HI02.2 Minnan syksy 2022
14. Kylmä sota päättyy
Palautuskansio tehtäville kylmän sodan heijastumisesta yhteiskunnan eri osa-alueille
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
11. Kaksinapainen maailma
8. Suurvaltajohtajien yhteistyö Toisen maailmansodan aikana
8. Toisen maailmansodan alueelliset ja poliittiset seuraukset
Kts. oppik. s. 84-85
* akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet
* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:
- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.
- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.
* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös
Lähi-itään ja Afrikkaan
* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton kesken
* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja
keskittyi taloutensa kehittämiseen
* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa
yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan
* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi
valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat
* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945
* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948
* akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet
* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:
- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.
- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.
* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös
Lähi-itään ja Afrikkaan
* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton kesken
* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja
keskittyi taloutensa kehittämiseen
* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa
yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan
* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi
valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat
* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945
* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948
8. Toisen maailmansodan uhrit

1. Mitkä maat kärsivät eniten sotilas- ja siviiliuhreja?
2. Selitä seuraavien maiden uhrien määrää: Neuvostoliitto, Puola, Saksa, Japani, Suomi ja Yhdysvallat.
3. Mitä voit huomata sotilas- ja siviiliuhrien määrästä? Mitä se kertoo sodan luonteesta?
9. Juutalaisvainot
Berliini keväällä 1945
Lyhyt videonpätkä näkymistä Berliinissä hetisodan päätyttyä keväällä 1945 https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A&t=26s
7. Tie toiseen maailmansotaan 5.9.2022
Tie toiseen maailmansotaan s. 68-73
- Kirjaa ylös Saksan Versaillesin rauhansopimuksen rikkomiset ja aluelaajennukset ennen toisen maailmansodan syttymistä.
Neville Chamberlain lähdössä Mynchenistä https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM
- Miksi Ranska ja Britannia eivät kyenneet estämään Saksan laajentumista?
- Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8. 1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan valtiot etupiireiksi. Länsi-Puola joutui Saksan etupiiriin ja Suomi, Baltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin.
- a) Miksi sopimus oli täydellinen yllätys muulle Euroopalle?
- b) Miten osapuolet hyötyivät sopimuksesta?
- Miten toinen maailmansota alkoi?
Läksy maanantaiksi 5.9.2022
Lue oppik.s. 61-62 Natsi-Saksasta ja pedanetin muistiinpanot. Tee oppikirjan teht. 3 ja 6 oppik.s. 63. (Huom. tilasto on digikirjassa)
6. Saksa - kansallissosialistinen diktatuuri
6. Kuvien tulkintaa
Tutustu oppikirjan kuviin ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Kts. oppik.s. 57 Vera Muhinan tekemä patsas Tehdastyöläinen ja kolhoosiviljelijä. Mikä on patsaan sanoma?
2. Kts. oppik.s. 59 Fjodor Shupinin maalausta Isänmaamme aamunkoitto. Millaisen kuvan teos antaa Stalinista?
2. Kts. oppik.s. 60 Gerardo Dottorin maalaus Benito Mussolinista vuodelta 1933. Millaisen viestin teos antaa Mussolinista?
1. Kts. oppik.s. 57 Vera Muhinan tekemä patsas Tehdastyöläinen ja kolhoosiviljelijä. Mikä on patsaan sanoma?
2. Kts. oppik.s. 59 Fjodor Shupinin maalausta Isänmaamme aamunkoitto. Millaisen kuvan teos antaa Stalinista?
2. Kts. oppik.s. 60 Gerardo Dottorin maalaus Benito Mussolinista vuodelta 1933. Millaisen viestin teos antaa Mussolinista?
