HI03.1 kevät 2025
Yhdistä oikea asia ja aikakausi
Yhdistä sisäpolitiikan tapahtumat oikeaan aikakauteen
Yhdistä ulkopolitiikan tapahtumat oikeaan aikakauteen
Suomen ulkopolitiikan isot linjat
18. Neuvostoliiton varjoista Euroopan unioniin
17. Kekkosen valtakunta
Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratiaa?
- Suomea ei oltu miehitetty, joten esim. virkamiehistö ja armeijan johto olivat entisen hallinnon kannattajia ja Neuvostoliitto ei voinut vaihtaa heitä mielensä mukaan
- SDP kieltäytyi yhteistyöstä SKDL:n kanssa, joten ei saatu muodostettua kansanrintamaa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi. Yksin SKDL:n kannatus ja voimat olivat liian vähäiset
- Neuvostoliitto ei halunnut lähteä pakottamisen tielle, koska oli odotettavissa laajaa vastarintaa ja mahdollinen sisällissota
- Neuvostoliitto saavutti turvallisuustavoitteensa Suomen suunnalla rauhanomiasesti YYA-sopimuksen avulla
- SDP kieltäytyi yhteistyöstä SKDL:n kanssa, joten ei saatu muodostettua kansanrintamaa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi. Yksin SKDL:n kannatus ja voimat olivat liian vähäiset
- Neuvostoliitto ei halunnut lähteä pakottamisen tielle, koska oli odotettavissa laajaa vastarintaa ja mahdollinen sisällissota
- Neuvostoliitto saavutti turvallisuustavoitteensa Suomen suunnalla rauhanomiasesti YYA-sopimuksen avulla
16. Vaaran vuosista ilon vuosiin
15. Kipeä ja traumaattinen sota
Lue kpl. 15. ja tee kappaleen tehtävät 2,4 ja 7.
14. Erilaisia tulkintoja Suomen joutumisesta jatkosotaan, Suomen ja Saksan yhteistyöstä ja Suomen miehityshallinnosta Itä-Karjalassa
Erilaisia tulkintoja Suomen joutumisesta jatkosotaan, Suomen ja Saksan yhteistyöstä ja Suomen miehityshallinnosta Itä-Karjalassa
Ajopuuteoria
- Suomi ajautui jatkosotaan ilman omaa tahtoaan ajopuun tavoin
- Saksan ja Neuvostoliiton välille syntyi sota ja Suomi ei voinut olla siinä välissä puolueeton
- Suomi oli taloudellisesti riippuvainen Saksasta ja Saksa hallitsi Itämerta ja kauppa Britanniaan ja Ruotsin kanssa poikki
- teoria suosiossa heti sodan jälkeen ja korosti ulkovaltojen osuutta ja sodan välttämättömyyttä
- teoria todettiin pätemättömäksi 1960-luvulla
Koskiveneteoria
- Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta, mutta teki itse tietoisia valintoja, jotka johtivat jatkosotaan
- Suomi käytti hyväkseen Saksan tukea ja pyrki aktiivisesti revanssiin
- ulkomailla tulkintana jo 1950- ja 1960-luvuilla
Suomi kävi Saksan rinnalla erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan
- perinteinen näkemys, jossa korostetaan, että Suomi ei ollut liittolainen, vaan myötäsotija, jolla oli omat sodan päämäärät, talvisodan rauhan oikaisemiseen
- Suomi ei osallistunut esim. Muurmannin radan katkaisuun tai Leningradin piiritykseen
Suomi oli Saksan liittolainen
- uudet tutkimukset kallistuvat sen puoleen, että Saksan ja Suomen yhteistyö oli läheisempää, vaikka varsinaista liittosopimusta ei ollutkaan allekirjoitettu
Suomi ja Saksan sotarikokset
- perinteisesti on ajateltu, että Suomi ei osallistunut juutalaisvainoihin, vain 8 juutalaista luovutettiin Saksaan
- uudempi tutkimus on saanut selville, että Suomi luovutti Saksaan tuhansia sotavankeja, jotka olivat kommunisteja ja juutalaisia ja suomaliset tiesivät, että vangit päätyisivät keskitysleireille
Suomen toiminta miehitetyssä Itä-Karjalassa
-Suomen toiminta oli asiallista ja tasapuolista
- uusien tietojen myötä tiedetään, että leireihin kerättyjä venäläisiä ja sotavankeja kohdeltiin huonosti ja usea heistä kuoli nälkään
Mitä eri historian tulkinnat kertovat jatkosodasta ja historiasta tieteenä?
Ajopuuteoria
- Suomi ajautui jatkosotaan ilman omaa tahtoaan ajopuun tavoin
- Saksan ja Neuvostoliiton välille syntyi sota ja Suomi ei voinut olla siinä välissä puolueeton
- Suomi oli taloudellisesti riippuvainen Saksasta ja Saksa hallitsi Itämerta ja kauppa Britanniaan ja Ruotsin kanssa poikki
- teoria suosiossa heti sodan jälkeen ja korosti ulkovaltojen osuutta ja sodan välttämättömyyttä
- teoria todettiin pätemättömäksi 1960-luvulla
Koskiveneteoria
- Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta, mutta teki itse tietoisia valintoja, jotka johtivat jatkosotaan
- Suomi käytti hyväkseen Saksan tukea ja pyrki aktiivisesti revanssiin
- ulkomailla tulkintana jo 1950- ja 1960-luvuilla
Suomi kävi Saksan rinnalla erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan
- perinteinen näkemys, jossa korostetaan, että Suomi ei ollut liittolainen, vaan myötäsotija, jolla oli omat sodan päämäärät, talvisodan rauhan oikaisemiseen
- Suomi ei osallistunut esim. Muurmannin radan katkaisuun tai Leningradin piiritykseen
Suomi oli Saksan liittolainen
- uudet tutkimukset kallistuvat sen puoleen, että Saksan ja Suomen yhteistyö oli läheisempää, vaikka varsinaista liittosopimusta ei ollutkaan allekirjoitettu
Suomi ja Saksan sotarikokset
- perinteisesti on ajateltu, että Suomi ei osallistunut juutalaisvainoihin, vain 8 juutalaista luovutettiin Saksaan
- uudempi tutkimus on saanut selville, että Suomi luovutti Saksaan tuhansia sotavankeja, jotka olivat kommunisteja ja juutalaisia ja suomaliset tiesivät, että vangit päätyisivät keskitysleireille
Suomen toiminta miehitetyssä Itä-Karjalassa
-Suomen toiminta oli asiallista ja tasapuolista
- uusien tietojen myötä tiedetään, että leireihin kerättyjä venäläisiä ja sotavankeja kohdeltiin huonosti ja usea heistä kuoli nälkään
Mitä eri historian tulkinnat kertovat jatkosodasta ja historiasta tieteenä?
14. Tulkinnat jatkosotaan joutumisesta ja sodan vaiheet
14. Moskovan välirauhansopimus 19.9.21944
Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944 (pääkohdat)
1. Alueluovutukset
* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 113)
* Petsamo eli "toinen käsivarsi" luovutettava Neuvostoliitolle
* Porkkala vuokralle Hangon sijaan
2. Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen
* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin
3. Saksalaisten karkottaminen Suomesta -> Lapin sota
4. Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen (Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä kommunistien toiminnan salliminen
5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen
6. Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria)
- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä
1. Alueluovutukset
* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 113)
* Petsamo eli "toinen käsivarsi" luovutettava Neuvostoliitolle
* Porkkala vuokralle Hangon sijaan
2. Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen
* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin
3. Saksalaisten karkottaminen Suomesta -> Lapin sota
4. Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen (Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä kommunistien toiminnan salliminen
5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen
6. Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria)
- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä
14. Jatkosota - Suomi hyökkääjänä
Lue kpl. 14 ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3,4,5 ja 6.
