HI04 kevät 2025

7. Renessanssikaupungit


Renessanssikaupunkien sijainti Italiassa. Genova hoiti Välimeren länsiosan välityskauppaa ja Venetsia huolehti Välimeren itäosan välityskaupasta.

III Uuden ajan murros

Uuden ajan murros 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa

Asioita ja tapahtumia uuden ajan vaihteessa:
- renessanssi
- uskonpuhdistus
- löytöretket
- humanismi

Uuden ajan murroksen yleispiirteitä:
- kirkon arvovallan kyseenalaistaminen
- kansallisvaltioiden kehitys
- itsevaltiuden synty
- vastauskonpuhdistus
- taiteen johtavana suuntauksena barokki
- luonnontieteiden vallankumous
- aurinkokeskeisen maailmankuvan voitto ja kokeellisen tieteen voimistuminen

6. Kohti uutta aikaa

Lue oppikirjan s. 61 "Oliko keskiaika pimeä?"

Keskiaika oli pimeä!
Listaa tekstin pohjalta väitettä puolustavia ja vastustavia asioita.

Keskiajan "pimeyttä" puolustavia argumentteja
- Rooman imperiumin tuhouduttua olot olivat sekavat ja siirryttiin uudelleen luontoistalouteen
- ruttoepudemiat tekivät elämästä epävarmaa
- elinolot olivat alkeelliset
- tiede ei kehittynyt, koska uskottiin kaiken tarpeellisen jo tiedettävän
- maakeskeinen maailmankuva
- terveydenhuolto oli huonolla tolalla
- yleensäkin ihmisten elämä oli aika lyhyt ja olot olivat levottomat

Keskiajan pimeyttä vastustavia argumentteja
- ensimmäiset yliopistot syntyivät keskiajalla
- keskiajalla oli monenlaista tieteenharjoitusta, vaikka siitä ei ole välttämättä säilynyt tietoa jälkipolville
- keskiajan kirkot ovat upeita
- monet keskiajan saavutukset ovat tullet esille vasta tarkemman tutkimuksen jälkeen
- keskiajan keksintöjä: mekaaninen kello, pyöröaura, kirjapainotaito ja silmälasit
- nimitys keskiaika on itse asiassa pilkkanimi, jonka antoivat renessanssin kannattajat. He ihailivat antiikkia ja keskiaika oli pimeä ajanjakso kahden loistavan ajan välissä


5. Elämää keskiajalla

Lue oppikirjan kappale 5. ja ratkaise, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?

1. Keskiajan säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. oikein
2. Keskiajan yhteiskunnassa säätykierto oli mahdollista vain avioliiton kautta. väärin. Oli muitakin tapoja, esim. kirkon tehtävien kautta.
3. Keskiajan karnevaaleissa väärän kuninkaan päivänä yhteiskuntajärjestys ikään kuin kääntyi päälaelleen. Oikein.
4. Keskiajan juhlissa meno saattoi äityä hurjaksi juopotteluksi tai väkivallaksi.Oikein.
5. Ritarikulttuuri oli porvariston suosimaa. Väärin. Se oli aateliston suosimaa.
6. Keskiajan trubaduurit yrittivät runoilemalla iskeä itselleen naisseuraa. Väärin. Oli muuten ajan kulttuuria.
7. Romantiikan aikana 1800-luvulla ihailtiin keskiaikaa. Oikein.
8. Keskiajan avioliitot solmittiin järkisyistä. Oikein.
9. Myös keskiajalla vesi oli olutta terveellisempi juomavalinta. Väärin. Veden juominen saattoi olla hengenvaarallista sen likaisuuden takia.
10. Keskiajan tapakulttuuri tunnetaan hyvin. Väärin. Tavallisten ihmisten elämästä on säilynyt vähän aineistoa.

