HI05 kevät 2025

Esitelmä jostain kurssin keskeisestä henkilöstä. Ohjeet.

Kurssin aikana saatte tehdä esitelmiä Suomen historian kannalta keskeisistä henkilöistä Ruotsin vallan ajalta. Esityksen pituus pitää olla 2-3 A4-sivua rivinvälillä 1,5. Esityksessä ei tarvitse olla lähdeviitteitä, mutta käytetyt lähteet pitää nimetä tarkasti esityksen lopussa. Työssäsi sinun tulee esitellä valitsemasi henkilön elämänvaiheet ja ura ja pohtia, miksi hän on Suomen historian kannalta merkittävä henkilö. Työstäsi n. 1/3 tulisi olla pohdintaa tästä aiheesta. Voit pohtia esim. mitä merkittävää tämä henkilö on tehnyt Suomen näkökulmasta, millaisia muutoksia Suomessa on aiheutunut hänen aloitteestaan tai vaikutuksestaan, millainen jälkimaine hänellä on Suomen historiassa.
Arvioin työt numeroarvosanoin ja ne vaikuttavat kurssin arvosanaan.
Esitelmien aiheiksi ajattelin alla olevia henkilöitä. Näistä sinun pitää valita yksi.

Kustaa Vaasa
Mikael Agricola
Juhana III
Kaarle Herttua
Jaakko Ilkka
Kustaa II Aadolf
Kuningatar Kristiina
Pietari Brahe
Kaarle XII
Antti Chydenius
Carl Ludvig Engel
Kustaa III
Kustaa Mauri Armfelt
Yrjö Maunu Sprengtporten

16. Hyödyn ajan uudistuksia

Suurvalta-ajan ja isonvihan päätyttyä valistus levisi Keski-Euroopasta myös Pohjolaan. Se korosti järjen ja tiedon merkitystä uskonnon kustannuksella. Ruotsissa 1700-luvun keskivaihetta, joka Euroopassa pidetään valistuksen aikana, kutsutaan hyödyn ajaksi. Millaisia uudistuksia hyödyn aikakaudella tehtiin Suomessa

a) talouselämässä?
- merkantilismia kevennettiin, esim. Pohjanlahden kauppapakko poistettiin
- lisättiin tapulikaupunkien määrää
- porvarisoikeuksien saamista helpotettiin
- perustettiin manufaktuureja
b) tiedonvälityksen julkisuudessa?
- 1766 painovapausasetus
- perustettiin sanomalehtiä
- valtion päätöksiä koskevien asiakirjojen julkisuus pakolliseksi
- pappiloihin perustettiin lukusaleja
- Turun yliopistossa aloitettiin kriittinen historiankirjoitus
c) kansansivistyksessä?
- perustettin kouluja maaseudulle
- tieteellistä kirjallisuutta ja yleensäkin kirjoja julkaistiin enemmän
- pappiloiden merkitys kansansivistyksen edistäjinä
d) maataloudessa?
- isojako toteutettiin
- uudisraivaajille saatiin verohelpotuksia
e) väestönkasvun edistämisessä?
- piirilääkäri jokaiseen lääniin 1756
- terveysvalistuksen lisääminen
- rokotuksien aloittaminen
- kätilökoulutuksen aloittaminen
- 1750-luvulla järjestelmällinen väestönlaskenta aloitettiin
f) rangaistusperiaatteissa?
- luovuttiin fyysisistä rangaistuksista ja kuolemanrangaistusten vähentäminen
- kidutuksen poisto
- rangaistuksissa siirryttiin koston ajatuksesta rikoksiin sortuneiden ohjaamiseen paremmalle tielle

14. Ruotsin suurvalta-aseman menetyksen syyt ja seuraukset

Syyt
- Ruotsin naapurimaat vahvistuivat
- Ruotsin valtakunnan maantieteellinen hajanaisuus
- Suurvallankaan resurssit eivät riittäneet jatkuviin sotiin
- Väenottoja ja veroja ei voinut jatkubasti lisätä
- Valtakunnan väkimäärä ei riittänyt monivuotiseen sotimiseen
- 1600-luvun katovuodet ja nälkävuodet pahensivat pulaa sotilaista