6. Italia - fasistinen diktatuuri
31.8.2022 Läksyn kysely parikeskusteluna
Vastatkaa yhdessä kysymyksiin:
1. Miksi useat Euroopan valtiot ajautuivat maailmansotien välisenä aikana eri asteisiin diktatuureihin?
2. Mitkä maat ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä vatioista säilyttivät demokratian?
3. Mainitkaa joku vasemmistodiktatuuri ja joku oikeistodiktatuuri maailmansotien väliseltä ajalta.
4. Millaisia yhteisiä piirteitä diktatuurivaltioilla oli?
1. Miksi useat Euroopan valtiot ajautuivat maailmansotien välisenä aikana eri asteisiin diktatuureihin?
2. Mitkä maat ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä vatioista säilyttivät demokratian?
3. Mainitkaa joku vasemmistodiktatuuri ja joku oikeistodiktatuuri maailmansotien väliseltä ajalta.
4. Millaisia yhteisiä piirteitä diktatuurivaltioilla oli?
6. Palautuskansio käsitekartoille Stalinin Neuvostoliitosta.
Palauta tänne käsitekarttasi!
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
29.8.2022 6. Stalinin Neuvostoliitto
Lue oppikirjan s. 56-59 ja tee oppikirjan teht. 4. oppik.s. 63.
Palauta käsitekartta oheiseen palautuskansioon.
Palauta käsitekartta oheiseen palautuskansioon.
29.8. 2022 6. Diktatuurien aika
Diktatuurien aika
Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.
Syitä:
- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä
- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä
- ääriliikkeiden suuri merkitys
- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen
- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan
- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi
- huono taloudellinen tilanne, työttömyys
Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa?
- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta
- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja
- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua
- käyttivät nationalismia hyväkseen
- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen
- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset
- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö
Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.
Syitä:
- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä
- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä
- ääriliikkeiden suuri merkitys
- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen
- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan
- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi
- huono taloudellinen tilanne, työttömyys
Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa?
- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta
- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja
- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua
- käyttivät nationalismia hyväkseen
- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen
- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset
- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö
26.8.2022 5. Suurvaltojen asema ja tavoitteet
Lue oppikirjan kappale 5. ja tee tehtävät 1 ja 3.
4. Venäjän vallankumoukset
Mitkä tekijät johtivat Venäjän vallankumouksiin vuonna 1917?
Helmikuun vallankumous
- Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaaille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret
- tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli siten menettänyt kannatustaan
- suuret tappiot ensimmäisessä maailmansodassa lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita
- Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä
Lokakuun vallankumous
- tsaarin kukistumisen jälkeen valtaan tuli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut
- sota Saksaa vastaan jatkui huonolla menestyksellä
- hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot
- Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle "rauhaa, maata ja leipää" ja lisäsivät kannatustaan
- kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous
- kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä vallankaappauksessa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat
- tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle
- Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä
- sota päättyi punaisten eli kommunistien voittoon vuonna 1920
Helmikuun vallankumous
- Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaaille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret
- tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli siten menettänyt kannatustaan
- suuret tappiot ensimmäisessä maailmansodassa lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita
- Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä
Lokakuun vallankumous
- tsaarin kukistumisen jälkeen valtaan tuli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut
- sota Saksaa vastaan jatkui huonolla menestyksellä
- hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot
- Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle "rauhaa, maata ja leipää" ja lisäsivät kannatustaan
- kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous
- kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä vallankaappauksessa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat
- tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle
- Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä
- sota päättyi punaisten eli kommunistien voittoon vuonna 1920
4. Pilakuvatehtävä ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta
Oheinen pilakuva on aikalaisarvio Versaillesin rauhasta. Julkaistu huhtikuussa 1919. Ketkä ovat kuvan henkilöt? Miksi kuullaan vuoden 1940 ikäluokan itkevän?
4. Versaillesin rauha ja sodan poliittiset seuraukset
Lue oppikirjan s. 40 ja 41 ja vastaa kysymyksiin.
1. Selvitä Saksan rauhanehdot.
2. a) Pohdi, miksi Saksa julistettiin yksin syylliseksi
sotaan?
b) Millä perusteella Saksa ei ollut ainoa
syyllinen?
