Vastaukset kpl. 15 tehtäviin
Oppik.s. 125.
Teht. 1.
a) ajopuu: käsite lähtee tulkinnasta, jonka mukaan Suomi ei itse voinut vaikuttaa kohtaloonsa toisen maailmansodan aikana, vaan sen oli esim. pakko hyökätä Neuvostoliittoon suurvaltojen puristuksessa. Tulkinta pyrkii vähättelemään Suomen omaa roolia hyökkäyksessä ja siten selittämään historiaa Suomelle edullisella tavalla.
b) erillissota: käsite lähtee tulkinnasta, jonka mukaan Suomi ja Saksa eivät olleet liittolaisia, vaan kumpikin soti omaa sotaansa NL:a vastaan. Suomi pyrki korostamaan sotansa erillisyyttä jo sodan aikana, jottei tulisi leimatuksi Saksan liittolaiseksi. Ajatus erillissodasta oli erityisen tärkeä, kun Saksa hävisi sodan ja sen hirvittävät sotarikokset paljastuivat. Tosiasiassa Suomi ja Saksa tekivät paljon läheisempää yhteistyötä, kun julkisuudessa kerrottiin, ja nykyinen tulkinta on, että maat olivat liittolaisia.
2. a)
- jatkosodan syttyminen: miksi Suomi hyökkäsi?
- Suomen ja Saksan suhde jatkosodan aikana: olivatko maat liittolaisia?
- saksalaisten käsiin luovutettujen juutalaisten ja sotavankien määrä
- Itä-Karjalan vankileirien olosuhteet: oliko suomalaisilla keskitysleirejä?
- inkeriläisten ja erityisesti heimopataljoonan luovuttaminen neovostoliittolaisten käsiin sodan jälkeen
- sodan vaikutus sotilaiden mielenterveyteen
- sotaorpojen ja ulkomaille lähetettyjen sotalasten kohtalo
- puna-armeijan terrori-iskut Itä-Suomen rajakylissä (desantti-iskut)
b)
- Suomen aktiivinen rooli hyökkääjänä jatkosodassa om korostunut
- Suomen ja Saksan suhdetta voidaan kutsua liittolaisuudeksi
- Suomi luovutti saksalaisten käsiin tuhansia ihmisiä, vaikka juutalaisten järjestelmällistä puhdistysta ei tapahtunutkaan
- inkeriläisten luovutusta Neuvostoliittoon on julkisuudessa käsitelty vasta Neuvostoliiton hajottua
- uudempi tutkimus on todennut sodan vaikuttaneen sotilaiden mielenterveyteen sodan jälkeen ja tarumat näkyivät esim. päihteiden käyttönä
- on tutkittu tarkemmin naisten osuutta sodassa ja heidän muistojaan sodasta ja kotiin palanneista sotilaista
- myös desanttihyökkäyksistä on voitu puhua vasta Neuvostoliiton hajottua
Teht. 1.
a) ajopuu: käsite lähtee tulkinnasta, jonka mukaan Suomi ei itse voinut vaikuttaa kohtaloonsa toisen maailmansodan aikana, vaan sen oli esim. pakko hyökätä Neuvostoliittoon suurvaltojen puristuksessa. Tulkinta pyrkii vähättelemään Suomen omaa roolia hyökkäyksessä ja siten selittämään historiaa Suomelle edullisella tavalla.
b) erillissota: käsite lähtee tulkinnasta, jonka mukaan Suomi ja Saksa eivät olleet liittolaisia, vaan kumpikin soti omaa sotaansa NL:a vastaan. Suomi pyrki korostamaan sotansa erillisyyttä jo sodan aikana, jottei tulisi leimatuksi Saksan liittolaiseksi. Ajatus erillissodasta oli erityisen tärkeä, kun Saksa hävisi sodan ja sen hirvittävät sotarikokset paljastuivat. Tosiasiassa Suomi ja Saksa tekivät paljon läheisempää yhteistyötä, kun julkisuudessa kerrottiin, ja nykyinen tulkinta on, että maat olivat liittolaisia.
2. a)
- jatkosodan syttyminen: miksi Suomi hyökkäsi?
- Suomen ja Saksan suhde jatkosodan aikana: olivatko maat liittolaisia?
- saksalaisten käsiin luovutettujen juutalaisten ja sotavankien määrä
- Itä-Karjalan vankileirien olosuhteet: oliko suomalaisilla keskitysleirejä?
- inkeriläisten ja erityisesti heimopataljoonan luovuttaminen neovostoliittolaisten käsiin sodan jälkeen
- sodan vaikutus sotilaiden mielenterveyteen
- sotaorpojen ja ulkomaille lähetettyjen sotalasten kohtalo
- puna-armeijan terrori-iskut Itä-Suomen rajakylissä (desantti-iskut)
b)
- Suomen aktiivinen rooli hyökkääjänä jatkosodassa om korostunut
- Suomen ja Saksan suhdetta voidaan kutsua liittolaisuudeksi
- Suomi luovutti saksalaisten käsiin tuhansia ihmisiä, vaikka juutalaisten järjestelmällistä puhdistysta ei tapahtunutkaan
- inkeriläisten luovutusta Neuvostoliittoon on julkisuudessa käsitelty vasta Neuvostoliiton hajottua
- uudempi tutkimus on todennut sodan vaikuttaneen sotilaiden mielenterveyteen sodan jälkeen ja tarumat näkyivät esim. päihteiden käyttönä
- on tutkittu tarkemmin naisten osuutta sodassa ja heidän muistojaan sodasta ja kotiin palanneista sotilaista
- myös desanttihyökkäyksistä on voitu puhua vasta Neuvostoliiton hajottua