Seuraukset
- Ruotsi ei ollut enää Itämeren valtias, vaan valta siirtyi Venäjälle
- Ruotsi menetti omistuksensa Suomenlahden etelärannalta
- Ruotsi menetti myös Karjalan kannaksen eli Viipurin ympäristöineen
- Venäjä rakensi Pietarin kaupingin Suomenlahdelle. Kaupungista tuli maan pääkaupunki ja sen asema haluttiin turvata
- Venäjän vaikutus ulottui ennen kaikkea Suomen alueelle
- Koko Itämeren alueen valtatasapaino muuttui

13. Miten Suomen koulujärjestelmä kehittyi keskiajalta 1600-luvulle?


● Keskiajalla kirkko vastasi koulutuksesta.
● Ensisijaisesti kasvatettiin nuoria miehiä kirkon palvelukseen, toissijaisesti kruunun
virkamiehiksi.
● Turun katedraalikoulu alkoi toimia 1300-luvulla.
● Keskeisin opetusmenetelmä oli kuoroluku, Lisäksi kirjoituspuikoilla kopioitiin tekstejä ja
kommentteja.
● Oppikokonaisuuksia oli kaksi: trivium ja quadrivium.
● Opiskelu ei ollut halpaa, joten kaikilla ei ollut mahdollisuutta opiskeluun.
● Toisaalta kouluja oli vähän, joten kaikille halukkaille ei ehkä riittänyt opiskelupaikkoja.
● Kaupunkikoulujakin oli, ainakin Viipurissa ja Raumalla. Niissä opittiin luku- ja kirjoitustaito.
● Keskiajalla lahjakkaimmat nuoret miehet lähtivät ulkomaisiin yliopistoihin, koska Suomessa
yliopisto-opetusta ei ollut tarjolla.
● Kustaa Vaasan aikana koulujärjestelmä rapistui.
● Uppsalan yliopiston toiminta lähes lakkasi, mikä vaikutti ikävästi suomalaistenkin
opiskelumahdollisuuksiin.
● Suurvaltakaudella valtakunta tarvitsi lisää virkamiehiä, joten koulutukseen oli panostettava.
● Suomeen perustettiin 21 alempaa triviaalikoulua eli alkeiskoulua, joissa opetuskielenä oli
ruotsi.
● Ylemmissä triviaalikouluissa opetettiin paitsi ruotsiksi myös latinaksi.
● Triviaalikoulun käytyään nuoret miehet saattoivat jatkaa kymnaasiin eli lukioon tai
yliopistoon.
● Jo keskiajalla perustettu Turun katedraalikoulu muutettiin kymnaasiksi vuonna 1630.
Oppiaineita oli paljon ja koulupäivä oli pitkä. Kuri oli kova.
● Suomen ensimmäinen yliopisto eli Turun akatemia perustettiin vuonna 1640. Se tapahtui
muuttamalla kymnaasi yliopistoksi. Tiedekuntia oli neljä kuten muuallakin Euroopassa.
● Akatemia oli lähinnä kirkonmiesten ja virkamiesten koulutuspaikka.

12. Suomen talous ja yhteiskunta

Lue oppikirjan kappale 12.
Katso video Suuret kuolonvuodet 1695-97
Tee oppikirjan tehtävät 6 ja 7. Tehtävän 7 tilastot löytyvät digikirjasta.

11. Kuninkaan ja aatelin valtatasapaino

Lue kirjan kappale 11. ja tee tehtävä. Miten kuninkaan ja aatelin valtatasapaino vaihteli seuraavien Ruotsin 1600-luvun hallitsijoiden aikana?

Kustaa II Aadolf
- Kustaa II Adolf hallitsi valtaneuvoston ja valtiopäivien myötävaikutuksella
- aatelistolla oli merkittävä asema ja yksinoikeus valtion virkoihin ja aatelisto sai virkavapauden kuninkaan palvelemisesta
- valtaneuvoston asema korostui koska kuningas oli paljon sotimassa
- aateliston merkitys kasvoi, mutta vahva kuningas pystyi pitämään sen hallinnassa

Kristiina
- isänsä kuollessa kristiina oli vielä pikkutyttö ja maata hallitsi holhoojahallitus
- ylhäisaatelin valta kasvoi
- täysi-ikäisenä Kristiina alkoi hallita itse ja tarvitsi taakseen aateliston tuen
- Kristiina hankki sen jakamalla aatelisarvoja ja läänityksiä
- valtion verotulot laskivat läänitysten takia ja valtion kassa alkoi vajua
- kesken valtakautensa Kristiina kääntyi katoliseksi, luopui kruunusta ja muutti asumaan Vatikaaniin

Kaarle X Kustaa
- vallan peri kristiinan serkku Kaarle
- aateliston ja valtaneuvoston merkitys väheni
- Kaarle yritti palauttaa läänitykset valtiolle, mutta homma jäi kesken aateliston vastustuksen takia
- Kaarle kuoli yllättäen
- 1660 valtiopäivät alkovat kokoontua säännöllisesti

Kaarle XI
- Kaarle XI toteutti ison reduktion eli läänitysten palauttamisen valtiolle 1680 (80%) läänityksistä palautettiin valtiolle
- aateliston valta ja merkitys väheni ja kuninkaan valta kasvoi
- kuningas sai toimia ilman valtaneuvoston ohjausta, jolloin aateliston poliittinen valta romahti
1693 säädyt julistivat Kaarlen yksinvaltiaaksi
- 1600-lukua kutsutaan itsevaltiuden aikakaudeksi ja myös muissa Euroopan maissa siirryttiin itsevaltiuteen

10. Ruotsista luodaan suurvalta

Millä tavalla Ruotsin hallintoa uudistettiin suurvallan tarpeita vastaavaksi?

a) keskushallinto
- keskushallinnon uudistus taitavan Axel Oxenstiernan johdolla
- koko maan kattavan yhteinäisen hallintokoneiston avulla maan voimavarat saatiin mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön
- valtaneuvostosta tehtiin maan keskeisin valtioelin
- valtaneuvoston alaisuudessa toimivat kollegiot: kansliakollegio, kamarikollegio, Svean hovioikeus

b) alue- ja paikallishallinto
- koko valtakunta jaettiin 16 lääniin
- läänin johdossa oli maaherra (hoiti sekä verot, että hallinnon ja sotalaitoksen organisoinnin alueellaan)
- maaherran apuna liuta virkamiehiä
- aateliston tehtäväksi tuli valtion virkojen hoitaminen
- läänit jakaantuivat koihlakuntiin ja kihlakunnat hallintopitäjiin

c) lainkäytön uudistaminen
- Svean hovioikrus oli ylin tuomioistuin, jonne alioikeuksien päätöksistä saattoi valittaa
- Svean hovioikeuden päätöksistä saattoi vielä valittaa kuninkaalle
- jos syytteessä oli aatelinen, Svean hovioikeus oli käsittelypaikka

10. Hakkapeliitat

Tietoisku hakkapeliitoista https://www.youtube.com/watch?v=UGC4EpzIM88&t=24s

Lue oppikirjan s. 97. Hakkapeliitat - historiapoliittinen myytti.

Perustele väite: "Hakkapeliitat on yksi suomalainen historiapoliittinen myytti.

Myytillä tarkoitetaan sitä, että hakkapeliitoista luotiin kuva urhoollisina ja taitavina sotilaina, mutta raakoina. Heillä oli suuri merkitys Ruotsin suurvaltasodissa.

Kuva ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa sillä hakkapeliittojen taitavuutta ja merkitystä Ruotsin suurvaltasodissa liioiteltiin. Lisäksi osa Ruotsin armeijasta oli ruotsalaisia tai palkkasotilaita Keski-Euroopasta. Hakkapeliittojen maine luotiin suomalaisessa historiankirjoituksessa korostamaan syomalaisten omaleimaisuutta, puolustustahtoa ja vapauden kaipuuta.

Vastaus tehtävään Kustaa Vaasan jälkeisen valtaistuinkiistojen eri osapuolista

a) Juhana
- hänellä oli Suomi herttuakuntana
- meni naimisiin katolisen Puolan kuninkaan sisaren Katarina Jagellinican kanssa vastoin kuninkaan tahtoa
- haaveili katolisuuden palauttamisesta Ruotsiin
- Ukopoliittinen tavoite: Ruotsin tärkein vihollinen oli Venäjä ja siksi oli luotava hyvät suhteet Puolaan
- Erik vangitsi Juhanan 1563
- Juhana kuitenkin kaappasi vallan Erikilta 1568
- Aloitti sodan Venäjää vastaan 1570

b) Katarina Jagellonica
- Puolan kuninkaan sisar, Juhanan puoliso
- ongelma: katolinen kuningatar luterilaiseen maahan

c) Kaarle
- syrjäytti veljenpoikansa Sigismundin vallasta
- Yllytti talonpoikia kapinaan Suomessa heikentääkseen Sigismundin valtaa
- kukisti lopulta laillisen kuninkaan kannattajat Suomessa
- Hänestä tuli lopulta Ruotsin kuningas



d) Eerik
- Kustaa Vaasan vallanperijaä
- Hyvät suhteet Venäjään ulkopolittikan tavoite, vihollinen Puola
- valtaan tultua alkoi valtataistelu Juhanan kanssa, epäluuloinen Erik vangitutti Juhanan ja hänen puolisonsa ja teloitutti heitä suosivia aatelisia
- 1568 Juhana liittoutui aatelin kanssa ja syöksi Eerikin vallasta
- myöhemmin Juhana myrkytti vankeudessa olleen veljensä


e) Sigismund
- Katarinan ja Juhanan poika ja Ruotsin vallanperijä ja PUolan kuningas
- Kun Sigismundin olisi pitänyt nousta Ruotsin valtaistuimelle, Kaarle alkoi taistella hänen kanssaan kruunusta
- Nimitti Klaus Flemingin käskynhaltijaksi Suomeen
- Menetti Ruotsin valtaistuimen Kaarlelle, mutta oli Puolan kuningas kuolemaansa saakka

9. Valtataisteluja ja kapinoita

1. Miksi veljekset Eerik ja Juhana taistelivat vallasta?
- Kustaa Vaasan kuoltua vahin poika Eerik peri kruunun, mutta Juhanan oli vaikea alistua hänen valtaansa
- Juhna oli tottunut Suomen herttuakunnassa itsenäiseen vallankäyttöön
- Eerik ajoi muutoksia veljiensä johtamien herttuakuntien itsehallintoon
- välirikko oli väistämätön
- perintökuninkuus oli uusia asia ja vakiintuneita tapoja ei vielä ollut

2. Millä tavalla vatataistelua käytiin?
- Eerik yritti rajoittaa Juhanan vallankäyttöä, kun se ei onnistunut, hän vangitutti Juhanan vaimoineen ja syytti häntä maanpetoksesta
- Juhan tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin, vagittuna Tukholmaan
- Eerikin mielenterveyden huononnuttua hän menetti aateliston tuen ja murhautti joitain aatelisia
- ylhäisaateli kimpaantui ja nousi vastarintaan
- Eerik vangittiin ja Juhana housi kuninkaaksi

3. Miten valtataistelu vaikutti Suomeen?
- Juhana hallitsi herttuakuntaansa Suomessa hyvin itsenäisesti, ja siitä kehittyi valtakunta valtakunnassa
- Turun linnassa vietettiin resessanssielämää
- kaikki tämä loppui, kun Eerik vagitutti Juhanan
- Juhanan kuoltua valtakunnan lailliseksi kuninkaaksi olisi pitänyt tulla Juhanan poika Sigismund
- nyt nuorin poika Kaarle päätti anastaa vallan itselleen
- hän yllytti Suomen talonpojat kapinaan Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä vastaan, koska halusi heikentää Sigismundin valtaa
- Suomessa kapina tunnetaan Nuijasotana

8. Suomi valtakunnan itäosana

Palauta tänne tehtäväsi.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

8. Suomi valtakunnan itäosana

Lue kpl. 8 ja vastaa kysymyksiin:

1. Mitkä asiat muuttuivat Suomen uskonnollisessa elämässä reformaation seurauksena?
- jumalanpalvelukset muuttuivat kansankielisiksi
- pyhimyskuvat ja krusifiksit poistettiin kirkoista
- katolisen kirkon valta loppui Suomessa ja luterilainen kirkko oli hallitsijan vallan alla
- luostarit lakkautettiin
- kirkon omaisuus peruutettiin valtiolle
- kirkon laupeudentyö väheni
- suomenkielinen kirjallisuus syntyi
2. Mikä oli Mikael Agricolan merkitys Suomen uskonpuhdistuksessa?
- hän toteutti yskonpuhdistuksen Suomessa ja toimi Turun piispana
- loi Suomen kirjakielen
- teokset: ABC-kiria 1534, Rucouskirja binbliasta 1544, Uusi Testamentti 1548
3. Miten Kustaa Vaasa pyrki kehittämään Suomen hallintoa ja taloutta?
- linnaläänien tilalle voutikunnat
- voudit olivat vastuussa Kustaa Vaasalle henkilökohtaisesti ja veronkanto tehostui
- rangaistuksia kovennettiin ja seurakuntakin alkoi valvoa ihmisten nyhteettomuutta
- verotuksessa käyttöön maakirjat
- tuki savolaisasutusta Keski-Suomeen
- helsinki perustettiin 1550 kilpailemaan Tallinnan kanssa Suomenlahden kaupasta

7. Kustaa Vaasasta vahva hallitsija

Tutustu oheiseen diasarjaan, joka kertoo Ruotsin irtautumisesta Kalmarin unionista. Sen jälkeen lue kpl. 7. Millä tavoin Kustaa Vaasa vahvisti kuninkaan valtaa ja keskitti vallan itselleen?

