HI02.2 syksy 2026

13. Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa

Lue kirjan kappale 13. ja vastaa kysymyksiin.

1. a) Miksi dekolonisaatio alkoi juuri toisen maailmansodan jälkeen?
b) Miten dekolonisaatio vaikutti kylmään sotaan?

2. Laadi lyhyt tiivistelmä Korean ja Vietnamin sodista. Mieti sen jälkeen, mitä yhteistä ja mitä eroja sodilla oli. Huomioi alla olevat kartat sodista.



Vietnamin sota

Korean sota

Korea.png

10. Kansanmurhat ja politiikka

1. Millainen vaikutus kansanmurhilla on ollut kansainväliseen politiikkaan?
- ovat vaikuttaneet kansinvälisiin sodan sääntöjä koskeviin sopimuksiin
- käytetään edelleen oikeuttamaan eri valtioiden toimia
- niiden aiheuttama kauna vaikuttaa edelleen valtioiden välisiin suhteisiin
- vaikuttaa myös YK:n toimintaan, koska sillä on oikeus määrittää jokin asia kansanmurhaksi

2. Ketkä pyrkivät korostamaan holokaustia?
- juutalaiset pyrkivät korostamaan asemaansa kansanmurhan uhrina
- holokaustin avulla perusteltiin juutalaisvaltion perustamista keskelle arabialuetta
- valtion perustaminen nähtiin hyvitykseksi juutalaisten kärsimyksille

Ketkä vähättelevät holokaustia?
- äärioikeisto, uusnatsit ja jotkin jyrkän linjan arabit
- esim. Saksassa holokaustin kieltäminen on rikos

3. Kansanmurhien käsittelyyn liittyy paljon historiapolitiikkaa.
- uhrin asemaa saatetaan korostaa ja siten oikeuttaa omaa toimintaa

5. Miten Saksa on pyrkinyt hallitsemaan menneisyyttään?
- poliitikot ovat jo 1970-luvulta avoimesti pyytäneet anteeksi juutalaisvainoja
- kylmän sodan jälkeen ja Saksojen yhdistyttyä asiasta on keskusteltu avoimesti ja sitä on tukittu paljon
- on myös myös mietitty tavallisten saksalaisten osuutta juutalaisvainoihin mahdollistajana
- aiheesta on tehty paljon kirjoja, elokuvia ja dokumentteja
- uhreille on pystytetty muistomerkkejä ja aihe on laajasti esillä museoissa
- natsisymbolit on kielletty Saksassa

9. Kansanmurhat historiassa ja ihmisoikeudet

1. a) Mitä tarkoitetaan käsitteellä kansanmurha?
- rikos, jossa pyritään järjestelmällisesti tuhoamaan rodullinen, kansallinen, uskonnollinen tai etninen ryhmä.

 b) Mitä piirteitä kansanmurhiin liittyy?
- kohdistuu yleensä vähemmistöön
- ryhdytään lietsomaan vihaa jotain ihmisryhmää vastaan propagandan avulla
- valtaväestö alkaa pitää kyseistä vähemmistöä itseään alempiarvoisena ja uhkana itselleen
- poliittiset ja uskonnolliset oikeudet ja oikeus uskonnon harjoittamiseen saatetaan kieltää
- vähemmistöön kohdistetaan väkivaltaa
- lopulta tilanne kehittyy niin pahaksi, että se johtaa kansanmurhaan, jossa väestö pyritään tuhoamaan

2. Miksi kansallissosialistit alkoivat vainoamaan juutalaisia?
- kansallissosialistit hyödynsivät jo olemassaolevaa antisemitismiä
- juutalaiset joutuivat olemaan syntipukkina Saksan vaikeuksiin
- juutalaisia syytettiin esim. ensimmäisen maailmansodan tappiosta, taloudellisten voittojen käärimisestä sotateollisuudessa ja asevelvollisuuden pakoilusta
- juutalaisille oltiin myös kateellisia, koska he olivat usein menestyneet liike-elämässä, kulttuurissa ja tieteissä
- Hitler pelotteli juutalaisten maailmanlaajuisella salaliitolla

