Minnan HI03.1. kevät 2021

15. Erilaisia tulkintoja jatkosodasta ja Suomen ja Saksan yhteistyön luonteesta

Ajopuuteoria
- Suomi ajautui jatkosotaan ilman omaa tahtoaan ajopuun tavoin
- Saksan ja Neuvostoliiton välille syntyi sota ja Suomi ei voinut olla siinä välissä puolueeton
- Suomi oli taloudellisesti riippuvainen Saksasta ja Saksa hallitsi Itämerta ja kauppa Britanniaan ja Ruotsin kanssa poikki
- teoria suosiossa heti sodan jälkeen ja korosti ulkovaltojen osuutta ja sodan välttämättömyyttä
- teoria todettiin pätemättömäksi 1960-luvulla
Koskiveneteoria
- Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta, mutta teki itse tietoisia valintoja, jotka johtivat jatkosotaan
- Suomi käytti hyväkseen saksan tukea ja pyrki aktiivisesti revanssiin
- ulmomailla tulkintana jo 1950- ja 1960-luvuilla
Suomi kävi Saksan rinnalla erillissotaa Saksaa vastaan
- perinteinen näkemys, jossa korostetaan, että Suomi ei ollut liittolainen, vaan myötäsotija, jolla oli omat sodan päämäärät, talvisodan rauhan oikaisemiseen
- Suomi ei osallistunut esim. Muurmannin radan katkaisuun tai Leningradin piiritykseen
Suomi oli Saksan liittolainen
- uudet tutkimukset kallistuvat sen puoleen, että Saksan ja Suomen yhteistyö oli läheisempää, vaikka varsinaista liittosopimusta ei ollutkaan allekirjoitettu
Suomi ja Saksan sotarikokset
- perinteisesti on ajateltu, että Suomi ei osallistunut juutalaisvainoihin, vain 8 juutalaista luovutettiin Saksaan
- uudempi tutkimus on saanut selville, että Suomi luovutti Saksaan tuhansia sotavankeja, jotka olivat kommunisteja ja juutalaisia ja suomaliset tiesivät, että vangit päätyisivät keskitysleireille
Suomen toiminta miehitetyssä Itä-Karjalassa
-Suomen toiminta oli asiallista ja tasapuolista
- uusien tietojen myötä tiedetään, että leireihin kerättyjä venäläisiä ja sotavankeja kohdeltiin huonosti ja usea heistä kuoli nälkään

Mitä eri historian tulkinnat kertovat jatkosodasta ja historiasta tieteenä?

Läksy tiistaiksi 25.5. 2021!15. Jatkosota - haaste historiantutkimukselle

Lue kpl. 15. ja vastaa seuraaviin tehtäviin:

1. Miten tulkinta Suomen joutumisesta jatkosotaan on muuttunut sodan päättymisestä nykypäiviin?
2. Miten näkemykset Suomen ja Saksan suhteista sodan aikana ovat muuttuneet?
3. Osallistuiko Suomi millaan tavalla Saksan sotarikoksiin?
4. Mitä moraalisesti ongelmallista oli suomalaisten miehityshalinnossa Itä-Karjalassa?
5. Millaisista sotaan liittyvistä aiheista on aivan viime vuosina herännyt keskustelua?

Palauta tehtävät oheiseen palautuskansioon.

Välirauhansopimus 19.9. 1944

Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944 (pääkohdat)

1. Alueluovutukset
* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 114)
* Petsamo eli "toinen käsivarsi" luovutettava Neuvostoliitolle 
* Porkkala vuokralle Hangon sijaan 
2. Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen
* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin
3. Saksalaisten karkottaminen Suomesta -> Lapin sota
4. Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen (Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä kommunistien toiminnan salliminen
5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen
6. Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria)
- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä

11. Tie toiseen maailmansotaan

Vastaa oheisen tekstin ja oppikirjan s. 96-99 pohjalta kysymyksiin:
1. Miten poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen?
2. Mitä Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus merkitsi Suomen kannalta?
3. Miten Saksa suhtautui Suomeen talvisodan aikana?
4. Mitä tiedät Mainilan laukauksista?
Tie talvisotaan (7).docx 14.7 kt