4. Kristillinen yhtenäiskulttuuri

Teht. 5. Perustele väite: Luostareilla oli merkittävä rooli keskiajan yhteiskunnassa.
- luostareissa annettiin opetusta ympäristön ihmisille
- toimivat myös sairaaloina
- huolehtivat ympäristön ihmisten uskonnollisista menoista ja jumalasuhteesta
- luostareiden johtajat olivat merkittäviä uskonnollisia vaikuttajia
- luostareissa oli laajat kirjastot ja munkit kopioivat ja käänsivät uskonnollisia tekstejä
- nuorten kasvatus, erityisesti nuoret aatelisnaiset olivat jonkin aikaa luostarissa ennen naittamistaan. Monet aatelisnuorukaiset ohjattiin luostariin ja kirkolliselle uralle.
- luostareissa viljeltiin ja kasvatettiin itse tarvittavat elintarvikkeet
- uudet maatalouden innovaatiot levisivät luostareista kansan pariin, esim. luostareiden puutarhat olivat kuuluisia upeudestaan
- luostarit toimivat majataloina, joissa kulkija saattoi yöpyä tarvittaessa

Mitä keskiajan taiteelle ominaisia piirteitä tunnistat kuvista?

Keskiaikaiset puuveistokset | KUVAKALSKE
- tekijää ei tunneta
- ihmisiä ei kuvattu yksilöinä
- ihmiset puettu päästä varpaisiin, vartalon muodot eivät näy
- keskiajalla alastomuutta alettiin pitämään synnillisenä
- uskonnollinen tarkoitus

Kaltio - Nuoren pohjolan kulttuurikuvastin (Scripta non manet, osa 2. Veijo Pulkkinen. Kirja, teos, Raamattu, tekijä, auctor, kirjapaino, tekijänoikeus)
- arvoperspektiivi, ope kuvattu isompana ja on vielä korokkeella
- ei yksilöllisiä kasvonpiirteitä
- henkilöt puettu päästä varpaisiin
- henkilöiden taustalla ei ole kuvattu muuta ympäristöä

4. Vastaukset kpl. 4. tehtäviin.

1. Miksi katolisella kirkolla oli paljon valtaa keskiajalla?
• Kirkko oli yleiseurooppalainen organisaatio, ja sen toimet ja käskyt vaikuttivat kaikkialla
Länsi-Euroopassa.
• Kuninkaiden asema oli heikko ja se antoi kirkolle ja Paaville valtaa.
• Kirkolla paljon omaisuutta eli paljon taloudellista valtaa, ja lisäksi sillä oli oikeus kerätä
veroja.
• Keskiajalla koulutus oli pitkälti kirkon hallussa.
• Ihmiset uskoivat katolisen kirkon oppeihin ja halusivat varautua kuolemanjälkeiseen
elämään. Kukaan ei siksi kyseenalaistanut kirkon asemaa

2. Miten katolinen kirkko käytti valtaansa?
• Kirkolla oli henkisen vallan lisäksi myös taloudellista ja tuomiovaltaa.
• Kirkolla oli oma hallintovirasto (kuuria).
• Kirkolla oli oma oikeusjärjestelmä, niin sanottu kanoninen oikeus.
• Katolisella kirkolla oma tuomioistuin eli inkvisitio, joka tuomitsi harhaoppisia ja noituudesta
syytettyjä.
• Ristiretkien avulla katolinen kirkko pyrki lisäämään valtaansa.
• Pelottelemalla helvetin kauhuilla kirkko sai ihmiset tekemään tahtonsa mukaan.
• Kirkko vaikutti myös taiteeseen.

3. Miten katolisen kirkon vaikutus näkyi keskiajan kulttuurissa?
• Koska kirkko oli levinnyt koko Länsi-Eurooppaan, sen vaikutus näkyi laajasti. Keskiajalla
pääosa korkeakulttuurista oli katolisen kirkon tuottamaa.
• Kirkolla oli rahaa, mikä mahdollisti kulttuurin tuottamisen.
• Kirkko rakensi kirkkorakennuksia ja luostareita.
• Taidetta tehtiin lähinnä kirkkoihin, ja taiteessa uskonnolliset aiheet korostuivat.
• Koulutus oli pääosin kirkon ylläpitämää.
• Kirkko määritti pyhäpäivät ja rytmitti siten arkielämää. Eri pakanauskontojen juhlat
muutettiin kristillisiksi.