- vaalikuninkuudesta siirryttiin perintökuninkuuteen 1544
- toteutti uskonpuhdituksen Ruotsissa ja Suomessa, asiasta tehtiin päätös Västeråsin valtiopäivillä 1527
- kirkon "ylimääräinen" omaisuus peruutettiin valtiolle
- kuninkaasta tuli kirkonkin pää
- kukisti valtaansa uhkaavat kapinat ankarasti
- armeijaa uudistettiin ja vahvistettiin
- Tukholmaan luotiin toimiva hallintokoneisto
- linnaläänien tilalle luotiin voutikunnat
- verotusta tehostettiin maakirjojen avulla
- velka Hansa-liitolle kuitattiin lopulta sodalla

Kustaa Vaasa loi Ruotsista modernin kansallisvaltion, jollaisia myös muista Euroopan maista oli kehittymässä.
Kalmarin unioni ja Kustaa Vaasa(2).odp 1.9 Mt

6. Suomalaisten elämää keskiajalla

Lue kappale 6. ja etsi jokaisen otsikon alle 4-5 mielestäsi keskeistä asiaa.

Keskiajan avioliitto ja perhe
- avioliittoon vaadittiin kummankin osapuolen suostumus ja vihkiminen oli tapahduttava kirkossa
- morsiamen oli oltava vähintään 12 vuotta ja miehen 14-vuotias
- nainen tarvitsi miespuolisen naittajan ja avioliitto oli käytännössä sukujen välinen sopimus
- nainen oli aviomiehen holhouksen alainen
- leskeksi jäänyt nainen sai tehdä oikeutoimia, esim. solmia kauppoja tai periä porvarisoikeudet mieheltään
Rakkaus ja seksi
- kirkko sääteli tiukasti seksuaalisuutta ja halusi rajoittaa sen avioliittoon
- salavuoteudesta tuomittiin rangaistukseen
- salavuoteudesta tuomittiin rangaistuksiin, aviorikoksesta jopa kuolemanrangaistus
- erota saattoi, mutta uusiin naimisiin voi mennä vasta edellisen puolison kuoltua
kaupunkiasuminen ja pukeutuminen
- kaupungit olivat tiiviisti rakennettuja ja kaupungin asemakaava oli tarkasti määritelty
- tulipalot olivat jatkuva uhka
- varakkailla saattoi olla laajakin omaisuus ja paljon tuontiesineitä
Keskiajan ruokapöytä
- ruokakulttuuriin vaikutti uskonto ja kirkko säädöksillään
- puurot, vellit, laipä, kala ja juurekset
- varakkailla oli varaa lihaan ja mausteisiin
- syksyisin ruokapöytä oli monipuolisin
Kirjallinen kulttuuri
- kirjallinen kulttuuri tuli Suomeen kristinuskon myötä
- ennen kirjapainotaidon keksimistä kirjoja oli vähän ja ne olivat kalliita
- kirjallisuus oli uskonnollista
Koulutus Suomessa keskiajalla aloitti toimintansa
- koulutus oli harvojen saatavilla ja sitä antoi vain kirkko
- kirkko koulutti itselleen virkamiehiä eli pappeja
- 1300-luvun alkupuolelta Turun katedraalikoulu
- läntisessä kristikunnassa opetussuunnitelma oli sama
- opinnot mahdollisia vain rikkaiden lapsille
- yliopistokoulutusta varten oli lähdettävä ulkomaille
- 1500-luvulta lähtein myös kaupunkikouluja
- naisten oli mahdollisuus saada koulutusta luostareissa

Palautuskansio linnatehtävälle

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

5. Keskiajan suomalainen yhteiskunta ja talous

Lue kirjan kappale 5. ja vastaa kysymyksiin.