3. Perustele väite: ”Ensimmäisen maailmansodan
rauhassa kylvettiin jo toisen maailmansodan
siemenet.”
4. Millaisia seurauksia ensimmäisellä maailmansodalla oli
Euroopassa?
5. Miksi Kansainliitto jäi heikoksi?
1. Selvitä Saksan rauhanehdot.
2. a) Pohdi, miksi Saksa julistettiin yksin syylliseksi
sotaan?
b) Millä perusteella Saksa ei ollut ainoa
syyllinen?
3. Perustele väite: ”Ensimmäisen maailmansodan
rauhassa kylvettiin jo toisen maailmansodan
siemenet.”
4. Millaisia seurauksia ensimmäisellä maailmansodalla oli
Euroopassa?
5. Miksi Kansainliitto jäi heikoksi?
Ensimmäisen maailmansodan veteraanien kommentteja sodasta
4. Ensimmäisen maailmansodan taistelutaktiikka
4. Ensimmäinen maailmansota kartalla
4. Ensimmäisen maailmansodan tausta
3. Suurimmat siirtomaavallat ja imperialismin vaikutukset siirtomaihin ja kohdemaihin
Lue kappale 3. s. 20-27
1. Listaa suurimmat siirtomaavallat ja niiden omistukset. Pohdi, miksi juuri nämä valtiot olivat siirtomakilpailun voittajia.
Tässä siirtomaavaltojen omistukset pikakelauksena https://www.youtube.com/watch?v=PtE6tRNGpu8
2. Millaisia vaikutuksia imperialismilla oli kansainväliseen politiikkaan?
3. Millaisia vaikutuksia imperialismilla oli kohdemaihin?
a) negatiiviset vaikutukset?
b) positiiviset vaikutukset?
1. Listaa suurimmat siirtomaavallat ja niiden omistukset. Pohdi, miksi juuri nämä valtiot olivat siirtomakilpailun voittajia.
Tässä siirtomaavaltojen omistukset pikakelauksena https://www.youtube.com/watch?v=PtE6tRNGpu8
2. Millaisia vaikutuksia imperialismilla oli kansainväliseen politiikkaan?
3. Millaisia vaikutuksia imperialismilla oli kohdemaihin?
a) negatiiviset vaikutukset?
b) positiiviset vaikutukset?
3. Kilpajuoksu Afrikkaan

3. Imperialismin aikakausi
1. Aatteet kansainvälisessä politiikassa. Monivalintatehtävä kertaamiseen.
2. Mitä ovat hybridiuhat?
1. Aatteet kansainvälisessä politiikassa
1. Kansainvälistä politiikkaa tutkimassa ja 2. Konfliktit kansainvälisissä suhteissa.
Lue oppikirjan kappaleet 1. ja 2. s. 8-16. Selvitä seuraavien käsitteiden merkitys:
kansainvälinen politiikka
kansallisvaltio
tasapainoperiaate
hegemonia
taloudelliset ja sotilaalliset resurssit
status quo-periaate
ulkopoliittinen doktriini
Monroen oppi
yksi-, kaksi- ja moninapainen maailma
interventio
voimapolitiikka
poliitttinen retoriikka
poliittinen propaganda
historiapolitiikka
poliittinen realismi ja pragmatismi
poliittinen idealismi
konfliktin eskaloituminen
jäätynyt konflikti
hybridisota
geopolitiikka
Geneven sopimus
kansainvälinen politiikka
kansallisvaltio
tasapainoperiaate
hegemonia
taloudelliset ja sotilaalliset resurssit
status quo-periaate
ulkopoliittinen doktriini
Monroen oppi
yksi-, kaksi- ja moninapainen maailma
interventio
voimapolitiikka
poliitttinen retoriikka
poliittinen propaganda
historiapolitiikka
poliittinen realismi ja pragmatismi
poliittinen idealismi
konfliktin eskaloituminen
jäätynyt konflikti
hybridisota
geopolitiikka
Geneven sopimus