13. Välirauhan aika
Katso video talvisodasta jatkosotaan ja vastaa kysymyksiin:
1. Millä tavoin Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin välirauhan aikana?
- sekaantui hallituksen kokoonpanoon, vaati Väinö Tannerin eroa hallituksesta
- sekaantui Suomen 1940 presidentinvaaliin
- tuki kommunistisia ääriliikkeitä Suomessa
- vaati osuutta Petsamon nikkelistä
- esti puolustusyhteistyön Suomen ja Ruotsin välillä
- vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon
- vaati Enson tehtaiden kaluston palauttamista
2. Millaisia vaikutuksia oli sillä, että saksalaisille annettiin kauttakulkuoikeus Suomen kautta Norjaan?
- saksalaisia joukkoja alkoi saapua Pohjois-Suomeen
- Suomi sai ostaa Saksasta aseita, lehtokoneita, panssarivaunuaja ja tykistön aseita
- Suomi alkoi nähdä Saksan liittolaisena
3. Miksi Suomen julistautuminen puolueettomaksi jatkosodan alussa oli katteeton ele?
- Suomen alueella oli sekä saksalaisia että venäläisiä joukkoja
- Suomi oli käytännössä valinnut puolensa
4. Millaisia syitä jatkosotaan videolla esitettiin?
- talvisodan kokemukset ja menetykset
- Baltian maiden valtaus
- Neuvostoliiton painostus
5. Olisiko Suomi voinut välttää jatkosodan?
- Jos Suomi olisi kesällä 1941 ryhtynyt puolueettomaksi, se olisi joutunut molempien taistelutantereeksi. Saksa ja neuvostoliitto olisivat kohdanneet Suomen alueella.
1. Millä tavoin Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin välirauhan aikana?
- sekaantui hallituksen kokoonpanoon, vaati Väinö Tannerin eroa hallituksesta
- sekaantui Suomen 1940 presidentinvaaliin
- tuki kommunistisia ääriliikkeitä Suomessa
- vaati osuutta Petsamon nikkelistä
- esti puolustusyhteistyön Suomen ja Ruotsin välillä
- vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon
- vaati Enson tehtaiden kaluston palauttamista
2. Millaisia vaikutuksia oli sillä, että saksalaisille annettiin kauttakulkuoikeus Suomen kautta Norjaan?
- saksalaisia joukkoja alkoi saapua Pohjois-Suomeen
- Suomi sai ostaa Saksasta aseita, lehtokoneita, panssarivaunuaja ja tykistön aseita
- Suomi alkoi nähdä Saksan liittolaisena
3. Miksi Suomen julistautuminen puolueettomaksi jatkosodan alussa oli katteeton ele?
- Suomen alueella oli sekä saksalaisia että venäläisiä joukkoja
- Suomi oli käytännössä valinnut puolensa
4. Millaisia syitä jatkosotaan videolla esitettiin?
- talvisodan kokemukset ja menetykset
- Baltian maiden valtaus
- Neuvostoliiton painostus
5. Olisiko Suomi voinut välttää jatkosodan?
- Jos Suomi olisi kesällä 1941 ryhtynyt puolueettomaksi, se olisi joutunut molempien taistelutantereeksi. Saksa ja neuvostoliitto olisivat kohdanneet Suomen alueella.
12. Talvisodan rauhanehdot
Moskovan rauhan ehdot 13.3.1940
Luovutettava Neuvostoliitolle
Karjalan Kannas
Laatokan Karjala,
Sallan alue
Kalastajasaarennon länsiosa
Suomenlahden saaria
Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi
Seuraavassa videon pätkässä (n. 4 min.) kuvaillaan tunnelmia Suomessa Moskovan rauhan tultua https://www.youtube.com/watch?v=vsqM7W-rsHU
Luovutettava Neuvostoliitolle
Karjalan Kannas
Laatokan Karjala,
Sallan alue
Kalastajasaarennon länsiosa
Suomenlahden saaria
Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi
Seuraavassa videon pätkässä (n. 4 min.) kuvaillaan tunnelmia Suomessa Moskovan rauhan tultua https://www.youtube.com/watch?v=vsqM7W-rsHU
12. Miksi Suomi vältti miehityksen talvisodassa?
12. Talvisota
Diasarjassa on talvisotaan liittyviä tehtäviä. Laadi niihin vastaukset perjantain tunnille.
11. Tie talvisotaan
Vastaa oheisen tekstin ja oppikirjan s. 96-98 pohjalta kysymyksiin:
1. Miten poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen?
2. Mitä Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus merkitsi Suomen kannalta?
3. Miten Saksa suhtautui Suomeen talvisodan aikana?
4. Mitä tiedät Mainilan laukauksista?
1. Miten poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen?
2. Mitä Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus merkitsi Suomen kannalta?
3. Miten Saksa suhtautui Suomeen talvisodan aikana?
4. Mitä tiedät Mainilan laukauksista?
11. Ulkopolitiikan nuoruusvuodet
8.-10. Suomi maailmansotien välisenä aikana. Palautuskansio parityölle.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
8.-10. Suomi maailmansotien välisenä aikana
Tehkää tehtävä kahden hengen ryhmissä.
Tutustukaa kirjan kappaleisiin 8.-10. ja vastatkaa niiden pohjalta diasarjan kysymyksiin.
Palauttakaa vastaukset palautuskansioon.
Tutustukaa kirjan kappaleisiin 8.-10. ja vastatkaa niiden pohjalta diasarjan kysymyksiin.
Palauttakaa vastaukset palautuskansioon.
7. Tasavalta vai kuningaskunta? Läksyn kysely.
1. Suomen itsenäisyysjulistuksessa puhuttiin tasavallasta. Miksi tuolloin Suomesta päätettiin tehdä tasavalta ja miksi mieli muuttui myöhemmin?
2. Mitkä puolueet Suomessa kannattivat tasavaltaa?
3. Mikä oli tynkäeduskunta?
4. Miksi kuningasmielisten oli vedottava vuoden 1772 hallitusmuotoon saadakseen ajatuksen kuningasvallasta läpi?
5. Suomen kunikaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl. Miksi Suomen oli kuitenkin luovuttava saksalaisesta kuninkaastaan?
6. Kuka valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi?
7. Millainen oli hänen poliittinen valtansa verrattuna nykyiseen presidenttiin?
2. Mitkä puolueet Suomessa kannattivat tasavaltaa?
3. Mikä oli tynkäeduskunta?
4. Miksi kuningasmielisten oli vedottava vuoden 1772 hallitusmuotoon saadakseen ajatuksen kuningasvallasta läpi?
5. Suomen kunikaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl. Miksi Suomen oli kuitenkin luovuttava saksalaisesta kuninkaastaan?
6. Kuka valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi?
7. Millainen oli hänen poliittinen valtansa verrattuna nykyiseen presidenttiin?
7. Tasavalta vai kuningaskunta?
6. Millaisia seurauksia sisällissodan lopputuloksesta oli Suomelle?
6. Sisällissodan eri nimitykset
Lue oppikirjan s. 62 luku "Sisällissodan eri nimet" ja ratkaise tehtävä.
Suomen sisällissodasta on käytetty seuraavia nimityksiä:
sisällissota
vapaussota
luokkasota
punakapina
kapina
vallankumous
kansalaissota
veljessota
vuoden 1918 sota
1. Mieti, mitä nimet tarkoittavat ja onko nimitys punaisten käyttämä, valkoisten käyttämä vaiko neutraali.
2. Mistä johtuu, että sodalle on niin monta eri nimitystä?
Suomen sisällissodasta on käytetty seuraavia nimityksiä:
sisällissota
vapaussota
luokkasota
punakapina
kapina
vallankumous
kansalaissota
veljessota
vuoden 1918 sota
1. Mieti, mitä nimet tarkoittavat ja onko nimitys punaisten käyttämä, valkoisten käyttämä vaiko neutraali.
2. Mistä johtuu, että sodalle on niin monta eri nimitystä?
6. Marko Tikan tutkimus sisällissodan terrorista
Lue tiivistelmä Marko Tikan teoksesta Terrorin aika ja vastaa kysymyksiin.