3. Tee aikajana juutalaisvainojen etenemisestä Saksassa
1933 kansallissosialistit pääsivät valtaan Saksassa ja juutalaisvainot alkoivat
1935 Nurnbergin rotulait
1938 kristalliyön myötä vaino muuttui väkivaltaiseksi
1939 alkaen Saksan valloitusten edetessä valloitettujen alueiden väestö kartoitettiin ja juutalaisväestöä alettin kuljettaa keskitysleireille, joita perustetiin joka puolella Saksaa ja valloitettuja alueita
1941 lopullinen ratkaisu, jonka tavoitteena oli koko Euroopan juutalaisväestön tuhoaminen

9. ja 10. Kansanmurhat

Lue kappaleet 9. ja 10. ja tee seuraavat tehtävät.
Kpl. 9. teht. 1,2 ja 3.
Kpl. 10. teht. 1,2,3 ja 5.

8. Miksi akselivallat hävisivät sodan?

Lue oppik.s. 83 ja etsi vastauksia kysymykseen.

Miksi akselivallat hävisivät sodan?

- taloudelliset resurssit olivat liian pienet ympärysvaltojen voittamiseen
- Saksa joutui taistelemaan useilla eri rintamilla ja siten voimavarat eivät riittäneet siitäkään syystä
- Saksa jäi jälkeen teknologian kehityksestä ja liittoutuneiden aseistus parani ja kasvoi sodan pitkittyessä
- akselivallat teki useita taktisia virheitä, esim. kieltämällä joukkojen perääntymiset, Saksa aliarvioi Neuvostoliiton voimavarat ja laajuuden, huono varautuminen talvisodankäyntiin. Hitler usein päätti asioista asioita paremmin tuntevan sotilasjohdon ohitse.
- valloitusten laajuuden takia Saksa ei saanut valloittamiaan alueita kunnolla hallintaan, joten niiden taloudellisten voimavarojen hyödyntäminen ei onnistunut kunnolla

8.Toisen maailmansodan alueelliset ja poliittiset seuraukset

Kts. oppik. s. 84-85

* akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet

* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:
- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.
- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.

* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös
Lähi-itään ja Afrikkaan

* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton kesken

* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja
keskittyi taloutensa kehittämiseen

* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa
yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan

* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi
valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat

* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945

* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948

7.Tie toiseen maailmansotaan

Kirjaa ylös Saksan Versaillesin rauhansopimuksen rikkomiset ja aluelaajennukset ennen toisen maailmansodan syttymistä.
Saarin alueen liittäminen kansanäänestyksellä 1935
Reininmaan militarisoiminen 1936
Itävalta liitettiin Saksaan 1938
Tsekkoslovakian Sudeettialueet 1938
Koko Tsekkoslovakia 1939


Lyhyt video Mynchenin sopimuksesta https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE
Neville Chamberlain lähdössä Mynchenistä https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM

Miksi Ranska ja Britannia eivät kyenneet estämään Saksan laajentumista?
Ne tunsivat huonoa omaatuntoa ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta ja Saksan kohtelusta.
Harjoittivat myöntyvyyspolitiikkaa.
Halusivat välttää sodan keinolla, millä hyvänsä.
Länsivallat olivat sotilaallisesti heikkouden tilassa.
Toisaalta Saksa olisi tuki Neuvostoliittoa vastaan.
Hitler pystyi perustelemaan vaatimuksensa: saksalaiset oli saatava samaan valtioon ja häpeärauhan virheet oli korjattava.

Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8. 1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan valtiot etupiireiksi. Länsi-Puola joutui Saksan etupiiriin ja Suomi, Baltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin.
Miksi sopimus oli täydellinen yllätys muulle Euroopalle?
Stalin ja Hitler olivat toistensa vihollisia ja Hitler oli luvannut tuhota kommunismin.
Miten osapuolet hyötyivät sopimuksesta?
Hyödyt Saksalle
Mahdollisti hyökkäyksen Puolaan joutumatta kahden rintaman sotaan.
Hyödyt Neuvostoliitolle:
Neuvostoliitto sai varustautumisaikaa ja vapaat kädet Itä-Euroopan suhteen.
Miten toinen maailmansota alkoi?
Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9. 1939.