7. Ovatko seuraavat väittämät Suomen sisällissodasta oikein vai väärin?

1. Valtalaki heinäkuussa 1917 katkaisi poliittisen oikeiston ja vasemmiston välit Suomessa.
2. Syksyllä 1917 Suomen elintarviketilanne oli huono.
3. Venäjän linnoitustyöt sentään tarjosivat töitä suomalaisille koko syksyn.
4. Suomessa oli yleislakko marraskuussa 1917.
5. Järjestysvallan puuttuessa työväestö alkoi perustaa suojeluskuntia ja porvaristo punakaarteja omien alueidensa suojaksi.
6. Punakaartit aloittivat vallankumouksen Helsingissä ja suojeluskunnat vapaussodan samana yönä 27.1.1918
7. Valkoisten upseeristo koostui venäläisistä sotilasta.
8. Jääkärit oli koulutettu estämään mahdollinen suomalaisen työväestön kapina.
9. Punaista terroria esiintyi eniten sodan jälkeen ja valkoista terroria sodan alkuvaiheessa.
10. Sodassa kuoli ihmisiä eniten sodan jälkeen vankileireillä.
11. Sodan eri nimitykset kertovat sodan traumaattisuudesta suomalaisille.
 

Läksy torstaiksi 6.5.2021

Lue oppik. s. 45-48. Tutustu diasarjaan "Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen" ja tee diasarjan lopussa olevat tehtävät.

4. Taistelu Suomen asemasta

Kansa kalliolla: Eino Leino 1899


Tää kansa vakavanha on
kuin kallio.
Sen kalliolle Luoja loi,
se elää ja se kuolla voi
eest' esivallan, ruhtinaan
ja isiensä maan.  

Tää kansa myrskyt seisovi
kuin kallio.
Sen onni on vaan tyyni työ;
mut ennen pettuleivän syö
se omalt' uutispelloltaan
kuin vehnää vierahan.  

Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan.  

Tää kansa katsoo ylöspäin
kuin kallio.
Se pyrkii päivään, valohon,
sen valta valtaa hengen on,
ei valtaa tykkein tuiskuvain,
ei miesten miljoonain.  

Tää kansa syntyi vapahaks
kuin kallio.
Se seisoo Pohjan lumessa
kuin valon rintavartia,
se talvi-öissä taistelee
tai kaatuu paikalleen.  

Tää kansa voidaan musertaa
kuin kallio.
Se voidaan pirstaks pilkkoa
ja voittaa väkivoimalla, -
mut sentään juurta kallion
sen pienin pirsta on.

1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?
2. Millaisena venäläiset kuvataan?
3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?
4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.
5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?

Nukkuvasta kansasta heräävään kansaan - 1860-luvun murros

Porvoon valtiopäivät 1809 -> autonomia

Nukkuva kansa 1809 ->1860-luku
Valtioyö
 - ei uusia lakeja
 - virkamiesvalta
 - konservatismi
 - merkantilismi
Nationalismia yläluokissa

Heräävä kansa 1860- ja 1880-luvut
Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet
Valtiopäivätoiminta
 - uusi lainsäädäntö
 - liberalismi
Teollistumisen käynnistyminen
Maatalouden teollistuminen

Heräämisen vaikutukset
- taloudellinen kehitys
- elintason nousu
- kaupungistuminen
- uudet kansanliikkeet
- sääty-yhteiskunnan murentuminen

2. Yhteiskunnallisia uudistuksia

1. Miksi valtiopäiviä ei ollut kutsuttu koolle yli 50 vuoteen?
2. Miksi Aleksanteri II kutsui valtiopäivät koolle 1863?
3. Millaisia uudistuksia saatiin?
4. Miten uudet lait uudistivat Suomea?

26.4.2021 2. Maatalouden uudistaminen

Lue oppikirjan s. 17-21 ja vastaa kysymyksiin:

1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?
2. Katso seuraava video kuolonvuosista https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?
3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?
4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?
5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?

Läksyn kysely 26.4.2021

1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?
2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?
3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?
4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä