopasta Lähi-Itään käymään pyhää sotaa Syyriassa. Propagandat toteutettiin internetin välityksellä ja kohteena olivat Euroopassa asuvat musliminuoret. Monet radikalisoituivat ja lähtivät sotimaan ISIS:n joukkoihin.
- Venäjä on tuottanut propagandakampanjoita 2010-luvulla Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa auttaakseen Donald Trumpin voittoon. Keinoina esim. vakoilu ja erilaiset disinformaatiokampanjat sosiaalisessa mediassa.
- Venäjä on kohdistanut propagandaa myös Suomeen niin sanotuissa lapsikaappaustapauksissa ja mustamaalamalla suomalasten toimittajien työtä. Lapsikaappausjutuissa yleensä ideana on se, että venäläisäidit ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi huoltajuuskiistoissa venäläistaustansa vuoksi. Suomalainen toimittaja Jessika Aro julkaisi kirjan Venäjän informaatiovaikuttamisesta nimeltään "Putinin trollit - tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta". Hän joutui Venäjän organisoiman häirinnän ja lokakampanjan uhriksi. Suomessa hänen vainoamiseesa osallistuivat MV-lehti ja Johan Backman, toimeksiantajana todennäköisesti Venäjän viranomaiset.
- Venäjän propaganda ukrainalaisten natsismista, jota venäjän joukot menivät tuhoamaan
- historiaa on käytetty perusteluna päätöksentekoon Suomessa esim. Suomen Nato-jäsenyydelle, armeijan kehittämiselle, Ukrainan tukemiselle, vaatimukselle siitä, että Putinin vaatimuksiin ei saa suostua
- Putin on käyttänyt historiapolitiikkaa hyväkseen Ukrainan sodan perustelemisessa: suuressa isänmaallisessa sodassa NL kukisti natsismin ja nyt lähdettiin kukistamaan natsismi myös Ukrainasta
- Putin perustelee aluelaajennuksiaan historiallisilla syillä
- historiallisista syistä Saksa suhtautuu aseellisen voimansa lisäämiseen ja esittelyyn varovaisesti
- propagandaa ja historiapolitiikkaa ei voi täysin erottaa toisistaan, sillä ne liittyvät toisiinsa
- mielestäni propagandan ja historiapolitiikan merkitys on 2000-luvulla kasvanut ja tulevaisuudessa voi kasvaa lisää. Erityisesti sosiaalinen media lisää sitä. Siellä jokainen voi tuottaa haluamaansa materiaalia ilman kovin tiukkaa ennakkosensuuria muiden luettavaksi.
- aineisto B on perinteistä propagandaa, joka perustuu vastustajan naurunalaiseksi tekemiseen. Sen voi luokitella valkoiseksi propagandaksi, koska tekijä on tiedossa ja selvästi kerrottu. Videota ei ole yritetty muokata aidon tuntuiseksi ja sen voi ymmärtää olevan Saksaa vastaan. Tämä voi olla propagandaa tai satiirista viihdettä. Teoksessa viitataan elokuvaan "Tahdon riemuvoitto", joka oli propagandistinen elokuva Natsi-Saksassa.
- aineistossa C o sekä valkoisen että harmaan propagandan piirteitä. Valkoista edustaa se, että Yhdysvaltain ulkoministeri puhuu itsenään edustaen virka-asemaansa. Toisaalta puheen tarkoitus on vakuuttaa kuulijalle, että Irakissa olisi joukkotuhoaseita ja jätettään vastakkaiset argumentit mainitsematta. Irakista ei lopulta löytynyt joukkotuhoaseita, jolla hyökkäystä oikeutettiin.
- aineisto C on selvästi mustaa propagandaa, jossa tekijä on tehnyt kuvamanipulaation ja kirjoittanut tekstiin hyvin tunteisiin vetoavan kuvauksen tapahtumista. Kuvan ja kuvatekstin on tarkoitus harhauttaa katsojaansa, sen alkuperä on tuntematon ja sisältö valhetta. Aineisto C on julkaistu vuonna 2015, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaam ja myös Itä-Ukraina oli osittain miehitetty. Kuvalla ja tekstillä on haluttu luoda kuva siitä, että ukrainalaiset vihaavat venäläisiä niin paljon, että Itä-Ukrainasta paennut venäläistaustainen nainen ja hänen vastasyntynyt lapsensa joutuivat väkivallan ja häpäisyn kohteeksi. Putinin ja hänen aggressiivisen ulkopoliitiikkansa perusteluna oli juuri se, että Putin halusi kitkeä natsismi Itä-Ukrainasta. Vauvan käsivarteen on viilletty juuri natsisymboli.
8.2.C. Pohdi, millainen merkitys propagandalla ja historiapolitiikalla on ollut 2000-luvulla ja esitä perusteltu arvio niiden roolista lähitulevaisuudessa. (12p)
- propagandalla tarkoitetaan tarkoituksellista ja ohjattua mielipiteiden muokkausta esimerkiksi joukkotiedotusvälineiden avulla
- historiapolitiikalla tarkoitetaan menneisyyden tapahtumien tulkintaa tarkoitushakuisesti sillä tavalla, että tulkinta edistää haluttuja poliittisia päämääriä
- propagandasta esimerkkinä voisi olla ääri-islamialisen ISIS:n kanpanjat 2010-luvulla, joilla rekrytoitiin kannattajia Euroopasta Lähi-Itään käymään pyhää sotaa Syyriassa. Propagandat toteutettiin internetin välityksellä ja kohteena olivat Euroopassa asuvat musliminuoret. Monet radikalisoituivat ja lähtivät sotimaan ISIS:n joukkoihin.
- Venäjä on tuottanut propagandakampanjoita 2010-luvulla Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa auttaakseen Donald Trumpin voittoon. Keinoina esim. vakoilu ja erilaiset disinformaatiokampanjat sosiaalisessa mediassa.