6. Diktatuurien aika

Sisällissodan kausi 1919-20
- sisällissota bolsevikkien ja valkoisten kesken
- ulkovaltojen sekaantuminen Venäjän sisällissotaan, mm. Britannia
- sekavat olot
- Lenin joukkoineen voitti

Lenin kausi 1920-24
- olojen rauhoittuminen
- Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen diktatuuri
- 1922 perustettiin neuvostoliito
- NEP-kausi: totaalista sosialisointia ei vielä aloitettu, vaan sallittiin jonkin verran ykstyisyritteliäisyyttä

Stalinin hallinto 1920-luvun puolivälistä alkaen
- Leninin kuoltua valtataistelu Stalinin ja puna-armeijan johtajan Trotskin välillä
- päättyi Stalinin voittoon
- diktatuuri
- Venäjän teollistaminen
- viisivuotissuunnitelmat
- maan pakkokollektivisointi, kulakkien murhat, nälänhädät
- laajat puhdistukset, pakkotyöleirit
- luovuttiin maailmanvallankumouksesta ja rakennettiin sosialismia Neuvostoliitossa

6. Diktatuurien aika

Diktatuurien aika  
Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.
Syitä:
- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä
- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä
- ääriliikkeiden suuri merkitys
- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen
- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan
- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi
- huono taloudellinen tilanne, työttömyys

Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa? 
- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta
- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja
- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua
- käyttivät nationalismia hyväkseen
- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen
- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset
- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö

4. Narratiivit osana natsien politiikkaa

Lue tietoisku ja vastaa kysymyksiin:

1. Mitä eroa on historiallisella narratiivillä ja historian eri tulkinnoilla?
2. Millaisia narratiiveja natsit loivat ensimmäisestä maailmansodasta ja sen rauhanteosta?
3. Miten narratiiveja hyödynnettiin natsien politiikassa?

4. Mitkä tekijät johtivat Venäjällä vallankumouksiin vuonna 1917?

Mitkä tekijät johtivat Venäjän vallankumouksiin vuonna 1917?

Helmikuun vallankumous
- Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaaille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret
- tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli siten menettänyt kannatustaan
- suuret tappiot ensimmäisessä maailmansodassa lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita
- Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä

Lokakuun vallankumous
- tsaarin kukistumisen jälkeen valtaan tuli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut
- sota Saksaa vastaan jatkui huonolla menestyksellä
- hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot
- Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle "rauhaa, maata ja leipää" ja lisäsivät kannatustaan
- kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous
- kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä vallankaappauksessa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat
- tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle
- Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä
- sota päättyi punaisten eli kommunistien voittoon vuonna 1920

4. Versaillesin rauha

Lue oppikirjan s. 40 ja 41 ja vastaa kysymyksiin.

1. Selvitä Saksan rauhanehdot.
- Saksa todettiin yksin syylliseksi sotaan
- Saksa joutui maksamaan sotakorvauksia 33 miljardia dollaria
- Saksan aseistusta rajoitettiin ja armeijan koko rajoitettiin 100 000 mieheen
- Saksa menetti siirtomaansa
- aluemenetykset: Saarin alue annettiin 15 vuodeksi Kansainliiton valvontaan, Reininmaa demilitarisoitiin, Elsass-Lothringen Ranskalle, Länsi-Preussi Puolalle, Memelin alue Liettualle
2. a) Pohdi, miksi Saksa julistettiin yksin syylliseksi sotaan?
- Saksaa haluttiin rangaista ja sitä haluttiin heikentää. Syylliseksi toteaminen loi perustelun rauhanehdoille.
b) Millä perusteella Saksa ei ollut ainoa syyllinen?
- sodan taustalla oli kiihkonationalismi ja tiukka liittopolitiikka, josta liittolaiset pitivät kiinni konflikstin tullessa
3. Perustele väite: ”Ensimmäisen maailmansodan rauhassa kylvettiin jo toisen maailmansodan siemenet.”
- epäoikeudenmukainen rauhanteko herätti Saksassa revanssimielialaa ja tyytymättömyyttä
- Hitler nousi valtaan lupaamalla repiä rikki Versaillesin rauhan
4. Millaisia seurauksia ensimmäisellä maailmansodalla oli Euroopassa?
- Eurooppaan syntyi uusia valtioita: Suomi, Viro, Latvia ja Liettua, Puola, Tsekkoslovakia, Jugoslavia ja Irlanti
- Itävalta-Unkari hajosi kahdeksi valtioksi
- Myös Saksan keisarikunta kukistui, syntyi Weimarin tasavalta
- Venäjän vallankumous synnytti Neuvostoliiton
5. Miksi Kansainliitto jäi heikoksi?
- USA ei liittynyt järjestöön
- Kansainliitolla ei ollut käytössään asevoimia
- ei voimia painostaa valtioita rauhaan