4. Vertaile eri aikakausien maailmankuvia.
a) Millainen oli keskiajan maailmankuva?
• Kirkon opit olivat olennainen osa maailmankuvaa.
• Elämän tarkoituksena oli noudattaa mahdollisimman tarkasti kirkon oppeja, jotta ihminen
pääsisi kuoleman jälkeen taivaaseen.
• Maan, joka oli Jumalan luoma, uskottiin olevan maailmankaikkeuden keskus.
• Ihminen koki olevansa osa yhteisöä.
• Keskiajalla kirkko määräsi, mihin ihmisen piti uskoa.

b) Miten se erosi antiikin ihmisen maailmankuvasta?
• Antiikin ihmisen maailmankuva perustui uskonnollisiin myytteihin.
• Antiikissa oli useita jumalia, joiden hyveet ja paheet vaikuttivat ihmisten maailmankuvaan.
• Antiikin aikana kaikki (esimerkiksi monet filosofit) eivät uskoneet myyttiseen
maailmankuvaan.

c) Miten se eroaa nykyihmisen maailmankuvasta?
• Keskiajan uskonnolliset selitykset ymmärretään pääosin vertauskuvallisiksi.
• Nykyään järkeä pidetään niin suuressa arvossa ja totena, että sitä voidaan tavallaan pitää
aikamme ”uskontona

Antiikista keskiaikaan

Keskiaika 400-1500

Tapahtumia Euroopassa, joiden katsotaan päättävän antiikin ja aloittavan keskiajan:

 * Kristinuskon tulo Rooman valtionuskonnoksi 380 jaa.
 * Kansainvaellukset n. 380-470 jaa.
 * Länsi-Rooman tuho 476 jaa.

Keskiajan kulttuurin taustalla:
* antiikin perintö
* kristinusko
* germaaninen traditio

Keskiajan eurooppalaiselle kulttuurille ominaista:
 * feodalismi
* kulttuuri pitkälti kirkon ja aateliston ylläpitämää
* kristinuskon vuosittaiset juhlapäivät määrittelivät vuoden kulun
* kulttuurikeskuksina kirkot, aatelislinnat ja -kartanot
* taiteessa hallitsevina romaaninen ja goottilainen tyyli
* tieteet eivät pyrkineet uuden tiedon tuottamiseen, vaan vanhan ymmärtämiseen
* yliopistojen synty keskiajan lopulla
* kansankulttuurista on säilynyt vähän tietoja
* kansa eli läheisessä suhteessa luonnon kanssa

3. Käytännölliset roomalaiset.

Millaisia kulttuurivaikutteita olemme perineet antiikin Roomasta?

- kristinusko
- keskitetty hallinto
- juliaaninen kalenteri ja esim. kuukausien nimet. Julius = July ja Augustus = August
- oikeuskäytännön perusperiaatteet
- latinan pohjalta ovat syntyneet romaaniset kielet (espanja, portugali, romanian kieli, italia ja ranska)
- roomalaiset numerot
- sotataito
-insinööritaito
- käytännöllisyys

Olemme siis kaikki myös roomalaisia....

3. Rooman henkinen perintö. Tehtävä keskiviikoksi 30.4.

Millaisia asioita roomalaiset omaksuivat kreikkalaisilta?
- kreikkalaisten jumalat
- veistotaide
- tieteet
- arkkitehtuuri
- filosofia
- teatteri
Mitä keskeistä kreikkalaisen kulttuurin tuotetta eivät omaksuneet?
- demokratia
Millaisia asioita he kehittivät itse?
- tiet
- betonin valmistus
- insinööritaito
- vesijohdot
- viemäröinti
- holvikaaret
- sotataito
- keskitetty hallinto
- roomalainen oikeus
- roomalaiset numerot
- romaaniset kielet ovat syntyneet latinan pohjalta: espanja, italia ja ranska
- historiankirjoitus: Tacitus
- kirjallisuus: Cicero, Vergilius