- Venäjä on kohdistanut propagandaa myös Suomeen niin sanotuissa lapsikaappaustapauksissa ja mustamaalamalla suomalasten toimittajien työtä. Lapsikaappausjutuissa yleensä ideana on se, että venäläisäidit ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi huoltajuuskiistoissa venäläistaustansa vuoksi. Suomalainen toimittaja Jessika Aro julkaisi kirjan Venäjän informaatiovaikuttamisesta nimeltään "Putinin trollit - tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta". Hän joutui Venäjän organisoiman häirinnän ja lokakampanjan uhriksi. Suomessa hänen vainoamiseesa osallistuivat MV-lehti ja Johan Backman, toimeksiantajana todennäköisesti Venäjän viranomaiset.
- Venäjän propaganda ukrainalaisten natsismista, jota venäjän joukot menivät tuhoamaan
- historiaa on käytetty perusteluna päätöksentekoon Suomessa esim. Suomen Nato-jäsenyydelle, armeijan kehittämiselle, Ukrainan tukemiselle, vaatimukselle siitä, että Putinin vaatimuksiin ei saa suostua
- Putin on käyttänyt historiapolitiikkaa hyväkseen Ukrainan sodan perustelemisessa: suuressa isänmaallisessa sodassa NL kukisti natsismin ja nyt lähdettiin kukistamaan natsismi myös Ukrainasta
- Putin perustelee aluelaajennuksiaan historiallisilla syillä
- historiallisista syistä Saksa suhtautuu aseellisen voimansa lisäämiseen ja esittelyyn varovaisesti
- propagandaa ja historiapolitiikkaa ei voi täysin erottaa toisistaan, sillä ne liittyvät toisiinsa
- mielestäni propagandan ja historiapolitiikan merkitys on 2000-luvulla kasvanut ja tulevaisuudessa voi kasvaa lisää. Erityisesti sosiaalinen media lisää sitä. Siellä jokainen voi tuottaa haluamaansa materiaalia ilman kovin tiukkaa ennakkosensuuria muiden luettavaksi.
Ääriliikkeet ja populismi (30p)
Hannah Arendt oli saksanjuutalainen yhteiskuntatieteilijä ja filosofi, joka julkaisi Yhdysvalloissa vuonna
1948 teoksen Totalitarismin synty. Hän käsitteli erityisesti 1920–30-lukujen ääriliikkeitä. Francis Fukuyama
on politiikan tutkija Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa ja keskittyy Yhdysvaltain 2000-luvun politiikkaan.
8.1 Arvioi katkelmissa 8A ja 8B esitettyjen määritelmien osuvuutta ääriliikkeiden ja populismin
kannattajista. 14 p.
- molemmat kirjoittajat ovat akateemisesti koulutettuja ja katkelmat ovat eri aikakausilta
- Fukuyama korostaa sitä, että ääriliikkeiden kannattajat purkavat pettymystään omaan asemaansa
- ensimmäisen maailmansodan jälkeen kansallissosialistit saivat kannatusta vetoamalla Versaillesin rauhanteon nöyryytykseen, Trump korostaa, että Yhdysvaltoja kupataan koko ajan eri tahoilta, esim. Eurooppa säästää, kun Yhdysvallat huolehtii puolustuksesta. Kunnollisen, perinteisen ja työtätekevän amerikkalaisen duunarin asioista ei huolehdi enää kukaan. Saavat osakseen vain ylenkatsetta. Teidän vaikeutenne ei ole teidän syytä, vaan kiinalaisten, eurooppalaisten, vihervasemmiston jne. syytä.
- Brexitissä ihmisten ongelmat johtuivat Euroopan unionista
- Arendt korostaa sitä, että kannattajat eivät ole aikaisemmin osallistuneet politiikkaan
- Arendt näkee, että populistiset puolueet asemoivat itsensä perinteisen puoluekentän ulkopuolelle ja siten vetoavat niihin, jotka eivät ennen ole olleet mukana politiikassa tai kyllästyneet sen toimintatapoihin eli "jatkuvaan jauhamiseen"
- sekä fasistit että kansallissosialistit pystyivät rekrytoimaan mukaan uusia ihmisiä, jotka eivät olleet ennen osallistuneet politiikkaan ja olivat poliittisesti kokemattomia, samoin heidän kannattajansa olivat jollain tavalla pettyneet asemaansa ja halusivat parantaa sitä. Esim. Saksan työväestö, keskiluokka ja nationalistiset piirit. Myös Trump on saanut rekrytoitua uusia kannattajia politiikkaan ennen osallistumattomista ihmisistä ja sellaisista, jotka ovat kokeneet asemansa heikentyvän esim. Kiina-ilmiön takia. Myös Brexitissä sama ilmiö.
- Arendt ei kuitenkaan tuo esille taloudellisten olojen aiheuttamaa katkeruutta, eikä muiden aatteiden (kommunismi) aiheuttamaa pelkoa, jotka olivat kuitenkin syitä kannattaa ääriliikkeitä
- katkelmissa kuvataan alkuperäistä ääriliikkeiden kannattajakuntaa. Kannattajien joukko laajeni keskiluokkaan sekä 1920-30-luvuilla että omana aikanamme
- Arendt ja Fukuyama ovat esittäneet näkemyksensä erilaisissa historiallisissa konteksteissa, mutta samat ajatukset ovat sovellettavissa myös muihin aikakausiin
8.2. Miten poliittiset johtajat ovat hyödyntäneet Fukuyaman mainitsemaa kaunan politiikkaa kylmän sodan päättymisestä lähtien ja mitä vaikutuksia tällä on ollut maailmanpolitiikkaan? (16p)
- Yhdysvalloissa kaunaisuus on ollut yksi Trumpin kannatuksen ja presidentiksi nousemisen syistä
- Trumpin presidenttikausina Yhdysvaltain suhteet Eurooppaan ovat heikentyneet ja kauppasota Kiinan kanssa on syventynyt
- Trumpin toiminta on vaikuttanut Nato:n ja YK:n painoarvoon heikentävästi
- esimerkiksi kaunan politiikasta sopii myös Brexit ja sen vaikutus Euroopan unioniin
- populistiset puolueet koko Euroopassa ovat hyödyntäneet kaunan politiikkaa kannatuksen hankkimisessa 2000-luvulta lähtien.