4. I MS:n länsirintaman taistelupaikkoja


Länsirintaman taistelupaikkoja

Ranskan onnistui suurin ponnistuksin pysäyttää Saksan jossain määrin haparoiva eteneminen Marnejoella. Marnen taistelun jälkeen joukot kaivautuivat maahan suojautuakseen konekiväärien ja tykistön tulitukselta. Lnsirintama vakiintui.
Tappiot suurimmissa
länsirintaman taisteluissa.
Taistelu Vuosi Ympärysvallat Saksalaiset
1. Marne 1914 263 000 250 000
Verdun 1916 377 000+ 336 000+
Somme 1916 623 907 465 000+
2. Aisne 1917 187 000 168 000
Michael 1918 255 000 239 000

Kuuluisimmat länsirintaman taistelut lienevät Saksan aloittama Verdunin taistelu ja ympärysvaltojen aloittama Sommen taistelu, molemmat vuonna 1916. Sommen taistelu on suurimpia historian tuntemia taisteluja. Nivellen operaatio oli suuri, epäonnistunut, etukäteen laajalti arvosteltu hyökkäys 1917 Aisnejoella. Passchendaelen taistelu on myös jäänyt historiaan turhana, suurena taisteluna.

Vuonna 1915 länsirintamalla käytiin kolme Ypresin taistelua, joista toisessa saksalaiset tappoivat 5 000 sotilasta kloorikaasulla. Myös britit ottivat käyttöön kaasuaseen.

Kesäkuun 1. päivänä Sommen taistelun ensimmäisenä päivänä kaatui 19 240 englantilaista, ja haavoittui 57 470. 9. huhtikuuta – 16. maaliskuuta 1917 taisteltiin Arrasissa. Brittien tappiot 150 000, Saksan tappiot 100 000. Arrasin taistelu ei johtanut merkittäviin rintaman muutoksiin.

4. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia aseita



Saksalainen Fokker ensimmäisen maailmansodan ajoilta.



"Paksu-Bertta" (saks. Dicke Bertha) oli ensimmäisen maailmansodan aikainen saksalainen 42 cm L/14-mallin haupitsi.

Kruppin asetehtaan pääsuunnittelija Fritz Rausenberger suunnitteli tykin 1900-luvun alussa. Gustav Krupp von Bohlen und Halbach, Kruppin teollisuussuvun pää nimesi tykin vaimonsa Berthan mukaan. Ensimmäinen Paksu-Bertta valmistui joulukuussa 1913. Maaliskuussa 1914 se esiteltiin keisari Vilhelm II:lle, joka oli kovasti vaikuttunut uudesta aseesta. Haupitsin kranaatit painoivat 820 kg, ja sen suurin kantama oli 15 km ja koro 80 astetta. Vain 30 rakennettiin ja niitä käytettiin mm. Verdunin taistelussa 1916.