Tehtävät
1. Minkälaiseksi Tikka luonnehtii sisällissodan terroria?
2. Minkälaisista sisällissodan julmuuksista on Tikan mukaan aikaisemmin vaiettu?
3. Keiden on aikaisemmissa tutkimuksissa väitetty olevan julmuuksien tekijöitä?
4. Miten Tikan tapa selittää terrori ja julmuus sodassa poikkeaa aiemmista tulkinnoista?
5. Pohdi, voisivatko tämän päivän suomalaiset jossain tilanteessa tehdä vastaavia
julmuuksia.
6. Etsi tietoa ja vastaa.
a) Mitä mentaliteetilla tarkoitetaan?
b) Millaista mentaliteetin tutkimus historiassa voi olla?
c) Millä perusteella Marko Tikan tutkimus on mentaalihistoriaa?
Marko Tikka: Terrorin aika – Suomen levottomat vuodet 1917–1921. Ajatus 2006.
Marko Tikan mukaan kumpikin sisällissodan osapuoli harjoitti miehittämillään alueilla väkivaltaa,
jolla oli sotataktinen ja poliittinen motiivi. Uusien alueiden miehittämisen yhteydessä etsittiin
ensin vastustajat ja tarvittaessa tapettiin heidät vastarinnan murtamiseksi.
Tikka luokittelee terrorin kahdenlaiseksi: se oli sekä sotajoukkojen sodankäyntiin liittyvää että
henkilökohtaisten mielihalujen terrorismia. Aikaisemmin terrori onkin tulkittu yleensä vain
rivimiesten ja siviilien harjoittamaksi mielivallaksi. Tikan mukaan terrorilla pyrittiin ottamaan
alueita hallintaan psykologisesti. Se toimi siis pelotteena.
Tikan mukaan punaiset tekivät yhteensä 1 600 surmatekoa rintaman takana. Hänen mukaansa
näistä surmateoista kolmasosa oli suunnitelmallisia, sodankäyntiin ja sen taktiikkaan liittyviä
väkivallan tekoja. Surmatut olivat sekaantuneet vakoiluun tai sabotaasitekoihin tai olivat
punakaartin näkökulmasta luokkavihollisia.
Valkoisten puolella oli kenttäoikeuksia, joiden asettamiseen valkoinen armeija oli saanut
mielestään oikeutuksen. Tikka muistuttaa, että kenttäoikeuksista huolimatta valkoistenkin
joukossa oli niitä, jotka tappoivat tai tapattivat vastustajia lähinnä omien mielihalujensa
tyydyttämiseksi. Lisäksi valkoisen armeijan alaisuudessa toimi joukko osastoja, joiden
nimenomaisena tehtävänä oli väkivaltaisesti rauhoittaa vallattuja alueita. Tikan mukaan ei ole
tiedetty, että sisällissodassa käytettiin tällaista armeijan johtamaa suunnitelmallista ja varsin
häikäilemätöntä vallatun alueen rauhoittamista. Sodan aikana toimintaa oli selitetty yhtä
häikäilemättömällä vihollisella. Sodan jälkeen näitä toimia ei voitu selittää eikä puolustella
mitenkään, ja siksi niistä vaiettiin.
Vainoharha on tyypillinen sisällissodan piirre. Jokainen, jota ei tunnettu, oli vihollinen, kunnes
toisin todistettiin. Tällainen sota edellytti oletettujen vihollisten selvittämistä, luettelointia,
eristämistä ja jopa tappamista, mikäli tilanne niin vaati. Tikka korostaa, että tämä seikka on
erittäin tärkeä sisällissodan sotatapahtumien ymmärtämisen kannalta. Terrori, selustan
varmistaminen ja väkivaltainen tiedustelu olivat osa sotaa, eivät sotatoimista irrallaan
tapahtunutta mielivaltaa.
Tikan mukaan sisällissota oli pääosin amatöörien sota. Suomessa ei ollut viiteentoista vuoteen
ollut omaa armeijaa – nuorimmat sotilaskoulutusta saaneet rivimiehet olivat tuolloin jo liki 40-
vuotiaita. Tikan mukaan se, ettei rivimiehillä ollut käsitystä sotajoukkona toimimisesta eikä siitä,
miten sotaa käydään, sai heidät toimimaan itselle vaarallisesti, typerästi tai omavaltaisesti.
Sodankäynti muistuttikin ajoittain aseistettua kylätappelua.
Kun sotarikoksiksi luonnehdittaviin tekoihin ei puututtu, muuttuivat ne nopeasti
sodankäyntitavaksi. Punakaartissa oli muodollisesti olemassa omia joukkoja varten sotaoikeus,
mutta päällystö ei kyennyt tai halunnut puuttua miehistön sotarikoksiksi luonnehdittaviin tekoihin.
Omavaltaisuuksiin syyllistyneiden rankaisu jäi valkoisellakin puolella vähäiseksi, vaikka
suojeluskuntalaisia ja valkoiseen armeijaan otettuja sitoi usein sotilasvala. Omien rankaisua
pidettiin taistelumoraalin kannalta vaarallisena ja hajottavana tekijänä.
Sodankäyntiin vaikutti myös sotilaiden nuori ikä. Osa sotilaista oli nykynäkökulmasta lapsisotilaita.
Tikan mukaan sodan julmuus selittyy osittain tällä, koska nuorille ei ollut kehittynyt aikuisille
tyypillistä empatian kykyä eikä myöskään käsitystä tekojen seurauksista.
Sotilaiden psyykeä tutkimalla on saatu selville, että ensimmäisiin surmatekoihin sotilaita on ollut
pakko motivoida tavalla tai toisella. Heitä kannustettiinkin tappamiseen propagandalla ja joskus
alkoholilla. Ratkaisevaa on, että taistelijat voittivat oman vastustuskykynsä, joka saa ihmisen
välttämään viimeiseen asti toisen tappamista. Ihmiset saatiin tilaan, jossa kapinallisten
ampuminen oli rutiinia, välttämätöntä pahaa. Tikan mukaan kuolemanpelko ja sotatilanteen
luoma intensiivinen metsästyksen ilmapiiri päästävät irralleen tasapainottomia yksilöitä.
Poikkeusoloissa tällaiset yksilöt päätyvät toisinaan asemiin, joissa he voivat saada aikaan paljon
pahaa jälkeä.
Tehtävät
1. Minkälaiseksi Tikka luonnehtii sisällissodan terroria?
2. Minkälaisista sisällissodan julmuuksista on Tikan mukaan aikaisemmin vaiettu?
3. Keiden on aikaisemmissa tutkimuksissa väitetty olevan julmuuksien tekijöitä?
4. Miten Tikan tapa selittää terrori ja julmuus sodassa poikkeaa aiemmista tulkinnoista?
5. Pohdi, voisivatko tämän päivän suomalaiset jossain tilanteessa tehdä vastaavia
julmuuksia.
6. Etsi tietoa ja vastaa.
a) Mitä mentaliteetilla tarkoitetaan?
b) Millaista mentaliteetin tutkimus historiassa voi olla?
c) Millä perusteella Marko Tikan tutkimus on mentaalihistoriaa?
Marko Tikka: Terrorin aika – Suomen levottomat vuodet 1917–1921. Ajatus 2006.
Marko Tikan mukaan kumpikin sisällissodan osapuoli harjoitti miehittämillään alueilla väkivaltaa,
jolla oli sotataktinen ja poliittinen motiivi. Uusien alueiden miehittämisen yhteydessä etsittiin
ensin vastustajat ja tarvittaessa tapettiin heidät vastarinnan murtamiseksi.
Tikka luokittelee terrorin kahdenlaiseksi: se oli sekä sotajoukkojen sodankäyntiin liittyvää että
henkilökohtaisten mielihalujen terrorismia. Aikaisemmin terrori onkin tulkittu yleensä vain
rivimiesten ja siviilien harjoittamaksi mielivallaksi. Tikan mukaan terrorilla pyrittiin ottamaan
alueita hallintaan psykologisesti. Se toimi siis pelotteena.