- Esimerkkejä kaunan aiheista, joihin populistiset puolueet vetoavat: Tavallinen työtätekevä ja ahkera kansalainen saa kärsiä, kun yhteiskunta tukee maahanmuuttajia ja pakolaisia runsaskätisesti. Tavallinen ahkera työläinen on maksumiehenä. Euroopan unionin jäsenmaksut ovat liian kalliit ja mitä saamme vastineeksi? Perinteisten arvojen maahan polkeminen. Kunnollinen suomalainen mies ei kelpaa enää suomalaisille naisille jne.
- populististen puolueiden kannatuksen nousun seurauksena kireämpi suhtautuminen maahanmuuttoon ja kehitysapuun, muukalaisvihamielisyys. taustalla myös valtioiden omat, suuret talousvaikeudet.
- Venäjällä myös Putin on hyödyntänyt kaunaa politiikassaan, jonka tavoitteena on Venäjän kansinvälisen vaikutusvallan kasvattaminen. Hän on korostanut, että Euroopan unioni on laajentunut itään heikentääkseen Venäjää eikä ole ottanut huomioon sen turvallisuusintressejä, länsimaiset, vapaamieliset arvot ovat jatkuvasti Putinin politiikan kritiikin kohteena. Putin on korostanut lännen aatteellista, poliittista ja sotilaallista uhkaa.
- Esimerkkeinä tavoitteesta esimerkiksi Krimin valloittaminen ja hyökkäyssota Ukrainaan 2022
- Venäjän toiminnasta on ollut seurauksena pakotteet Venäjää vastaan, Venäjän eristäminen länsimaista ja Naton laajeneminen
- Venäjä hakee yhteistyötä muiden autoritaaristen valtioiden kanssa: Kiina, Pohjois-Korea ja Turkki
- Eurooppa ei ole kylmän sodan jälkeen enää ollut ensisijainen osa Yhdysvaltain ulko- tai talouspolitiikkaa, mutta on yhä olennainen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Trump yrittää välittää rauhaa Venäjän ja Ukrainan välille, mutta sopua ei ole vielä saatu. Euroopassa ja Ukrainassa pelätään, että Ukrainan on tyytminen sanelurauhaan ja Putin saisi tavoitteensa läpi. Euroopassa uskotaan sen vain lisäävän Putinin valloitushaluisuutta.
- Euroopan unionin toimintakyky on heikentynyt jonkin verran jäsenmaissa lisääntyneen populismin, nationalismin ja euroskeptismin takia. Tosin Venäjän uhka on jonkin verran lisännyt EU-myönteisyyttä
- Lähi-Idän politiikassaan Trump on korostanut Israelin tukemista
1948 teoksen Totalitarismin synty. Hän käsitteli erityisesti 1920–30-lukujen ääriliikkeitä. Francis Fukuyama
on politiikan tutkija Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa ja keskittyy Yhdysvaltain 2000-luvun politiikkaan.
8.1 Arvioi katkelmissa 8A ja 8B esitettyjen määritelmien osuvuutta ääriliikkeiden ja populismin
kannattajista. 14 p.
- molemmat kirjoittajat ovat akateemisesti koulutettuja ja katkelmat ovat eri aikakausilta
- Fukuyama korostaa sitä, että ääriliikkeiden kannattajat purkavat pettymystään omaan asemaansa
- ensimmäisen maailmansodan jälkeen kansallissosialistit saivat kannatusta vetoamalla Versaillesin rauhanteon nöyryytykseen, Trump korostaa, että Yhdysvaltoja kupataan koko ajan eri tahoilta, esim. Eurooppa säästää, kun Yhdysvallat huolehtii puolustuksesta. Kunnollisen, perinteisen ja työtätekevän amerikkalaisen duunarin asioista ei huolehdi enää kukaan. Saavat osakseen vain ylenkatsetta. Teidän vaikeutenne ei ole teidän syytä, vaan kiinalaisten, eurooppalaisten, vihervasemmiston jne. syytä.
- Brexitissä ihmisten ongelmat johtuivat Euroopan unionista
- Arendt korostaa sitä, että kannattajat eivät ole aikaisemmin osallistuneet politiikkaan
- Arendt näkee, että populistiset puolueet asemoivat itsensä perinteisen puoluekentän ulkopuolelle ja siten vetoavat niihin, jotka eivät ennen ole olleet mukana politiikassa tai kyllästyneet sen toimintatapoihin eli "jatkuvaan jauhamiseen"
- sekä fasistit että kansallissosialistit pystyivät rekrytoimaan mukaan uusia ihmisiä, jotka eivät olleet ennen osallistuneet politiikkaan ja olivat poliittisesti kokemattomia, samoin heidän kannattajansa olivat jollain tavalla pettyneet asemaansa ja halusivat parantaa sitä. Esim. Saksan työväestö, keskiluokka ja nationalistiset piirit. Myös Trump on saanut rekrytoitua uusia kannattajia politiikkaan ennen osallistumattomista ihmisistä ja sellaisista, jotka ovat kokeneet asemansa heikentyvän esim. Kiina-ilmiön takia. Myös Brexitissä sama ilmiö.
- Arendt ei kuitenkaan tuo esille taloudellisten olojen aiheuttamaa katkeruutta, eikä muiden aatteiden (kommunismi) aiheuttamaa pelkoa, jotka olivat kuitenkin syitä kannattaa ääriliikkeitä
- katkelmissa kuvataan alkuperäistä ääriliikkeiden kannattajakuntaa. Kannattajien joukko laajeni keskiluokkaan sekä 1920-30-luvuilla että omana aikanamme
- Arendt ja Fukuyama ovat esittäneet näkemyksensä erilaisissa historiallisissa konteksteissa, mutta samat ajatukset ovat sovellettavissa myös muihin aikakausiin
8.2. Miten poliittiset johtajat ovat hyödyntäneet Fukuyaman mainitsemaa kaunan politiikkaa kylmän sodan päättymisestä lähtien ja mitä vaikutuksia tällä on ollut maailmanpolitiikkaan? (16p)
- Yhdysvalloissa kaunaisuus on ollut yksi Trumpin kannatuksen ja presidentiksi nousemisen syistä
- Trumpin presidenttikausina Yhdysvaltain suhteet Eurooppaan ovat heikentyneet ja kauppasota Kiinan kanssa on syventynyt
- Trumpin toiminta on vaikuttanut Nato:n ja YK:n painoarvoon heikentävästi
- esimerkiksi kaunan politiikasta sopii myös Brexit ja sen vaikutus Euroopan unioniin
- populistiset puolueet koko Euroopassa ovat hyödyntäneet kaunan politiikkaa kannatuksen hankkimisessa 2000-luvulta lähtien.
- Esimerkkejä kaunan aiheista, joihin populistiset puolueet vetoavat: Tavallinen työtätekevä ja ahkera kansalainen saa kärsiä, kun yhteiskunta tukee maahanmuuttajia ja pakolaisia runsaskätisesti. Tavallinen ahkera työläinen on maksumiehenä. Euroopan unionin jäsenmaksut ovat liian kalliit ja mitä saamme vastineeksi? Perinteisten arvojen maahan polkeminen. Kunnollinen suomalainen mies ei kelpaa enää suomalaisille naisille jne.
- populististen puolueiden kannatuksen nousun seurauksena kireämpi suhtautuminen maahanmuuttoon ja kehitysapuun, muukalaisvihamielisyys. taustalla myös valtioiden omat, suuret talousvaikeudet.
- Venäjällä myös Putin on hyödyntänyt kaunaa politiikassaan, jonka tavoitteena on Venäjän kansinvälisen vaikutusvallan kasvattaminen. Hän on korostanut, että Euroopan unioni on laajentunut itään heikentääkseen Venäjää eikä ole ottanut huomioon sen turvallisuusintressejä, länsimaiset, vapaamieliset arvot ovat jatkuvasti Putinin politiikan kritiikin kohteena. Putin on korostanut lännen aatteellista, poliittista ja sotilaallista uhkaa.
- Esimerkkeinä tavoitteesta esimerkiksi Krimin valloittaminen ja hyökkäyssota Ukrainaan 2022
- Venäjän toiminnasta on ollut seurauksena pakotteet Venäjää vastaan, Venäjän eristäminen länsimaista ja Naton laajeneminen
- Venäjä hakee yhteistyötä muiden autoritaaristen valtioiden kanssa: Kiina, Pohjois-Korea ja Turkki
- Eurooppa ei ole kylmän sodan jälkeen enää ollut ensisijainen osa Yhdysvaltain ulko- tai talouspolitiikkaa, mutta on yhä olennainen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Trump yrittää välittää rauhaa Venäjän ja Ukrainan välille, mutta sopua ei ole vielä saatu. Euroopassa ja Ukrainassa pelätään, että Ukrainan on tyytminen sanelurauhaan ja Putin saisi tavoitteensa läpi. Euroopassa uskotaan sen vain lisäävän Putinin valloitushaluisuutta.
- Euroopan unionin toimintakyky on heikentynyt jonkin verran jäsenmaissa lisääntyneen populismin, nationalismin ja euroskeptismin takia. Tosin Venäjän uhka on jonkin verran lisännyt EU-myönteisyyttä
- Lähi-Idän politiikassaan Trump on korostanut Israelin tukemista
Ryhmäpalautuskansio diaesitykslle kylmää sotaa koskevista tehtävistä
Palauta tänne diaesityksesi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2.4 Toinen maailmansota
Lue kertauskirjan teksti toisesta maailmansodasta.
Tee dokumenttitehtävä "Millaisen näkökulman dokumentit antavat toisen maailmansodan syttymisestä?" (moniste)
Tee pilakuvatehtävä Studeo 4.1. tehtävä 6.
Ratkaise dokumenttitehtävä atomipommeista. (moniste)
Tee dokumenttitehtävä "Millaisen näkökulman dokumentit antavat toisen maailmansodan syttymisestä?" (moniste)
Tee pilakuvatehtävä Studeo 4.1. tehtävä 6.
Ratkaise dokumenttitehtävä atomipommeista. (moniste)
2.3. Demokratioista diktatuureihin
Vastaa seuraaviin tehtäviin.
Miksi monesta Euroopan valtiosta tuli diktatuuri?
Maailmansotien välistä aikaa on kutsuttu diktatuurien ajaksi, koska moni Euroopan valtio luopui tuolloin demokratiasta. Millaiset tekijät tähän johtivat? Millaiset valtiot säilyivät demokratioina?
Neuvostoliitto
Neuvostoliiton johtoon nousi Leninin jälkeen Stalin. Miten hän keskitti vallan itselleen ja loi Neuvostoliitosta totalitaristisen valtion? Miten maataloutta ja teollisuutta uudistettiin?
Italia
Keiden tuella Mussolini nousi valtaan ja kuinka hän keskitti vallan itselleen ja puolueelleen?
Saksa
- a) Millaisessa tilanteessa Hitler nousi valtaan?
- b) Millä keinoin Hitler hankki kannattajia?
- c) Miten Hitler toteutti Saksassa totalitaristisen hallinnon?
- d) Miten juutalaisten vaino ja tavoite heidän lopullisesta tuhoamisestaan eteni Natsi-Saksassa?
Lopuksi
Vertaa toisiinsa
- a) fasismia ja kansallissosialismia
- b) oikeistodiktatuureja ja Neuvostoliittoa
Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä havaitset?
Kertaus 21.8. 2025
- lue kertauskirjan luku HI02, luku 2.
- tee kertauskirjan karttatehtävä
- ratkaise Studeon tehtävä luku 4.1. tehtävä 2.
- ratkaise open jakama karttatehtävä
- tee kertauskirjan karttatehtävä
- ratkaise Studeon tehtävä luku 4.1. tehtävä 2.
- ratkaise open jakama karttatehtävä
5. Vastaus tilastotehtävään rautateiden kehityksestä
a) Vertaile taulukon pohjalta rataverkon laajenemista näissä maissa ja selitä, mitkä tekijät vaikuttivat kehitykseen.