1. Tutki taulukkoa keskiajan säädyistä Suomessa. Tee taulukosta ainakin viisi havaintoa tai päätelmää.
- suurin osa suomalaisista oli talonpoikia
- suomalaisilla talonpojilla oli paljon velvoitteita, mutta heivät ole koskaan olleet maaorjia
- aateli syntyi kuninkaalle ratsupalvelua tekevistä talonpojista
- aateli hoiti korkeimpia virkoja ja nautti verovapautta
- kirkko huolehti opetuksesta ja hengellisten asioiden hoidosta ja oli verovapaa ja lisäksi sillä oli veronkanto-oikeus
- kirkolla oli itsehallinto ja oma tuomiovalta
- porvaristolla oli yksinoikeus kauppaan ja käsityöläisammatteihin

2. Maatalous oli keskeinen elinkeino keskiajalla.
a) Miten maanviljelystavat vaihtelivat Länsi- ja Itä-Suomessa?
- Läsi-Suomessa oli peltoviljelyä ja Itä-Suomessa kaskiviljelyä

b) Miten maanviljelystavan erot näkyivät myös asumistavoissa?
- Itä-Suomessa: yksittäistaloja, koska kaskiviljely vaati laajan viljelyalan ja jatkuvaa raivausta, kaskiviljelyn ohessa erätalous säilytti pitkään asemansa
- Länsi-Suomessa: peltoviljely loi kyläasutuksen ja ryhmäkylät, jotka sijaisivat peltojen vieressä, keskiajan kuluessa aurat ja kaksivuoroviljely
- rannikoilla kalastus oli paikoin tärkeämpää kuin maanviljely ja karjanhoito

3. Kuvaile talonpojan elämää keskiajan Suomessa.
- maanviljelyksen ja karjanhoidon lisäksi eränkäynnillä oli tärkeä merkitys
- Länsi-Suomen ryhmäkylissä oli tyypillistä sarkajako, joka johti vainiopakkoon
- talonpojat asuivat savupirteissä
- verojen maksu kruunulle kerättiin luonnontuotteina

4. Mitkä ja millaisia olivat Suomen keskiajan kaupungit? Mikä oli niiden merkitys keskiajan Suomessa?
- Turku, Ulvila, Porvoo, Rauma ja Naantali
- kaupunkien kautta Suomi liittyi yhteyteen muun Euroopan kanssa
- saksalaiset hansakauppiaat hallitsivat Itämeren kauppaa ja heillä oli suuri vaikutus myös Suomen rannikon kaupassa
- osa porvareista vaurastui kaupankäynnillä

5. Millainen oli Hansa-liiton merkitys Itämerellä ja Suomessa keskiajalla?
- Hansa hallitsi kaupankäyntiä Itämeren alueella keskiajan loppuun saakka
- paikalliset kauppiaat eivät pystyneet kilpailemaan Hansan kanssa
- kaupan välityksellä Suomeen kulkeutui uusia tuotteita ja aatteita
- Suomi kytkeytyi Itämeren kauppa- ja talousjärjestelmään
- Suomeen kulkeutui skasalaisia asukkaita, tapoja ja vaikutteita

Vastaus kpl. 3, teht. 8

 Tarkastele kuvaa, jossa piispa Henrik ja Ruotsin kuningas Eerik saapuvat Suomeen 1100-luvun
puolimaissa niin sanotulla ensimmäisellä ristiretkellä. Kuva on osa kaiverrusta, joka tehtiin noin
1415–20 piispa Henrikin sarkofagiin Nousiaisten kirkkoon.
a) Millainen on kuvan tulkinta ristiretkestä?

● Retki kuvataan sotaretkenä, ja kuvassa se on sijoitettu 1400-luvulle.
● Kuvassa on tuon aikakauden tyypillisiä piirteitä, kuten laivat, aseet, kypärät, koristeet ja
ritarit.
● Kuvan mukaan suomalaiset olivat järjestyneitä ja sotilaallisesti vahvoja.
● Toisessa laivassa on kuningas Eerik asejoukkoineen ja tunnuksenaan Ruotsin lippu, Tre
kronor. Toisessa laivassa on piispa Henrik seurueineen, hengen aseenaan ristisauva ja
päässään piispan päähine. Vaikka kuningas ja piispa saapuvat eri laivoilla, he saapuvat
kuitenkin yhdessä.
● Suomalaisten puolella lipussa on lohikäärmeen kuva, joka symboloi katolisen kirkon
kuvamaailmassa pakanuutta.
● Toisessa kohtauksessa nähdään itse taistelu, joka päättyy suomalaisten tappioon ja
kääntymiseen.
● Taistelukohtaus ja suomalaisten ”pakanoiden” kastaminen kuvataan erikseen. Piispa ei
nöyrtynyttä voitettua suomalaista valele kastevedellä, vaan heittää sen polvistuneen
suomalaisen niskaan.
● Kuva on tehty melkein 300 vuotta myöhemmin, joten se kertoo, millaisena kristinuskon
saapuminen Suomeen haluttiin 1420-luvulla kuvata.