Tikan mukaan punaiset tekivät yhteensä 1 600 surmatekoa rintaman takana. Hänen mukaansa
näistä surmateoista kolmasosa oli suunnitelmallisia, sodankäyntiin ja sen taktiikkaan liittyviä
väkivallan tekoja. Surmatut olivat sekaantuneet vakoiluun tai sabotaasitekoihin tai olivat
punakaartin näkökulmasta luokkavihollisia.
Valkoisten puolella oli kenttäoikeuksia, joiden asettamiseen valkoinen armeija oli saanut
mielestään oikeutuksen. Tikka muistuttaa, että kenttäoikeuksista huolimatta valkoistenkin
joukossa oli niitä, jotka tappoivat tai tapattivat vastustajia lähinnä omien mielihalujensa
tyydyttämiseksi. Lisäksi valkoisen armeijan alaisuudessa toimi joukko osastoja, joiden
nimenomaisena tehtävänä oli väkivaltaisesti rauhoittaa vallattuja alueita. Tikan mukaan ei ole
tiedetty, että sisällissodassa käytettiin tällaista armeijan johtamaa suunnitelmallista ja varsin
häikäilemätöntä vallatun alueen rauhoittamista. Sodan aikana toimintaa oli selitetty yhtä
häikäilemättömällä vihollisella. Sodan jälkeen näitä toimia ei voitu selittää eikä puolustella
mitenkään, ja siksi niistä vaiettiin.
Vainoharha on tyypillinen sisällissodan piirre. Jokainen, jota ei tunnettu, oli vihollinen, kunnes
toisin todistettiin. Tällainen sota edellytti oletettujen vihollisten selvittämistä, luettelointia,
eristämistä ja jopa tappamista, mikäli tilanne niin vaati. Tikka korostaa, että tämä seikka on
erittäin tärkeä sisällissodan sotatapahtumien ymmärtämisen kannalta. Terrori, selustan
varmistaminen ja väkivaltainen tiedustelu olivat osa sotaa, eivät sotatoimista irrallaan
tapahtunutta mielivaltaa.
Tikan mukaan sisällissota oli pääosin amatöörien sota. Suomessa ei ollut viiteentoista vuoteen
ollut omaa armeijaa – nuorimmat sotilaskoulutusta saaneet rivimiehet olivat tuolloin jo liki 40-
vuotiaita. Tikan mukaan se, ettei rivimiehillä ollut käsitystä sotajoukkona toimimisesta eikä siitä,
miten sotaa käydään, sai heidät toimimaan itselle vaarallisesti, typerästi tai omavaltaisesti.
Sodankäynti muistuttikin ajoittain aseistettua kylätappelua.
Kun sotarikoksiksi luonnehdittaviin tekoihin ei puututtu, muuttuivat ne nopeasti
sodankäyntitavaksi. Punakaartissa oli muodollisesti olemassa omia joukkoja varten sotaoikeus,
mutta päällystö ei kyennyt tai halunnut puuttua miehistön sotarikoksiksi luonnehdittaviin tekoihin.
Omavaltaisuuksiin syyllistyneiden rankaisu jäi valkoisellakin puolella vähäiseksi, vaikka
suojeluskuntalaisia ja valkoiseen armeijaan otettuja sitoi usein sotilasvala. Omien rankaisua
pidettiin taistelumoraalin kannalta vaarallisena ja hajottavana tekijänä.
Sodankäyntiin vaikutti myös sotilaiden nuori ikä. Osa sotilaista oli nykynäkökulmasta lapsisotilaita.
Tikan mukaan sodan julmuus selittyy osittain tällä, koska nuorille ei ollut kehittynyt aikuisille
tyypillistä empatian kykyä eikä myöskään käsitystä tekojen seurauksista.
Sotilaiden psyykeä tutkimalla on saatu selville, että ensimmäisiin surmatekoihin sotilaita on ollut
pakko motivoida tavalla tai toisella. Heitä kannustettiinkin tappamiseen propagandalla ja joskus
alkoholilla. Ratkaisevaa on, että taistelijat voittivat oman vastustuskykynsä, joka saa ihmisen
välttämään viimeiseen asti toisen tappamista. Ihmiset saatiin tilaan, jossa kapinallisten
ampuminen oli rutiinia, välttämätöntä pahaa. Tikan mukaan kuolemanpelko ja sotatilanteen
luoma intensiivinen metsästyksen ilmapiiri päästävät irralleen tasapainottomia yksilöitä.
Poikkeusoloissa tällaiset yksilöt päätyvät toisinaan asemiin, joissa he voivat saada aikaan paljon
pahaa jälkeä.
6. Vuoden 1918 sodan uhrit
Tutki tilastoa vuoden 1918 uhrit. (oppik.s. 57)
1. Tee tilastosta viisi havaintoa.
2. Pyri selittämään havaintosi.
Tee lisäksi tehtävä sisällissodan terrorista, josta teksti ohessa (Marko Tikan tutkimus)
1. Tee tilastosta viisi havaintoa.
2. Pyri selittämään havaintosi.
Tee lisäksi tehtävä sisällissodan terrorista, josta teksti ohessa (Marko Tikan tutkimus)
6. Sisällissodan tapahtumat
6. Vöyrin marssi ja Punakaartilaisten marssi
Kuuntele Punakaartin marssi https://www.youtube.com/watch?v=3TLGtdoZgj0 ja Vöyrin marssi, joka oli valkoisten marssilaulu sisällissodan aikana https://www.youtube.com/watch?v=6aATGkENbKo
Mitä marssien sanoitusten perusteella voi päätellä sisällissodan eri osapuolten tavoitteista sodassa?
Mitä marssien sanoitusten perusteella voi päätellä sisällissodan eri osapuolten tavoitteista sodassa?
6. Miksi sisällissota syttyi?
5. Jääkäriliike
Kuuntele linkin alta Jääkärimarssi (1917) (säv. Jean Sibelius san. Heikki Nurmio) https://www.youtube.com/watch?v=D7b8E2lgLY4
Millaisia ajatuksia Jääkärimarssin sanat teissä herättävät?
Mitä jääkärit olivat
a) Suomen näkökulmasta?
b) Venäjän näkökulmasta?
c) Saksan näkökulmasta?
Tämän linkin alta pääset katsomaan noin tunnin mittaisen dokumentin jääkäreistä https://areena.yle.fi/1-2816588
Millaisia ajatuksia Jääkärimarssin sanat teissä herättävät?
Mitä jääkärit olivat
a) Suomen näkökulmasta?
b) Venäjän näkökulmasta?
c) Saksan näkökulmasta?
Tämän linkin alta pääset katsomaan noin tunnin mittaisen dokumentin jääkäreistä https://areena.yle.fi/1-2816588
5. Jääkäriliike
5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
5. Ensimmäisten eduskuntavaalien tuloksia
Tutki taulukkoa oppik. s. 194 ja kappaleen 5. lukua "Ensimmäiset eduskuntavaalit" vastaa kysymyksiin.
1. Mitkä kansanryhmät olivat eduskuntauudistuksen suurimpia voittajia, mitkä häviäjiä?
2. Mitä vuosien 1907–1916 vaalitulokset kertovat tuon ajanjakson suomalaisesta
yhteiskunnasta?
3. Ota selvää, miksi vaaleja pidettiin lähes vuosittain.
1. Mitkä kansanryhmät olivat eduskuntauudistuksen suurimpia voittajia, mitkä häviäjiä?
2. Mitä vuosien 1907–1916 vaalitulokset kertovat tuon ajanjakson suomalaisesta
yhteiskunnasta?
3. Ota selvää, miksi vaaleja pidettiin lähes vuosittain.
5. Miten eduskuntauudistus muutti suomalaisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia?
5.Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
Tehtävät perjantain 17.1. oppitunnille
Perjantaina siis voitte lähteä kotiin jo klo 13.20. Tehkää seuraavat tehtävät kotona maanantain tunnille.