- Ensimmäinen rautatielinja avattiin Britanniassa vuonna 1825. Uusi teknologia levisi nopeasti Yhdysvaltoihin, jossa rautateitä oli vuonna 1840 jo enemmän kuin missään muualla. Britteinsaarilla vesikuljetukset oli paras tapa kuljettaa. Saarivaltion sisäosat oli jo aiemmin yhdistetty toisiinsa laajalla kanavaverkostolla. Siksi rautatiet joutuivat kilpailemaan vesikuljetusten kanssa kannattavuudessa. Samaa kilpailua käytiin Yhdysvalloissakin, mutta kanavia ja luonnon vesiteitä oli paljon vähemmän.
- Toinen Yhdysvaltojen ja Britannian ero on koko. Yhdysvallat on mantereen kokoinen maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä. Niiden ylittämiseen tarvittiin rautateitä, joita rakennettiin yhä kiihtyvämpään tahtiin 1800-luvulla. Vuonna 1840 Yhdysvalloissa oli vain 4 500 kilometriä rautateitä, mutta 30 vuotta myöhemmin niitä oli jo yli 80 000 kilometriä ja ennen ensimmäistä maailmansotaa yli 400 000 kilometriä. Britanniassa ratakiskoja rakennettiin vähemmän, ja vuonna 1914 niitä oli 32 000 kilometriä. Pienen pinta-alan vuoksi rataverkko oli kuitenkin yhtä tiheä kuin mitä se oli Yhdysvaltojen tiheimmin asutulla eli New Yorkin alueella.
- Saksan myöhäisempi teollistuminen näkyy hitaampana rautateiden rakentamisena. Kun teollistuminen lähtee käyntiin, se on kuitenkin nopeaa, ja vuonna 1870 Saksa lähestyy brittejä rautateiden kilometrimäärässä. Vuoteen 1914 mennessä pinta-alaltaan suuremmassa Saksassa on yhtä tiheä rataverkko kuin Britanniassa.
- Suomi ja Espanja ovat hyviä esimerkkejä köyhistä maista, joissa teollistuminen alkoi hyvin hitaasti ja joilla ei ollut juuri varoja rautateiden rakentamiseen. Suomessa rakennusintoa hillitsi laaja maa, jossa asui vähän ihmisiä.
- Myös Venäjä on laaja. Isona valtiona sillä oli kuitenkin paljon enemmän varoja rautateiden rakentamiseen. Yhdysvaltojen tapaan Venäjälläkin huomattiin mantereen kokoisen valtion saamat suuret hyödyt rautateistä. Yhdysvalloissa radat rakennettiin kuitenkin yksityisin varoin. Venäjällä valtion rooli oli merkittävä. Tästä esimerkkinä on Siperian rata aina Tyynellemerelle asti. Valtion tuella rautateiden yhteispituus saavutti Saksan 60 000 kilometriä, mutta maan koon huomioon ottaen määrä on hyvin vähäinen (verrattuna Yhdysvaltojen ratoihin).
b) Mitä seurauksia rautateiden rakentamisella oli Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1800-luvun jälkipuoliskolla?
- Yksi syy ratojen rakentamiseen oli valtion halu nopeuttaa armeijoiden kuljetuksia. Saksan–Ranskan sota vuonna 1870 oli osoittanut, kuinka ylivoimainen Preussin (yhdistyvän Saksan suurin valtio) armeija oli, kun se saattoi käyttää parempaa rataverkkoa hyväkseen. Ensimmäisessä maailmansodassa Saksan sotamenestys sodan alkuvaiheessa oli nimenomaan sen rautateiden ansiota.
- Myös Venäjä rakensi ratojaan samasta syystä. Se halusi vahvistaa valtaansa Siperiassa, Kaukoidässä ja Keski-Aasiassa. Rautateiden avulla se onnistui. Ranska rahoitti useita rautatiehankkeita ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ne osoittautuivatkin tarpeellisiksi sodassa Saksaa vastaan.
- Yhdysvalloissa ja Britanniassa radat olivat pikemminkin kaupallisia hankkeita. Yksityiset rakensivat ja omistivat ne. Rautatiet auttoivat kansantalouksia kehittymään, sillä ne avasivat markkinoita tuotteille ja mahdollistivat raaka-aineiden kuljettamisen. Rautatiet alensivat merkittävästi kuljetuskustannuksia, ja erityisesti sisämaa-alueet hyötyivät niistä. Yhdysvaltain ja Britannian sisämaahan syntyikin lukuisia teollisuuskaupunkeja, joita ei olisi ollut ilman rautateitä. Rautatiet yhdessä teollistumisen kanssa nostivat Yhdysvallat maailman suurimmaksi kansantaloudeksi 1900-luvulla.
5. Teollistuva maailma
Oheinen tilasto kertoo rautateiden kehityksestä eräissä maissa vuosina 1850–1910. Luvut osoittavat rataverkon pituuden kilometreinä eri vuosina.
a) Vertaile taulukon pohjalta rataverkon laajenemista näissä maissa ja selitä, mitkä tekijät vaikuttivat kehitykseen.
b) Mitä seurauksia rautateiden rakentamisella oli Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1800-luvun jälkipuoliskolla?
(Ylioppilaskoe, kevät 2017, kysymys 2)
Pilakuvatehtävä luku 5.
Ohessa on brittiläisessä Punch-lehdessä vuonna 1849 julkaistu kuva Kaupungin Narkissos.
Millaisena lehden kuva esittää Lontoon teollisuuskaupungin?
4. Uusi aika koittaa - Eurooppa purjehtii johtoon
Lue kertauskirjan luku 1.4. ja pohdi seuraavaa yo-tehtävää, tehtävä 2. (syksy 2016) https://drive.google.com/file/d/0B8Ec8LLK7gzHelhuRDk5WU1tYkE/view?resourcekey=0-QNL8-9oOzbacNbjvfvYoGw
a) Erittele karttaa apuna käyttäen, mitkä olivat keskeiset kauppareitit n. vuonna 1300 ja miten ne muuttuivat 1500-lukujen alkuun mennessä.