I maailmansodan keskeiset tapahtumat

Lue kirjan kappale 4. Kokoa muistiinpanoihisi ranskalaisin viivoin ensimmäisen maailmansodan keskeiset vaiheet.
1. Saksa hyökkäsi Ranskan kimppuun Belgian kautta syksyllä 1914.
2. Saksan hyökkäys pysähtyi Marne-joelle n. 70 km:n päähän Pariisista.
3. Länsirintaman taistelut juuttuivat neljä vuotta kestäneeksi asemasodaksi.
4. Venäjä aiheutti Itävalta-Unkarille raskaita tappioita itärintamalla ja Sksan oli pakko lähettää liittolaiselleen apua, mikä osaltaan heikensi hyökkäystä länsirintamalla.
5. Saksan avulla Venäjä pakotettiin vetäytymään itärintamalla elok. 1914.
6. Itävalta-Unkari hyökkäsi Serbiaan, mutta hyökkäys eponnistui ja Saksa joutui apuun sielläkin.
7. Italia ei mennyt liittolaistensa avuksi, vaan 1915 siirtyi Ympärysvaltojen puolelle.
8. Saksa julistaa rajoittamattoman sukellusvenesodan saartaakseen Britannian helmik. 1917.
9. Saksa meni upottamaan matkustajalaiva Lusitanian, missä oli amerikkalaisia matkustajia ja huhut Saksan vehkeilystä Meksikon kanssa Yhdysvaltoja vastaan. USA julisit sodan keskusvaltoja vastaan huhtik. 1917.
10. Amerikkalaisia joukkoja alettiin laivata Britannian pohjoisosaan, josta he siirtyivät länsirintamalle.
11. Vanäjän sotiminen sujui huonosti ja siellä tapahtui kaksi vallankumousta maaliskuussa ja marraskuussa 1917.
12. Venäjä teki keskusvaltojen kanssa Brest-Litovskin rauhan, jossa Saksa sai merkittäviä aluelaajennuksia maaliskuussa 1918.
13. Saksan suurhyökkäys länsirintamalla vuoden 1918 alussa, jossa Saksa ei saavuttanut läpimurtoa.
14. Saksassa tapahtui vallankumous ja Wilhelm toinen luopui vallasta ja Saksasta tuli tasavalta marrask. 1918. Aselepo.
15. Kommunistien spartakistikapina Saksassa tammikuussa 1919, joka kukistettiin verisesti.

3. Pilakuvatehtävä imperialismista

1. Tutki alla olevaa Judge-lehdessä julkaistua pilapiirrosta (1899) ja vastaa kysymyksiin!

a) Piirroksen nimi on "The White Man's Burden". Kuinka suomentaisit sen?
b) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa?
c) Mikä on kuvan viesti/sanoma?




2. Tutki alla olevaa pilapiirrosta ja vastaa kysymyksiin!
a) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa "The White (?) Man's Burden". Miten kuvan viesti eroaa edellisestä kuvasta?

https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t2:file/download/04cf98df757381bf961c3e6b4e8cce7f3dccedbe/The_white_mans_burden.gif

3. Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa

Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa
Negatiiviset vaikutukset:
- talous laitettiin palvelemaan emämaan tarpeita. Syntyi monokulttuureja, joissa koko talous alistettiin palvelemaan emämaan tarpeita ja maan koko tuotanto perutstui yhden tai kahden vientituotteen tuottamiseen
- parhaimmat viljelysmaat siirtomaaisäntien hallintaan
- pakkotyö
- ruoantuotanto saattoi taantua, jos kekityttiin vain emämaan kannalta hyödyllisten tuotteiden tuottamiseen
- valloitettujen alueiden rikkaudet emämaan valvointaan
- valloitukset rikkoivat perinteiset heimorajat ja uusien valtioiden rajat vedettiin Euroopassa kartalla
- emämaa saattoi myös lietsoa eripuraa eri heimojen välillä suosimalla jotain heimoa
- vastustus kukistettiin julmasti
- alkuperäiskulttuuri joutui sopeutumaan valloittajan kulttuuriin



Positiiviset vaikutukset:
- oikeusjärjestelmä Euroopasta
- järjestäytynyt hallinto
- uuden teknologian tulo
- koulutus ja terveydenhuolto paranivat
- kulkuyhteydet paranivat
- osa paikallisista hyötyi myös taloudellisesti

3. Imperialismi

Selvitä suurimmat siirtomaavallat ja niiden omistukset. Miksi juuri nämä valtiot olivat siirtomaakilpailun voittajia?