Vastaukset kpl. 3. teht. 1-4 ja 6

1. Miksi Roomaa voidaan pitää patriarkaalisena yhteiskuntana?
-perheessä isä oli tärkein auktoriteetti, jota ei voinut kyseenalaistaa
- isä valtisi lapsille aviopuolisot ja solmi samalla yhteiskukkallisia suhteita
- isä johti perheen uskonnollisia menoja
- vain miehet voivat osallistua politiikkaan
- sana patriarkaalisuus tulee latinan sanasta isä
- naisen asema oli parempi kuin Kreikassa, nainen saattoi periä, omistaa maata ja esiintyä julkisesti

2. Perustele väite: Antiikin roomalaiset keskittyivät käytännön asioihin.
- roomalaisilla jumalilla oli käytännöllisemmät ominaisuudet, kuin kreikkalaisilla
- ihmiset palvoivat jumalia ja sitten jumalien tuli tehdä oma osuutensa
- roomalaiset kehittivät käytännön asioita: tiet, oikeudenkäyttö, viemärit, vesijohdot

3. Pohdi, miksi kristinusko muuttui Roomassa kielletystä uskonnosta ainoaksi sallituksi.
- kristinusko levisi Roomassa nopeasti seuraavista syistä: Roomassa vallitsi uskonnollinen sekavuus ja kristinusko kannatti vain uskoa yhteen Jumalaan, käsitys ihmisten tasa-arvosta Jumalan edessä vetosi erityisesti orjiin ja naisiin, lähetystyö oli tehokasta, seurakuntayhteys oli tiivis, seurakunta harjoitti hyväntekeväisyyttä, Rooman alueen hyvät kulkuyhteydet edesauttoi aatteiden leviämistä, ilosanoma pelatuksesta tuonpuoleisessa vetosi ihmisiin
- aluksi kristittyjä vainottiin, koska he kielsivät muut jumalat ja kieltäytyivät palvomasta keisaria jumalana
- keisari Konstantinus Suuri lopetti kristittyjen vainot 313 ja julisti Roomaan uskonnonvapauden
- taustalla oli halu saada kristityistä valtakuntaa yhdistävä tekijä
- 300-luvun lopussa yhtenäisen Rooman viimeinen keisari kielsi muut uskonnot ja niiden harjoittamisen ja kristinuskosta tuli ainut sallittu uskonto


4. Sijoita seuraavat tapahtumat kronologiseen järjestykseen:
a) Rooman keisariaika
b) hellenismi
c) Länsi-Rooman tuho
d) antiikin Ateenan suuruuden aika
e) kristinuskon voitto
Oikea järjestys:
d) antiikin Ateenan suuruuden aika (400-luku eaa.)
b) hellenismi (323–30 eaa.)
a) Rooman keisariaika (27 eaa.–476 jaa.)
e) kristinuskon voitto (300-luku jaa.)
c) Länsi-Rooman tuho (476 jaa.)

2. Hellenismi

Hellenismillä tarkoitetaan kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin kohtaamista n. 323 eaa - 30 eaa
Hellenismi sai alkunsa, kun Aleksanteri Suuri yhdisti Kreikan, Egyptin ja Persian samaan valtakuntaan (kts. oppik. s. 25).
Aleksateri Suuren valtakunta hajosi nopesti, mutta kulttuurivaikutteet jäivät.
Roomalaiset omaksuivat kreikkalaisen kulttuurin nimen omaan hellenisminä.
Hellenismin aika oli Välimeren ympäristössä kulttuurin kukoistuksen aikaa:

- kuuluisia hellenismin kauden tiedemiehiä
Arkhimedes (287-211 eaa)
Eukleides
Heron ( 10-70 jaa)
Hippokrates (460-377 eaa)
Ptolemaios (100-170 jaa) kehitti maakeskeisen maailmankuvan
- Hellenismin keskus oli Aleksandria
- filosofiassa eri suuntauksia: epikurolaisuus ja stoalaisuus

2. Vastausehdotukset demokratia- ja tiedetehtäviin

Demokratia

  1. Miten Kreikan talous osaltaan selittää demokratian syntymisen?
  2. Miten sotilaalliset tekijät selittävät demokratian syntymisen?
  3. Miten ja millaisissa elimissä yhteisiä päätöksiä tehtiin?
  4. Millaisin eri keinoin yritettiin taata, että kaikilla päätöksentekoon oikeutetuilla oli samanlaiset mahdollisuudet osallistua politiikkaan?
  5. Miten antiikin demokratia erosi meidän aikamme demokratiasta?
  6. Miksi demokratia joutui vähitellen kriisiin 300-luvulla eaa?
  7. Pohtikaa, miten kreikan demokratiaperinne näkyy nykypäivänä?