- kaupunkikulttuuri elpyi olojen rauhoituttua ja väestön kasvaessa
- syntyi kauppakeskuksia ja niiden välille kauppareittejä
- Itämeren alueen välityskauppa oli Hansa-liiton hallussa, kunnes Kustaa Vaasa syrjäytti sen alueen hallinnasta
- ristiretket loivat kauppareittejä Lähi-Itään ja aluksi tämän kaupan hallinta oli Konstantinopolin käsissä
- myöhemmin Pohjois-Italian kaupunkivaltiot (Venetsia, Genova, Firenze ja Milano) nappasivat Välimeren itäosien ja länsiosien kaupan itselleen, ne myös kävivät välityskauppaa Itämeren alueen kanssa
- Genova hallitsi Välimeren läntistä osaa ja Venetsia itäistä osaa
- oma merkittävä alue syntyi myös Mustalle merelle
- sisämaan kauppa oli vähäisempää ja se keskittyi jokien varsille
b) Mitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia 1300- ja 1400-luvulla syntyneillä uusilla kauppareiteillä oli Euroopassa?
- Euroopan vaurastuminen ja nousu johtavaksi maanosaksi
- kaupan ja rahatalouden elpyminen
- tavaranvaihdon voimakas kehittyminen
- porvariston nousu ja vaurastuminen
- feodalismin heikkeneminen myös rahatalouteen siirtymisen takia
- kansallisvaltiot kehittyivät, kun hallitsijat vaurastuivat löytöretkien takia
- renessanssi Pohjois-Italian kaupunkivaltioissa
- löytöretkien jälkeen kaupan painopiste siirtyi Atlantin rannikolle ja sen rannalla sijaitsevat valtiot ja kaupungit kehittyivät (Lissabon, Porto esim.)
a) Erittele karttaa apuna käyttäen, mitkä olivat keskeiset kauppareitit n. vuonna 1300 ja miten ne muuttuivat 1500-lukujen alkuun mennessä.
- kaupunkikulttuuri elpyi olojen rauhoituttua ja väestön kasvaessa
- syntyi kauppakeskuksia ja niiden välille kauppareittejä
- Itämeren alueen välityskauppa oli Hansa-liiton hallussa, kunnes Kustaa Vaasa syrjäytti sen alueen hallinnasta
- ristiretket loivat kauppareittejä Lähi-Itään ja aluksi tämän kaupan hallinta oli Konstantinopolin käsissä
- myöhemmin Pohjois-Italian kaupunkivaltiot (Venetsia, Genova, Firenze ja Milano) nappasivat Välimeren itäosien ja länsiosien kaupan itselleen, ne myös kävivät välityskauppaa Itämeren alueen kanssa
- Genova hallitsi Välimeren läntistä osaa ja Venetsia itäistä osaa
- oma merkittävä alue syntyi myös Mustalle merelle
- sisämaan kauppa oli vähäisempää ja se keskittyi jokien varsille
b) Mitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia 1300- ja 1400-luvulla syntyneillä uusilla kauppareiteillä oli Euroopassa?
- Euroopan vaurastuminen ja nousu johtavaksi maanosaksi
- kaupan ja rahatalouden elpyminen
- tavaranvaihdon voimakas kehittyminen
- porvariston nousu ja vaurastuminen
- feodalismin heikkeneminen myös rahatalouteen siirtymisen takia
- kansallisvaltiot kehittyivät, kun hallitsijat vaurastuivat löytöretkien takia
- renessanssi Pohjois-Italian kaupunkivaltioissa
- löytöretkien jälkeen kaupan painopiste siirtyi Atlantin rannikolle ja sen rannalla sijaitsevat valtiot ja kaupungit kehittyivät (Lissabon, Porto esim.)
3. Kuvatehtävä keskiajan kaupungista
Lähde: Nürnbergin kronikka, 1493
Oheinen puupiirros kuvaa Nürnbergin kaupunkia 1400-luvulla.
a) Mitä keskiaikaisen kaupungin piirteitä löytyy oheisesta kuvasta? (8 p.)
- kaupunki on ympäröity muurein
- rakennukset ovat tosi lähellä toisiaan
- rakennukset on tehty puusta ja kivestä
- kirkko ja linna kaupungille tyypillisiä rakennuksia
- sijainti kukkulalla
- kaupunginmuurin takana on vallihauta
- kaupunkiin pääsi vain suljettavasta portista
Hyvässä vastauksessa asioita selitetään pelkän luettelemisen sijaan. Esim. sijainti ja muurit liitetään kaupungin tarpeeseen puolustautua.
b) Vertaile elämää maaseudulla ja kaupungeissa myöhäiskeskiajalla. (12 p.)
(Ylioppilaskoe, syksy 2012, kysymys 1)
-maaseudulla elettiin luontoistaloudessa ja maataloudella on keskeinen asema elinkeinona, feodalismi ja läheinen suhde luontoon, yhteisöllinen elämäntapa
- kaupunkielämän piirteitä esim. käsityö ja kauppa pääelinkeinoina (rahatalous)
- kaupunkielämään liittyi erilaisia ongelmia, esim. taudit, hygienian puute, ahtaus, tulipalot, rikollisuus
- toisaalta kaupunkielämän tuomat edut: esim. maaorjuudesta vapautuminen
- toisaalta elämä kaupungeissa ei poikennut paljon maaseudun elämästä , esim. kaupungeissakin pidettiin hyötyeläimiä
Hyvässä vastauksessa eri elämien piirteitä tulee vertailla.
3. Keskiaika
Lisäys feodalismia koskevaan kertauskirjan tekstiin.
Miksi feodalismi heikkeni?
Feodalismin tarkkaa päättymisaikaa on vaikea määritellä. Sen voi katsoa päättyneen uuden ajan alussa (1500), vaikka feodalismin piirteitä näkyi vielä 1800-luvullakin.
