Minnan HI3.2. kevät 2021

16. Vaaran vuosista ilon vuosiin

Tutustu diasarjaan vaaran vuosista 1944-48 ja katso video vaaran vuosista https://www.youtube.com/watch?v=0dTn3SdVB6I. Tutustu myös oppikirjan tekstiin s. 130-140. 

Mikä yhdistää Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Romaniaa, Unkaria, Tsekkoslovakiaa, Bulgariaa ja Itä-Saksaa?Toisen maailmansodan jälkeen niistä tuli kansandemokratioita tai ne liitettiin Neuvostoliittoon!
Miksi Suomi ei ole listalla? Miksi vaaran vuosien vaara ei toteutunut?

Oppitunnin 30.3.2021 tehtävät

Seuraavassa on muutamia toisen maailmansodan tärkeitä tapahtumia. Tutki sodasta kertovia lukuja ja merkitse tapahtumien ajankohta sekä niiden vaikutus Suomessa.

Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus
 Ajankohta:
 Vaikutukset Suomessa:

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon
Ajankohta:
Vaikutukset Suomessa:

Saksan tappio Stalingradissa
Ajankohta:
Vaikutukset Suomessa:

Normandian maihinnousu
Ajankohta:
Vaikutukset Suomessa:

Tee vielä oppikirjan s. 125 teht. 1,2 ja 4.

14. Jatkosodan rauhanehdot

Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944 (pääkohdat)

1. Alueluovutukset
* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 114)
* Petsamo eli "toinen käsivarsi" luovutettava Neuvostoliitolle 
* Porkkala vuokralle Hangon sijaan 
2. Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen
* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin
3. Saksalaisten karkottaminen Suomesta -> Lapin sota
4. Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen (Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä kommunistien toiminnan salliminen
5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen
6. Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria)
- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä

13. Välirauha maailmansodan keskellä

Rauha tuli, pelot jäivät

- talvisodan ankarat rauhanehdot ja suuret tappiot masensivat ihmisiä ja pelättiin uutta hyökkäystä
- ruokatarpeista oli pulaa ja suurin osa peruselintarvikkeista oli kortilla
- Suomen oli asutettava yli 400 000 luovutetuilta evakuoitua siirtolaista
- pika-asutuslain nojalla lunastettiin maita yksityisiltä, yrityksiltä ja julkisilta yhteisöiltä tarkoituksena perustaa siirtolaisten asuttavaksi yli
40 000 uutta tilaa
- Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin rauhan solmimisenkin jälkeen
 - Suomen oli palautettava luovutettavalta alueelta evakuoitu Enson tehtaiden kalusto
 - NL vaati osuutta Petsamon nikkelistä
 - NL ampui alas suomalaisen matkustajakone Kalevan 
 - NL tuki Suomeen perustettu Suomen ja NL:n ystävyysseuraa
 - NL puuttui Suomen vuoden 1940 presidentinvaaliin

Suomi tekee valintansa

- Euroopan poliittinen tilanne muuttui kesään 1940 mennessä, kun Saksa valloitti Tanskan, Norjan, Belgian, Hollannin ja Ranskan,
samaan aikaan NL liitti itseensä Baltian maat
- Suomi jäi käytännössä Saksan ja Neuvostoliiton väliin
- Saksa kiinnostui Suomesta, kun Britannian valloittaminen oli epäonnistunut ja Saksassa tehtiin päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon
- kesällä 1940 Saksa kävi Suomen kanssa salaisia neuvotteluita, joiden tuloksena solmittiin Suomen ja Saksan välille kauttakulkusopimus
- Suomi sai ostaa Saksasta aseita ja saksalaiset saivat kuljettaa joukkojaan Pohjois-Norjaan Suomen kautta
- sopimus solmittiin hyvin pienen piirin, ns. sotakabinetin sisällä, eikä asiaa käsitelty eduskunnassa eikä hallituksessa
- syksyn kuluessa yhteistyö syveni, mitä N ei katsellut suopein silmin
- joulukuussa 1940 Saksa teki lopullisen päätöksen hyökkäyksestä NL:oon ja hyökkäysasemiin Suomen puolelle Suomen sodanjohdolta tiedusteltiin mahdollisuutta toimia yhteistyössä
- kesäkuun 1941 aikana saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta hyökkäysasemiin Suomen puolelle ja alueella olleet suomalaiset joukot määrättiin saksalaisten komentoon ja Suomessa käynnistettiin armeijan ylimääräiset harjoitukset

Talvisodan rauhanehdot 13.3.1939

 https://www.youtube.com/watch?v=I8XTxonr2h4 

Ylläolevan linkin alta löytyy lyhyt videonpätkä tunnelmista talvisodan rauhan tultua. (n. 5 min.)

Moskovan rauhan ehdot 13.3.1939

Luovutettava Neuvostoliitolle

Karjalan Kannas
Laatokan Karjala,
Sallan alue
Kalastajasaarennon länsiosa 
Suomenlahden saaria 

Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi

Tie talvisotaan.docx

Vastaa oheisen tekstin ja oppikirjan s. 96-99 pohjalta kysymyksiin:
1. Miten poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen?
2. Mitä Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus merkitsi Suomen kannalta?
3. Miten Saksa suhtautui Suomeen talvisodan aikana?
4. Mitä tiedät Mainilan laukauksista?
Tie talvisotaan.docx 14.7 kt

Ovatko seuraavat väittämät oikein vaiko väärin?

1. Valtalaki heinäkuussa 1917 katkaisi poliittisen oikeiston ja vasemmiston välit Suomessa.
2. Syksyllä 1917 Suomen elintarviketilanne oli huono.
3. Venäjän linnoitustyöt sentään tarjosivat töitä suomalaisille koko syksyn.
4. Suomessa oli yleislakko marraskuussa 1917.
5. Järjestysvallan puuttuessa työväestö alkoi perustaa suojeluskuntia ja porvaristo punakaarteja omien alueidensa suojaksi.
6. Punakaartit aloittivat vallankumouksen Helsingissä ja suojeluskunnat vapaussodan samana yönä 27.1.1918
7. Valkoisten upseeristo koostui venäläisistä sotilasta.
8. Jääkärit oli koulutettu estämään mahdollinen suomalaisen työväestön kapina.
9. Punaista terroria esiintyi eniten sodan jälkeen ja valkoista terroria sodan alkuvaiheessa.
10. Sodassa kuoli ihmisiä eniten sodan jälkeen vankileireillä.
11. Sodan eri nimitykset kertovat sodan traumaattisuudesta suomalaisille.
 

6. Sisällissodan eri osapuolet

Lue oppikirjan s. 52-60 ratkaise seuraavat tehtävät sisällissodan eri osapuolista.
1. Tavoitteet sodassa?
 a) punaiset
 b) valkoiset
2. Keitä liittyi tai liitettiin?
a) punaiset
b) valkoiset
3. Mistä maista sai tukea (ja millaista)?
a) punaiset
b) valkoiset
4. Vahvuuksia/heikkouksia?
a) punaiset
b) valkoiset

Palautuskansio tehtäville kpl. 5.

Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

4. Taistelu Suomen asemasta

Kansa kalliolla: Eino Leino 1899


Tää kansa vakavanha on
kuin kallio.
Sen kalliolle Luoja loi,
se elää ja se kuolla voi
eest' esivallan, ruhtinaan
ja isiensä maan.  

Tää kansa myrskyt seisovi
kuin kallio.
Sen onni on vaan tyyni työ;
mut ennen pettuleivän syö
se omalt' uutispelloltaan
kuin vehnää vierahan.  

Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan.  

Tää kansa katsoo ylöspäin
kuin kallio.
Se pyrkii päivään, valohon,
sen valta valtaa hengen on,
ei valtaa tykkein tuiskuvain,
ei miesten miljoonain.  

Tää kansa syntyi vapahaks
kuin kallio.
Se seisoo Pohjan lumessa
kuin valon rintavartia,
se talvi-öissä taistelee
tai kaatuu paikalleen.  

Tää kansa voidaan musertaa
kuin kallio.
Se voidaan pirstaks pilkkoa
ja voittaa väkivoimalla, -
mut sentään juurta kallion
sen pienin pirsta on.

1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?
2. Millaisena venäläiset kuvataan?
3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?
4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.
5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?

12.3. Tehtävien palautuskansio

Läksy maanantaiksi 15.3. Lue oppikirjan kpl. 4. "Taistelu Suomen asemasta". Vastaa kysymykseen: Millä tavoin suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana? Tutustu pedanetin diasarjaan "Taiteen kultakausi kansallismielen kohottajana" ja tee diasarjan taidetehtävät. Tehtävien palautus tähän palautuskansioon.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

2. Nukkuvasta kansasta heräävään kansaan - 1860-luvun murros

Porvoon valtiopäivät 1809 -> autonomia

Nukkuva kansa 1809 ->1860-luku
Valtioyö
 - ei uusia lakeja
 - virkamiesvalta
 - konservatismi
 - merkantilismi
Nationalismia yläluokissa

Heräävä kansa 1860- ja 1880-luvut
Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet
Valtiopäivätoiminta
 - uusi lainsäädäntö
 - liberalismi
Teollistumisen käynnistyminen
Maatalouden teollistuminen

Heräämisen vaikutukset
- taloudellinen kehitys
- elintason nousu
- kaupungistuminen
- uudet kansanliikkeet
- sääty-yhteiskunnan murentuminen

2. Yhteiskunnallisia uudistuksia

Vastaa oppik. s. 22 pohjalta kysymyksiin:

1. Miksi valtiopäiviä ei ollut kutsuttu koolle yli 50 vuoteen?
2. Miksi Aleksanteri II kutsui valtiopäivät koolle 1863?
3. Millaisia uudistuksia saatiin?
4. Miten uudet lait uudistivat Suomea?

26.2. 2021 2. Maatalouden uudistaminen

Lue oppikirjan s. 17-21 ja vastaa kysymyksiin:

1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?
2. Katso seuraava video kuolonvuosista https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?
3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?
4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?
5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?

1. Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

Lue oppikirjan s. 14-15 ja vastaa kysymyksiin:

1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?
2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?
3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?
4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?