1. Tee loppuun kpl. 3 tehtävät, jos ne jäivät torstain tunnilla kesken.
2. Lue kpl. 4. "Taistelu Suomen asemasta".
3. Tutustu Pedanetin diasarjaan sortokausien alkamisesta.
4. Tee tehtävä: "Miten suomalaiset puolustivat autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?", kirjan tekstin perusteella.
5. Tutustu diasarjaan "Kulttuuriväki puolustaa autonomiaa" ja vastaa taideteoksista esitettyihin kysymyksiin.
6. Lue Eino Leinon runo "Kansa kalliolla" ja tee siihen liittyvät tehtävät.
7. Tee vielä kappaleen 4. tehtävä 6.
Käydään tehtäviä läpi maanantaina.
Oppimisen iloa ja hyvää viikonloppua!
1. Tee loppuun kpl. 3 tehtävät, jos ne jäivät torstain tunnilla kesken.
2. Lue kpl. 4. "Taistelu Suomen asemasta".
3. Tutustu Pedanetin diasarjaan sortokausien alkamisesta.
4. Tee tehtävä: "Miten suomalaiset puolustivat autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?", kirjan tekstin perusteella.
5. Tutustu diasarjaan "Kulttuuriväki puolustaa autonomiaa" ja vastaa taideteoksista esitettyihin kysymyksiin.
6. Lue Eino Leinon runo "Kansa kalliolla" ja tee siihen liittyvät tehtävät.
7. Tee vielä kappaleen 4. tehtävä 6.
Käydään tehtäviä läpi maanantaina.
Oppimisen iloa ja hyvää viikonloppua!
4. Taistelu Suomen asemasta. Runon tulkinta.
Kansa kalliolla: Eino Leino 1899
Tää kansa vakavanha on
kuin kallio.
Sen kalliolle Luoja loi,
se elää ja se kuolla voi
eest' esivallan, ruhtinaan
ja isiensä maan.
Tää kansa myrskyt seisovi
kuin kallio.
Sen onni on vaan tyyni työ;
mut ennen pettuleivän syö
se omalt' uutispelloltaan
kuin vehnää vierahan.
Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan.
Tää kansa katsoo ylöspäin
kuin kallio.
Se pyrkii päivään, valohon,
sen valta valtaa hengen on,
ei valtaa tykkein tuiskuvain,
ei miesten miljoonain.
Tää kansa syntyi vapahaks
kuin kallio.
Se seisoo Pohjan lumessa
kuin valon rintavartia,
se talvi-öissä taistelee
tai kaatuu paikalleen.
Tää kansa voidaan musertaa
kuin kallio.
Se voidaan pirstaks pilkkoa
ja voittaa väkivoimalla, -
mut sentään juurta kallion
sen pienin pirsta on.
1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?
- sisukkaiksi, kovaksi ja peräänantamattomaksi
2. Millaisena venäläiset kuvataan?
- väkivaltaisiksi, sotaisiksi, sortajiksi
3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?
- se mahdollisti sensuurin kiertämisen
4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.
- kallio toimii vertauskuvana suomalaisten lujuudelle ja peräänantamattomuudelle
5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?
- runo kritisoi peitellysti venäläisten toimintaa Suomessa
4. Eetu Iston Hyökkäyksen tulkinta
4. Taiteen kultakausi kansallismielen kohottajana
4. Taistelu Suomen asemasta
Lue oppikirjan kappale 4.
Laadi vastaus kysymykseen:
Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?
- suuri adressi
- kulttuuriadressi
- kutsuntalakot
- papit kieltäytyivät lukemasta kutsuntakuulutuksia kirkoissa
- virkamiehet kieltäytyivät toimeenpanemasta venäläisten määräyksiä
- Bobrikovin murha
- vastustus taiteen keinoin
Laadi vastaus kysymykseen:
Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?
- suuri adressi
- kulttuuriadressi
- kutsuntalakot
- papit kieltäytyivät lukemasta kutsuntakuulutuksia kirkoissa
- virkamiehet kieltäytyivät toimeenpanemasta venäläisten määräyksiä
- Bobrikovin murha
- vastustus taiteen keinoin
4. Taistelu Suomen asemasta
Vastaukset kpl. 3. tehtäviin.
1. Minkälaisia yhdistyksiä Suomeen perustettiin 1800-luvulla?
• kielitaisteluun liittyviä yhdistyksiä: Suomalainen puolue ja Ruotsalainen puolue
• työväen ammattiyhdistyksiä ja Suomen työväenpuolue
• naisasiayhdistyksiä
• raittiusyhdistyksiä
• nuoriso- ja urheiluseuroja
• vapaapalokuntia
• osuustoimintayhdistyksiä
2. Perustele väite: Suomesta tuli 1800-luvun jälkipuolella kansalaisyhteiskunta.
• Ihmisten tietoisuus yhteiskunnasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskuntaan kasvoi.
Tämä oli osin koulutuksen lisääntymisen ansiota.
• Kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan.
• Paikallisella tasolla esimerkiksi oman koulun perustaminen tapahtui usein kansalaisten
yhteistyönä ja talkootyönä.
• Sanomalehdet julkaisivat tietoa yhteiskunnasta ja uusista aatteista.
• Suomeen syntyi lukuisia yhdistyksiä parantamaan yhteiskunnan epäkohtia.
• Suomeen perustettiin ensimmäiset puolueet.
3. Miten naisten asema parani 1800-luvun loppupuolella?
• Lainsäädäntö paransi naisten asemaa, erityisesti holhouslain muutos, joka vapautti
yksinelävän naisen miehen holhouksesta.
• Naiset saivat oikeuden hallita omaa varallisuuttaan.
• Teollistuminen ja kaupungistuminen tarjosivat naisille työpaikkoja kodin ulkopuolella.
• Naisten koulutusmahdollisuudet paranivat.
• Naiset toimivat aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä.
• Eduskuntauudistus 1906 antoi naisille äänioikeuden eduskuntavaaleissa.
4. Millä perusteilla 1800-luvun voi katsoa olleen Suomessa toisaalta taantumuksen, toisaalta
onnen aikaa?
Näkökulmia onnen aikaan:
• Suomen valta päättää omista asioista lisääntyi sisäisen itsehallinnon myötä.
• Suomenkielisen virkamiehistön määrä kasvoi.
• Verotulot jäivät Suomeen.
• Teollistuminen alkoi.
• Kansalaisten elintaso nousi.
• Suomalaisuusliike syntyi. Kalevala kirjoitettiin ja kansallisromanttinen taide kukoisti
vuosisadan lopulla.
• Väkiluku kasvoi voimakkaasti.
• Kansa alkoi järjestäytyä erilaisiin liikkeisiin.
• Toiminta suomen kielen aseman parantamiseksi alkoi.
• Valtiopäivätoiminnasta tuli säännöllistä vuosisadan jälkipuoliskolla.
Näkökulmia taantumuksen aikaan:
• Yhteiskunta kehittyi vuosisadan jälkipuoliskolla, mutta siitä huolimatta Suomi oli monessa
suhteessa vielä vanhanaikainen valtio.
• Venäjän hallintajärjestelmä oli Euroopan vanhanaikaisimpia; kaikki valta oli viime kädessä
keisarilla.
• Virkamiehet pelkäsivät Venäjän otteen kiristymistä, joten yhteiskunnallisiin
uudistuspyrkimyksiin ja jopa mielipiteisiin suhtauduttiin varauksella.
• 1800-luvun alkupuoliskolla oli taantumusta ja sensuuria.
• Venäläistämistoimet ja Suomen autonomian rajoitukset käynnistyivät 1800-luvun lopulla
7. Sosialidemokraattinen puolue julkaisi Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903
puolueohjelmansa. Lue katkelma ohjelmasta.
a) Mitä ohjelma kertoo työväen ongelmista 1900-luvun alussa?
• Ongelmat ovat monipuolisia.
• Monet vaatimukset ovat valtiollisia tai poliittisia, kuten vaatimus äänioikeudesta ja vallan
siirtämisestä kansalle (eduskunnalle) sekä yhdistymisvapaus.
• Vaatimuksissa on myös tasa-arvoon liittyviä kohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten tasa-
arvon vaatimus sekä verojen tasaaminen.
• Osa vaatimuksista liittyy köyhemmän väestön elinolosuhteiden turvaamiseen. Tällaisia ovat
esimerkiksi terveydenhoito ja maksuton koulutus.
• Vaatimukset voisi tiivistää siten, että työläiset vaativat tasa-arvoa ja yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden lopettamista.
b) Pohdi, mitä vaatimuksia 1900-luvun yläluokkaan kuulunut ihminen olisi kenties vastustanut.
• verotuksen uudistaminen
• äänioikeuden muuttaminen yleiseksi
• vallan antamista kansalle (eduskunta)
c) Arvioi, mitkä Forssan ohjelman tavoitteista ovat toteutuneet 1900-luvulla.
• Lähes kaikki ovat toteutuneet.
• Tässä voi pohtia esimerkiksi naisten tasa-arvoa ja sen toteutumista tai niitä ongelmia, joita
syntyy, kun julkisia palveluita yksityistetään.
• Maksuton koulutus on ollut yksi vasemmiston keskeisistä tavoitteista. Se johti lopulta
maksuttomaan toisen asteen koulutukseen 2000-luvulla.
d) Mitkä Forssan ohjelman tavoitteista eivät ole toteutuneet?
• välitön lainsäädäntöoikeus kansalle (suora demokratia)
• armeijan järjestäminen kansanpuolustuksen periaatteella
• uskonnon opetuksen poistaminen kouluista
• ilmaiset lääkkeet ja hautaaminen
• verotustavoitteet
• kielitaisteluun liittyviä yhdistyksiä: Suomalainen puolue ja Ruotsalainen puolue
• työväen ammattiyhdistyksiä ja Suomen työväenpuolue
• naisasiayhdistyksiä
• raittiusyhdistyksiä
• nuoriso- ja urheiluseuroja
• vapaapalokuntia
• osuustoimintayhdistyksiä
2. Perustele väite: Suomesta tuli 1800-luvun jälkipuolella kansalaisyhteiskunta.
• Ihmisten tietoisuus yhteiskunnasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskuntaan kasvoi.
Tämä oli osin koulutuksen lisääntymisen ansiota.
• Kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan.
• Paikallisella tasolla esimerkiksi oman koulun perustaminen tapahtui usein kansalaisten
yhteistyönä ja talkootyönä.
• Sanomalehdet julkaisivat tietoa yhteiskunnasta ja uusista aatteista.
• Suomeen syntyi lukuisia yhdistyksiä parantamaan yhteiskunnan epäkohtia.
• Suomeen perustettiin ensimmäiset puolueet.
3. Miten naisten asema parani 1800-luvun loppupuolella?
• Lainsäädäntö paransi naisten asemaa, erityisesti holhouslain muutos, joka vapautti
yksinelävän naisen miehen holhouksesta.
• Naiset saivat oikeuden hallita omaa varallisuuttaan.
• Teollistuminen ja kaupungistuminen tarjosivat naisille työpaikkoja kodin ulkopuolella.
• Naisten koulutusmahdollisuudet paranivat.
• Naiset toimivat aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä.
• Eduskuntauudistus 1906 antoi naisille äänioikeuden eduskuntavaaleissa.
4. Millä perusteilla 1800-luvun voi katsoa olleen Suomessa toisaalta taantumuksen, toisaalta
onnen aikaa?
Näkökulmia onnen aikaan:
• Suomen valta päättää omista asioista lisääntyi sisäisen itsehallinnon myötä.
• Suomenkielisen virkamiehistön määrä kasvoi.
• Verotulot jäivät Suomeen.
• Teollistuminen alkoi.
• Kansalaisten elintaso nousi.
• Suomalaisuusliike syntyi. Kalevala kirjoitettiin ja kansallisromanttinen taide kukoisti
vuosisadan lopulla.
• Väkiluku kasvoi voimakkaasti.
• Kansa alkoi järjestäytyä erilaisiin liikkeisiin.
• Toiminta suomen kielen aseman parantamiseksi alkoi.
• Valtiopäivätoiminnasta tuli säännöllistä vuosisadan jälkipuoliskolla.
Näkökulmia taantumuksen aikaan:
• Yhteiskunta kehittyi vuosisadan jälkipuoliskolla, mutta siitä huolimatta Suomi oli monessa
suhteessa vielä vanhanaikainen valtio.
• Venäjän hallintajärjestelmä oli Euroopan vanhanaikaisimpia; kaikki valta oli viime kädessä
keisarilla.
• Virkamiehet pelkäsivät Venäjän otteen kiristymistä, joten yhteiskunnallisiin
uudistuspyrkimyksiin ja jopa mielipiteisiin suhtauduttiin varauksella.
• 1800-luvun alkupuoliskolla oli taantumusta ja sensuuria.
• Venäläistämistoimet ja Suomen autonomian rajoitukset käynnistyivät 1800-luvun lopulla
7. Sosialidemokraattinen puolue julkaisi Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903
puolueohjelmansa. Lue katkelma ohjelmasta.
a) Mitä ohjelma kertoo työväen ongelmista 1900-luvun alussa?
• Ongelmat ovat monipuolisia.
• Monet vaatimukset ovat valtiollisia tai poliittisia, kuten vaatimus äänioikeudesta ja vallan
siirtämisestä kansalle (eduskunnalle) sekä yhdistymisvapaus.
• Vaatimuksissa on myös tasa-arvoon liittyviä kohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten tasa-
arvon vaatimus sekä verojen tasaaminen.
• Osa vaatimuksista liittyy köyhemmän väestön elinolosuhteiden turvaamiseen. Tällaisia ovat
esimerkiksi terveydenhoito ja maksuton koulutus.
• Vaatimukset voisi tiivistää siten, että työläiset vaativat tasa-arvoa ja yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden lopettamista.
b) Pohdi, mitä vaatimuksia 1900-luvun yläluokkaan kuulunut ihminen olisi kenties vastustanut.
• verotuksen uudistaminen
• äänioikeuden muuttaminen yleiseksi
• vallan antamista kansalle (eduskunta)
c) Arvioi, mitkä Forssan ohjelman tavoitteista ovat toteutuneet 1900-luvulla.
• Lähes kaikki ovat toteutuneet.
• Tässä voi pohtia esimerkiksi naisten tasa-arvoa ja sen toteutumista tai niitä ongelmia, joita
syntyy, kun julkisia palveluita yksityistetään.
• Maksuton koulutus on ollut yksi vasemmiston keskeisistä tavoitteista. Se johti lopulta
maksuttomaan toisen asteen koulutukseen 2000-luvulla.
d) Mitkä Forssan ohjelman tavoitteista eivät ole toteutuneet?
• välitön lainsäädäntöoikeus kansalle (suora demokratia)
• armeijan järjestäminen kansanpuolustuksen periaatteella
• uskonnon opetuksen poistaminen kouluista
• ilmaiset lääkkeet ja hautaaminen
• verotustavoitteet
3. Kansalaisyhteiskunta muodostuu
Lue kpl 3. oppik.s. 26-32 ja tee oppik.s. 33 teht. 1-4 ja 7.
2. Irti vanhasta - 1860-luvun murros.
2. 1800-luvun murros. Uusia lakeja.
Porvoon valtiopäivien jälkeen valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen kuin vuonna 1863, kun Venäjän keisariksi tuli uudistusmielinen Aleksanteri II. Koska valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet yli viiteenkymmeneen vuoteen, oli kova tarve uudistaa lainsäädäntöä. Niinpä 1860- ja 1880-lukuja kutsutaan lainsäädännön kulta-ajaksi.
1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa
1865 kunnallishallinnon uudistus
- kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan
- kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito
- kuntakokous
1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan
1869 uusi valtiopäiväjärjestys
- vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi
- säätyjako jäi voimaan eli valtiopäivillä kokoonnuttiin ja äänestettiin säädyittäin
1869 uusi kirkkolaki
- kirkon asioista tuli päättämään kirkolliskokous
1873 kaupunkien kunnallisuudistus
- kaupunkien hallinnosta ryhtyi päättämään raastuvankokous
- äänimäärä muotoutui veronmaksukyvyn mukaan
1889 rikoslain uudistus
- rangaistuksia lievennettiin ja alettiin myös ymmärtää ajatus rikoksentekijän kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi
Huom! Suomessa toteutettiin 1860- ja 1870-luvuilla myös talouslainsäädännön muuttaminen merkantilistisesta liberalistisiksi. Tähän liittyvät lainsäädännön uudistukset ovat diasarjassa "Teollistumisen alku Suomessa".
1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa
1865 kunnallishallinnon uudistus
- kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan
- kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito
- kuntakokous
1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan
1869 uusi valtiopäiväjärjestys
- vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi
- säätyjako jäi voimaan eli valtiopäivillä kokoonnuttiin ja äänestettiin säädyittäin
1869 uusi kirkkolaki
- kirkon asioista tuli päättämään kirkolliskokous
1873 kaupunkien kunnallisuudistus
- kaupunkien hallinnosta ryhtyi päättämään raastuvankokous
- äänimäärä muotoutui veronmaksukyvyn mukaan
1889 rikoslain uudistus
- rangaistuksia lievennettiin ja alettiin myös ymmärtää ajatus rikoksentekijän kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi
Huom! Suomessa toteutettiin 1860- ja 1870-luvuilla myös talouslainsäädännön muuttaminen merkantilistisesta liberalistisiksi. Tähän liittyvät lainsäädännön uudistukset ovat diasarjassa "Teollistumisen alku Suomessa".
Vastausehdotus tilastotehtävään
Tilastotietoja 1800-luvun Suomen taloudesta
Palauta tänne tilastotehtäväsi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2. Tilastoja Suomen taloudesta 1800-luvun lopulta
Tehtävät:
1. Tee liitteen jokaisesta tilastosta vähintään neljä huomiota.
2. Laadi 20-30 sanan tiivistelmä havaintojesi pohjalta.
Palauta tehtäväsi oheiseen palautuskansioon.
1. Tee liitteen jokaisesta tilastosta vähintään neljä huomiota.
2. Laadi 20-30 sanan tiivistelmä havaintojesi pohjalta.
Palauta tehtäväsi oheiseen palautuskansioon.
2. Teollistumisen alku Suomessa
2. Maaton köyhälistö
2. Irti vanhasta - 1860-luvun murros.
Lukekaa oppikirjan s. 18-20, 24 ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin.
1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?
2. Katso seuraava video kuolonvuosista https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?
3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?
4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?
5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?
1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?
2. Katso seuraava video kuolonvuosista https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?
3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?
4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?
5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?
2. Irti vanhasta - 1860-luvun murros
Porvoon valtiopäivät 1809 -> autonomia
Nukkuva kansa 1809 ->1860-luku
Valtioyö
- ei uusia lakeja
- virkamiesvalta
- konservatismi
- merkantilismi
Nationalismia yläluokissa
Väkiluku kasvoi nopeasti
Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet
Valtiopäivätoiminta
- uusi lainsäädäntö
- liberalismi
Teollistumisen käynnistyminen
Maatalouden teollistuminen
Heräämisen vaikutukset
- taloudellinen kehitys
- elintason nousu
- kaupungistuminen
- uudet kansanliikkeet
- sääty-yhteiskunnan murentuminen
Nukkuva kansa 1809 ->1860-luku
Valtioyö
- ei uusia lakeja
- virkamiesvalta
- konservatismi
- merkantilismi
Nationalismia yläluokissa
Väkiluku kasvoi nopeasti
- 1. miljoona 1811 asukasta Suomessa
- 2. miljoona 1879 asukasta Suomessa
Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet
Valtiopäivätoiminta
- uusi lainsäädäntö
- liberalismi
Teollistumisen käynnistyminen
Maatalouden teollistuminen
Heräämisen vaikutukset
- taloudellinen kehitys
- elintason nousu
- kaupungistuminen
- uudet kansanliikkeet
- sääty-yhteiskunnan murentuminen
1. Venäjän tsaareja autonomian aikana
1. Kansallinen herääminen
Lue oppikirjan s. 14-15 ja vastaa kysymyksiin:
1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?
2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?
3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?
4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?
1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?
2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?
3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?
4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?
1. Helsingin Senaatintorin arkkitehtuuri
1. Mitä Suomen autonominen asema tarkoitti?
Suomella oli suhteessa Venäjään oma
- lait
- uskonto
- raha vuodesta 1863
- virkakieli (ruotsi, ei ollut riittävästi suomenkielisiä luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä)
- virkamiehistö
- hallinto
- säätyjako
- kansalaisuus
- tulliraja Venäjälle
- budjetti
Yhteistä Venäjän kanssa oli
- hallitsija
- lippu
- armeija
- ulkopolitiikka
- lait
- uskonto
- raha vuodesta 1863
- virkakieli (ruotsi, ei ollut riittävästi suomenkielisiä luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä)
- virkamiehistö
- hallinto
- säätyjako
- kansalaisuus
- tulliraja Venäjälle
- budjetti
Yhteistä Venäjän kanssa oli
- hallitsija
- lippu
- armeija
- ulkopolitiikka
1. Autonomisen Suomen hallinto
Suomessa
- Kenraalikuvernööri oli korkein johtaja Suomessa ja keisarin edustaja
- Senaatti vastasi nykypäivän hallitusta ja sen puheenjohtaja oli kenraalikuvernööri
- senaatti jakaantui talousosastoon ja oikeusosastoon
- oikeusosasto oli Suomen korkein oikeusaste
- talousosasto hoiti käytännön asiat ja vastasi nykyistä hallitusta
- talousosaston puheenjohtaja oli korkeimmassa asemassa oleva suomalainen Suomessa
- senaatin talousosasto jakaantui toimituskuntiin eli nykyisiin ministeriöihin
- lait säädettiin valtiopäivillä, jotka kutsui koolle keisari
Venäjällä
- itsevaltainen keisari
- ministerivaltiosihteeri: Suomen edustaja Venäjällä, hänellä oli suora esittelyoikeus keisarille
- Suomen asian komitea: toimi ministerivaltiosihteerin apuna
- Kenraalikuvernööri oli korkein johtaja Suomessa ja keisarin edustaja
- Senaatti vastasi nykypäivän hallitusta ja sen puheenjohtaja oli kenraalikuvernööri
- senaatti jakaantui talousosastoon ja oikeusosastoon
- oikeusosasto oli Suomen korkein oikeusaste
- talousosasto hoiti käytännön asiat ja vastasi nykyistä hallitusta
- talousosaston puheenjohtaja oli korkeimmassa asemassa oleva suomalainen Suomessa
- senaatin talousosasto jakaantui toimituskuntiin eli nykyisiin ministeriöihin
- lait säädettiin valtiopäivillä, jotka kutsui koolle keisari
Venäjällä
- itsevaltainen keisari
- ministerivaltiosihteeri: Suomen edustaja Venäjällä, hänellä oli suora esittelyoikeus keisarille
- Suomen asian komitea: toimi ministerivaltiosihteerin apuna
Vastaukset kappaleen 1. tehtäviin
2. Millä perusteella voidaan sanoa, että kansainvälinen politiikka vaikutti Suomeen 1800-luvun
alussa?