- kaupankäynti elpyi 1000-luvulta lähtien. rahatalous mahdollisti palkka-armeijat, joten kuninkaan ei tarvinnut läänittää maata
- kuninkaan valta kasvoi ja kehitys kohti kansallisvaltiota alkoi, aateliston valta väheni
- mustan surman seurauksena kuolleisuus kasvoi 1300-luvulla ja työvoimapula paransi talonpoikien asemaa
- asetekniikka kehittyi ja feodalismiin kuuluneet ratsujoukot syrjäytyivät asein varustetun jalkaväen tieltä
- löytöretket uuden ajan alussa toivat kunikaalle lisää valtaa, uusia alueita ja alamaisia
- feodalismiin kuulkunut säätyjärjestelmä alkoi heiketä 1700-luvulta alkae, valistus vastusti itsevaltiutta ja vaati kansalaisille oikeuksia ja tasa-arvoa
- syntyperän merkitys ihmisen asemaan väheni olennaisesti 1800-luvulla, kun teollistumisen seurauksena syntyi sääty-yhteiskunnan tilalle luokkayhteiskunta
Miksi feodalismi heikkeni?
Feodalismin tarkkaa päättymisaikaa on vaikea määritellä. Sen voi katsoa päättyneen uuden ajan alussa (1500), vaikka feodalismin piirteitä näkyi vielä 1800-luvullakin.
- kaupankäynti elpyi 1000-luvulta lähtien. rahatalous mahdollisti palkka-armeijat, joten kuninkaan ei tarvinnut läänittää maata
- kuninkaan valta kasvoi ja kehitys kohti kansallisvaltiota alkoi, aateliston valta väheni
- mustan surman seurauksena kuolleisuus kasvoi 1300-luvulla ja työvoimapula paransi talonpoikien asemaa
- asetekniikka kehittyi ja feodalismiin kuuluneet ratsujoukot syrjäytyivät asein varustetun jalkaväen tieltä
- löytöretket uuden ajan alussa toivat kunikaalle lisää valtaa, uusia alueita ja alamaisia
- feodalismiin kuulkunut säätyjärjestelmä alkoi heiketä 1700-luvulta alkae, valistus vastusti itsevaltiutta ja vaati kansalaisille oikeuksia ja tasa-arvoa
- syntyperän merkitys ihmisen asemaan väheni olennaisesti 1800-luvulla, kun teollistumisen seurauksena syntyi sääty-yhteiskunnan tilalle luokkayhteiskunta
Pohdi erilaisten vesistöjen merkitystä korkeakulttuureissa ja antiikissa
- jokilaaksot viljelyn alkualueina. Huomioi jokilaaksojen korkeakulttuurit
- kastelujärjestelmä luonnostaan
- hedelmällinen liete
- hyvä sato mahdollisti hyvän toimeentulon ja työnjaon ja korkeakulttuurin muodostumisen
- asutuksen keskittyminen vesistöjen ääreen
- kulkuväylä liikkujille
- viljava maa
- kalastus
- juomavesi, kotitarvevesi
- rannat turvallisempia leiripaikkoja
- Välimeren merkitys Kreikan kulttuurin leviämiselle ja kaupankäynnille (siirtokunnat)
- Välimeren merkitys Rooman imperiumin yhdistäjänä ja kauppatienä
- kastelujärjestelmä luonnostaan
- hedelmällinen liete
- hyvä sato mahdollisti hyvän toimeentulon ja työnjaon ja korkeakulttuurin muodostumisen
- asutuksen keskittyminen vesistöjen ääreen
- kulkuväylä liikkujille
- viljava maa
- kalastus
- juomavesi, kotitarvevesi
- rannat turvallisempia leiripaikkoja
- Välimeren merkitys Kreikan kulttuurin leviämiselle ja kaupankäynnille (siirtokunnat)
- Välimeren merkitys Rooman imperiumin yhdistäjänä ja kauppatienä
1. Esihistoriasta korkeakulttuureihin
Lue Otavan kertauskirjasta teksti Forun 1. Esihistoriasta korkeakulttuureihin. Laadi ranskalaisin viivoin vastaus seuraavaan tehtävään:
Ihmisen elinkeinojen historiassa on tapahtunut kaksi merkittävää muutosta: siirtyminen keräilijästä maanviljelijäksi ja teollistuminen. Mikä näissä tapahtumissa oli niin mullistavaa? Perustele.
Molemmat muutokset mullistivat ihmisen ja ympäristön suhdetta ja muuttivat ihmisten elintapaa.
Maanviljelyksen alku Lähi-Idässä n. 9000 eaa, levisi Eurooppaan n. 6000-5000 eaa, Kiinassa maanviljelystä n. 7000 eaa alkaen.
Muutokset ihmisten elintapaan
- pysyvä asutus: kylät ja kaupungit
- ravinnon lisääntyminen johti väestönkasvuun
- syntyi työnjako, kun viljely tuotti ruokaa niin paljon, että kaikkia ei tarvittu viljelyhommiin
- yhteiskunnallisten erojen kasvu
- varallisuuden kasvu
- tavaranvaihdon ja kaupan kasvu
- oman alueen puolustus ja sodat
- kirjoitustaidon kehitys
- ihminen siirtyi luonnon armoilta luonnon muokkaamiseen: uudet viljelykasvit, vehnä, ruis, kaura
- kotieläinten kesyttäminen
Teollistumisen alku Iso-Britanniassa erityisesti tekstiiliteollisuudessa ja levisi sieltä muualle. Taustalla keksinnöt, jotka mahdollistivat tuotannon voimakkaan tehostamisen. esim. kehruu ja kutomakoneet, voimanlähteenä höyrykone.
Taloudellisia seurauksia
- tuotannon nopeutuminen, valtava kasvu ja elintason nousu
- teollisuuden ja myöhemmin palvelualojen merkitys kasvoi, maatalouden merkitys väheni
- maailmantalous vahvistui
- liukuhihnat ja massatuotanto
- hinta laski ja kulutus kasvoi
Poliittisia seurauksia
- imperialismi kiihtyi
- sosialismi syntyi
- Yhdysvaltojen merkitys kasvoi ja yleensäkin teollistuneiden maiden
Yhteiskunnallisia seurauksia
- sääty-yhteiskunnan tilalle luokkayhteiskunta
- kaupungistuminen
- siirtolaisuus
- väkiluvun kasvu
- naisen asema parani
- aluksi työväestön huono ase ja lapsityä
- teollisuuskaupunkien saasteet ja taudit
- vakavat ympäristöongelmat
- porvariston asema vahvistui
- liikkuminen ja tiedonvälitys kehittyi
Ihmisen elinkeinojen historiassa on tapahtunut kaksi merkittävää muutosta: siirtyminen keräilijästä maanviljelijäksi ja teollistuminen. Mikä näissä tapahtumissa oli niin mullistavaa? Perustele.