 Vastaukset demokratiatehtäviin
 1. Ateena rikastui käymällä kauppaa ja maanomistus menetti merkitystään. Myös kaupalla rikastuneet kansalaiset alkoivat vaatia etuoikeuksia.
2. Jalkamiesten ja esim. soutajien merkitys kasvoi sotien takia ja he alkoivat vaatia myös poliittisia oikeuksia.
3. Tärkein päättävä elin kansankokous, joka päätti kaikista tärkeistä laeista ja sodasta ja valitsi strategit. Kokoukseen saattoi osallistua 10 000 miestä.
500 neuvosto: asioiden valmistelu ja toimeenpano. 50 edustajaa Ateenan kustakin kaupunginosasta. 50 yhtä aikaa virassa.
Oikeudenhoidosta huolehti kansantuomioistuin, kosstui yli 30 vuotiasta miehistä, jopa yli 2000 jäsentä.
4. Köyhille maksettiin ansionmenetystä kokousajasta, lähes kaikki virkatehtävät arvottiin.
5. Vain syntyperäiset ateenalaiset saattoivat osallistua päätöksentekoon. Ateenassa harjoitettiin suoraa demokratiaa, meillä harjoitetaan välillistä demokratiaa.
6. Päätöksenteko oli tunnepitosta ja tempoilevaa. Kansankiihottajat johdattelivat kokouksia. Päätösvalta liukui vähitellen varakkaille.
7. Demokratia on yleisesti hyväksytty hallintomuoto. Esim. EU:n jäseniksi pääsee vain demokratioita.

Kreikkalainen tiede ja filosofia

  1. Millaisia edellytyksiä Kreikassa oli filosofian synnylle?
  2. Keitä olivat ns. luonnonfilosofit? Esitelkää joitakin heidän ajatuksiaan.
  3. Mitä olivat sofistit? Miksi heitä toisaalta kunnioitettiin, toisaalta halveksittiin?
  4. Mikä oli Sokrateen päämäärä? Miksi hän keräsi sekä paljon ihailijoita että paljon vihamiehiä?
  5. Mistä Platon on jäänyt historiaan?
  6. Miksi Aristotelesta pidetään kaikkien aikojen merkittävimpänä filosofina?
  7. Mikä oli filosofian synnyn merkitys länsimaiselle kulttuurille?
Vastaukset tiede- ja filosofiatehtäviin
1. Uskonto oli yleinen selitystapa asioille. Filosofit halusivat järkiperäisiä selityksiä asioille. Ateenan ylhäisillä miehillä oli aikaa harjoittaa filosofiaa.
2. Luonnonfilosofit yrittivät selittää asioita järjellä ja kiinnittivät huomion ympäröivään luontoon.
3. Sofistit olivat kierteleviä viisauden opettajia, jotka ottivat maksun palveluksistaan. Toisaalta kiinnittivät filosofian huomion luonnosta ihmiseen.
4. Sokrates halusi selvittää, mitä viisaus on. Ensimmäinen varsinainen filosofi.
5. Platon oli ensimmäisen ihannevaltion luoja. Lisäksi Platon on tunnettu Luolavertauksestaan, jolla hän havainnollisti ideaoppiaan.
6. Aristoteles oli monipuolinen tutkija ja erityisesti keskiajalla Aristoteles oli kunnioitettu. Metafysiikan perustaja.
7. Järkiperäinen ajattelu on länsimaiselle kulttuurille ominaista ja sen katsotaan peiytyvän antiikin Kreikasta.