-Napoleon halusi heikentää Britanniaa kauppasaarron avulla ja Venäjän piti pakottaa Ruotsi mukaan kauppasaartoon uhkaamalla valloittaa Suomi
- Suurvaltajohtajat Napoleon ja Aleksanteri I sopivat tästä Tilsitin sopimuksessa 1807
- Ruotsi kieltäytyi liittymästä mannermaansulkemukseen ja Venäjä hyökkäsi Suomeen ja valloitti sen
- Suomen puolustussuunnitelma perustui siihen, että Suomessa olevat joukot vetäytyvät Pohjanmaalle ja Viapori ja Svarholma pitävät pintansa. Vesien vapautuessa apujoukot nousisivat maihin linnoituksista ja iskisivät venäläisten selustaan
- Ruotsi pelkäsi Napoleonin hyökkäystä Etelä-Ruotsiin ja oli varovainen joukkojen siirtämisessä Suomeen
3. Mitä eri syitä on esitetty sille, että Suomi sai autonomian?
- Venäjä halusi rauhoittaa Suomen
- Venäjä halusi etäännyttää Suomea Ruotsista ja lähentää sitä Venäjään
-Aleksanteri I halusi kokeilla Suomessa uutta haalintomuotoa
- Ruotsin vallan aikaiset perustuslait takasivat keisarille Suomessa itsevaltaisen aseman
4. Minkälaisia tulkintoja Porvoon “valtiopäivien” merkityksestä Suomelle on esitetty?
- tulkinnat ovat osa historiapolitiikkaa
- 1800-luvulla tulkittiin, että Porvooon valtiopäivillä oli syntynyt Suomen valtio ja Suomi oli oma kansakuntansa
- venäläisten mukaan Suomi oli valloitettu alue eivätkä keisarin lupaukset mitenkään sitoneet seuraajia
- nykytutkimus tulkitsee niin, että suomalaiset ylikorostivat keisarin sanoja ja valtiopäivien luonnetta
7. Pohdi kansallismielisiä historian tulkintoja.
a) Miksi vanhat historian tulkinnat ovat usein kansallismielisiä?
- vanhoissa historiantulkinnoissa korostuu usein nationalismi, koska oli voimakasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella
- kouluhistorian tavoitteena oli kasvattaa nuorissa isänmaanrakkautta
- historiantutkimus peilaa aikansa arvoja
- historian avulla pyritään omiin kansallisiin tavoitteisiin = historiapolitiikkaa
b) Tutki Tutki Forum 3 -kirjan sisällysluetteloa. Mitkä aiheet voisivat mielestäsi olla arkoja
suomalaisille historiantutkijoille?
- autonomia
- sisällissota
- talvisota ja jatkosota
- suomettuminen
- liittyminen Euroopan unioniin
8. Katso Porvoon “valtiopäivien” muistofilmi vuodelta 1959.
a) Millaisen kuvan se antaa tapahtumista?
- video korosti valtiopäivien merkitystä
- keisarista puhuttiin kunnioittavaan sävyyn
- suomalaisista puhuttiin alamaisina
b) Arvio filmiä historiallisena lähteenä.
- filmi on vuodelta 1959
- hävittyjen sotien jälkeen Suomella oli tarve hyvitellä Neuvostoliittoa ja korjata suhteita, jotta tulevaisuudessa itsenäisyys säilyisi
- filmi kuvastaa aikakautensa ajattelua
c) Mitä nykytulkinnan mukaan virheellisiä näkemyksiä filmi nostaa esille?
- nykytulkinnan mukaan valtiopäivät olivat maapäivät
- keisarin lupaukset olivat nykytulkinnan mukaan enemmän poliittista "smooltookkia"
alussa?
-Napoleon halusi heikentää Britanniaa kauppasaarron avulla ja Venäjän piti pakottaa Ruotsi mukaan kauppasaartoon uhkaamalla valloittaa Suomi
- Suurvaltajohtajat Napoleon ja Aleksanteri I sopivat tästä Tilsitin sopimuksessa 1807
- Ruotsi kieltäytyi liittymästä mannermaansulkemukseen ja Venäjä hyökkäsi Suomeen ja valloitti sen
- Suomen puolustussuunnitelma perustui siihen, että Suomessa olevat joukot vetäytyvät Pohjanmaalle ja Viapori ja Svarholma pitävät pintansa. Vesien vapautuessa apujoukot nousisivat maihin linnoituksista ja iskisivät venäläisten selustaan
- Ruotsi pelkäsi Napoleonin hyökkäystä Etelä-Ruotsiin ja oli varovainen joukkojen siirtämisessä Suomeen
3. Mitä eri syitä on esitetty sille, että Suomi sai autonomian?
- Venäjä halusi rauhoittaa Suomen
- Venäjä halusi etäännyttää Suomea Ruotsista ja lähentää sitä Venäjään
-Aleksanteri I halusi kokeilla Suomessa uutta haalintomuotoa
- Ruotsin vallan aikaiset perustuslait takasivat keisarille Suomessa itsevaltaisen aseman
4. Minkälaisia tulkintoja Porvoon “valtiopäivien” merkityksestä Suomelle on esitetty?
- tulkinnat ovat osa historiapolitiikkaa
- 1800-luvulla tulkittiin, että Porvooon valtiopäivillä oli syntynyt Suomen valtio ja Suomi oli oma kansakuntansa
- venäläisten mukaan Suomi oli valloitettu alue eivätkä keisarin lupaukset mitenkään sitoneet seuraajia
- nykytutkimus tulkitsee niin, että suomalaiset ylikorostivat keisarin sanoja ja valtiopäivien luonnetta
7. Pohdi kansallismielisiä historian tulkintoja.
a) Miksi vanhat historian tulkinnat ovat usein kansallismielisiä?
- vanhoissa historiantulkinnoissa korostuu usein nationalismi, koska oli voimakasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella
- kouluhistorian tavoitteena oli kasvattaa nuorissa isänmaanrakkautta
- historiantutkimus peilaa aikansa arvoja
- historian avulla pyritään omiin kansallisiin tavoitteisiin = historiapolitiikkaa
b) Tutki Tutki Forum 3 -kirjan sisällysluetteloa. Mitkä aiheet voisivat mielestäsi olla arkoja
suomalaisille historiantutkijoille?
- autonomia
- sisällissota
- talvisota ja jatkosota
- suomettuminen
- liittyminen Euroopan unioniin
8. Katso Porvoon “valtiopäivien” muistofilmi vuodelta 1959.
a) Millaisen kuvan se antaa tapahtumista?
- video korosti valtiopäivien merkitystä
- keisarista puhuttiin kunnioittavaan sävyyn
- suomalaisista puhuttiin alamaisina
b) Arvio filmiä historiallisena lähteenä.
- filmi on vuodelta 1959
- hävittyjen sotien jälkeen Suomella oli tarve hyvitellä Neuvostoliittoa ja korjata suhteita, jotta tulevaisuudessa itsenäisyys säilyisi
- filmi kuvastaa aikakautensa ajattelua
c) Mitä nykytulkinnan mukaan virheellisiä näkemyksiä filmi nostaa esille?
- nykytulkinnan mukaan valtiopäivät olivat maapäivät
- keisarin lupaukset olivat nykytulkinnan mukaan enemmän poliittista "smooltookkia"
1. Suomen autonominen asema
Lue oppikirjan kappale 1. ja tee kappaleen tehtävät 2,3,4,7 ja 8.
Oppikirjan tekstin lisäksi lisätietoa saat oheisesta videosta https://www.youtube.com/watch?v=Qh7d8NXKUQI
1. Suomen sota
1. Mitä Suomi on saanut perinnöksi Ruotsin vallan ajalta?
Suomi oli osa Ruotsia n. 600 vuoden ajan. Mitä Suomi on saanut perinnöksi Ruotsin vallan ajalta?
- ruotsin kieli
- teollistumisen ensiaskeleet ja merkantilismi
- kristinusko
- lakijärjestelmä
- käräjälaitos
- valistuksen ajatukset levisivät Suomeen Ruotsin kautta (järki, hyöty, edistys)
- koulutusjärjestelmän perusteet
- yliopistolaitos
- säätyjärjestelmä
- Viaporin linnoituksen rakensivat ruotsalaiset
- ruotsin kieli
- teollistumisen ensiaskeleet ja merkantilismi
- kristinusko
- lakijärjestelmä
- käräjälaitos
- valistuksen ajatukset levisivät Suomeen Ruotsin kautta (järki, hyöty, edistys)
- koulutusjärjestelmän perusteet
- yliopistolaitos
- säätyjärjestelmä
- Viaporin linnoituksen rakensivat ruotsalaiset