Molemmat muutokset mullistivat ihmisen ja ympäristön suhdetta ja muuttivat ihmisten elintapaa.
Maanviljelyksen alku Lähi-Idässä n. 9000 eaa, levisi Eurooppaan n. 6000-5000 eaa, Kiinassa maanviljelystä n. 7000 eaa alkaen.
Muutokset ihmisten elintapaan
- pysyvä asutus: kylät ja kaupungit
- ravinnon lisääntyminen johti väestönkasvuun
- syntyi työnjako, kun viljely tuotti ruokaa niin paljon, että kaikkia ei tarvittu viljelyhommiin
- yhteiskunnallisten erojen kasvu
- varallisuuden kasvu
- tavaranvaihdon ja kaupan kasvu
- oman alueen puolustus ja sodat
- kirjoitustaidon kehitys
- ihminen siirtyi luonnon armoilta luonnon muokkaamiseen: uudet viljelykasvit, vehnä, ruis, kaura
- kotieläinten kesyttäminen
Teollistumisen alku Iso-Britanniassa erityisesti tekstiiliteollisuudessa ja levisi sieltä muualle. Taustalla keksinnöt, jotka mahdollistivat tuotannon voimakkaan tehostamisen. esim. kehruu ja kutomakoneet, voimanlähteenä höyrykone.
Taloudellisia seurauksia
- tuotannon nopeutuminen, valtava kasvu ja elintason nousu
- teollisuuden ja myöhemmin palvelualojen merkitys kasvoi, maatalouden merkitys väheni
- maailmantalous vahvistui
- liukuhihnat ja massatuotanto
- hinta laski ja kulutus kasvoi
Poliittisia seurauksia
- imperialismi kiihtyi
- sosialismi syntyi
- Yhdysvaltojen merkitys kasvoi ja yleensäkin teollistuneiden maiden
Yhteiskunnallisia seurauksia
- sääty-yhteiskunnan tilalle luokkayhteiskunta
- kaupungistuminen
- siirtolaisuus
- väkiluvun kasvu
- naisen asema parani
- aluksi työväestön huono ase ja lapsityä
- teollisuuskaupunkien saasteet ja taudit
- vakavat ympäristöongelmat
- porvariston asema vahvistui
- liikkuminen ja tiedonvälitys kehittyi
Historian aikamääreitä
Verbien merkitykset tehtävänannoissa
Taidekuvatehtävään vastaaminen
Pilakuvatehtävään vastaaminen
Karttatehtävään vastaaminen
Historian YO-koe syksy 2017, tehtävä 2.
Millaisia erilaisia modernin elämäntavan piirteitä videolla (Berliini 1900) voidaan havaita?
Tässä linkki videoon https://www.youtube.com/watch?v=B-m9A8mY-U0&t=20s
Määrittele ensin käsite "moderni elämäntapa"
- nopean kaupungistumisen luoma kaupunkikulttuuri 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa
Havaintoja videosta
- joukkoliikenteen voiumakas kehitys: autot (liikennekäytössä vielä harvinaisia), junat, raitiovaunut, hevosella vedettävät kärryt
- kaupunkimiljöö: kerrostalot, katuvalot, kaupat ja liikkeet
- kahvilakulttuurin, ravintolaelämän ja oluttupakulttuurin kehittyminen kertoo varallisuuden ja vapaa-ajan lisääntymisestä
- väkijoukot kertovat kaupungin voimakkaasta kasvusta
- teknologian kehitys: katuvalot, autot
- kulutuskulttuurin kehittymisen alku näkyy jo videolla: mainokset, näyteikkunat ja ihmisiä soppailemassa
- naisen aseman muutos: työssäkäynti, osalliseuminen julkiseen elämään, naiset kuluttajina
Modernin kaupunkikulttuurin taustalla:
- porvariston vaurastuminen ja poliittisen valla kasvu teollistumisen seurauksena
- elintason nousu
- vapaa-ajan lisääntyminen
Huomioikaa, että videolla on kuvattu pääasiassa Berliinin yläluokkaa, joka tuli tuli hyvin toimeen. Jossain muussa kaupunginosassa kuvattu video voisi antaa toisenlaisen kuvan.
Tässä linkki videoon https://www.youtube.com/watch?v=B-m9A8mY-U0&t=20s
Määrittele ensin käsite "moderni elämäntapa"
- nopean kaupungistumisen luoma kaupunkikulttuuri 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa
Havaintoja videosta
- joukkoliikenteen voiumakas kehitys: autot (liikennekäytössä vielä harvinaisia), junat, raitiovaunut, hevosella vedettävät kärryt
- kaupunkimiljöö: kerrostalot, katuvalot, kaupat ja liikkeet
- kahvilakulttuurin, ravintolaelämän ja oluttupakulttuurin kehittyminen kertoo varallisuuden ja vapaa-ajan lisääntymisestä
- väkijoukot kertovat kaupungin voimakkaasta kasvusta
- teknologian kehitys: katuvalot, autot
- kulutuskulttuurin kehittymisen alku näkyy jo videolla: mainokset, näyteikkunat ja ihmisiä soppailemassa
- naisen aseman muutos: työssäkäynti, osalliseuminen julkiseen elämään, naiset kuluttajina
Modernin kaupunkikulttuurin taustalla:
- porvariston vaurastuminen ja poliittisen valla kasvu teollistumisen seurauksena
- elintason nousu
- vapaa-ajan lisääntyminen
Huomioikaa, että videolla on kuvattu pääasiassa Berliinin yläluokkaa, joka tuli tuli hyvin toimeen. Jossain muussa kaupunginosassa kuvattu video voisi antaa toisenlaisen kuvan.