b) Mikä on mielestäsi kuvan historiallinen lähdearvo?
● Kuva on tehty lähes 300 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen. On siis kysyttävä
lähdekriittisesti, mitä ja mihin lähteisiin perustuen tapahtumista tiedettiin 1400-luvun
alussa.
● Niin sanotusta ristiretkestä ei tiettävästi ollut kirjallisia lähteitä tuolloinkaan, joten se, mitä
tiedettiin, perustui suullisiin kertomuksiin. Kaikki Nousiaisten kirkon sarkofagin kuvat
perustuvat ilmeisesti Pyhän Henrikin legendaan, koska sarkofagin muu kuvitus on myös
legendan mukainen.
● Voi olla, että tässä kuvassa pyrittiin maailman ja näiden tapahtumien kuvaamiseen
symbolisesti eikä realistisesti, sillä se oli kristillisessä taiteessa tapana jo aiemminkin.
1150-luvun tapahtumat esitetään 1400-luvun alun maailmassa.
● Kuvaamisen epärealistisuuteen liittyvät muun muassa seuraavat asiat:
○ Suomalaiset eivät voineet ampua ristiretkeläisiä tykeillä, koska tykkejä käytettiin
Euroopassa ensimmäisen kerran vasta 1300-luvulla.
○ Tykkien lisäksi muutkin aseet ja varusteet ovat 1400-luvulta.
○ Ristiretkeläisten ledung-laivoissa ei vielä ollut keulavarustusta.
○ Kuvan laivoista puuttuvat airot, vaikka 1100-luvulla laivoja yleisesti soudettiin.
○ Kuva ei siis kerro totuutta siitä, mitä oikeasti tapahtui, vaan se kertoo sen, mitä
1400-luvun alussa haluttiin kertoa väitetystä ristiretkestä.
○ Kuvalla on eniten lähdearvoa siinä, miten se kuvaa keskiajan kirkon tapaa oikeuttaa
valtansa.
○ Tämä kuva ja muut sarkofagin kuvat kertovat myös aikakauden taiteesta, jossa
vallitseva tyylisuunta oli gotiikka.

3. Suomesta osa kristillistä Eurooppaa

Lue kappale 3. ja tutustu diasarjaan kappaleesta. Tee diasarjan lopussa olevat tehtävät.
Lue myös s. 34-35 "Tulkintaa historiasta" ja tee oppikirjan teht. 8. s. 37.

2. Materiaaleja ryhmätöihin rautakautinen Suomi

Suomessa rautakausi ajoittuu noin 500 eaa – 1300 jaa väliselle ajalle, jolloin osattiin jo käsitellä rautamalmeja. Ensimmäiset rautaesineet valmistettiin meteoriittien raudasta, joka sisälsi raudan lisäksi myös pieniä määriä nikkeliä. Maapallolla rauta on kallioperässä malmeina. Rauta oli aikaisempia raaka-aineita kestävämpi ja monipuolisempi työkalu- ja aseaines.

Muinaislinnat ja linnavuoret

 

Hautalöytö rautakaudelta

 

Seurasaari, rautakauden kylä

 

Rautakauden seppä

1. Miten suomalaiset päätyivät Suomeen?

Asiaa tutkii moni tieteenala, kuten esimerkiksi argeologia, kielitiede ja genetiikka. Tämä monitieteellisyys on muuttanut perinteistä kuvaa Suomen asuttamisesta. Tulkinnat vaihtelevat eri tieteenalojen välillä.

Uuden tutkimuksen mukaan Suomea ei asutettu yhdellä kertaa, vaan asutus tuli vähitellen useassa eri aallossa ja eri suunnista.

Suomen asutushistoria alkoi viimeisimmän jääkauden jälkeen n. 11 000 vuotta sitten.

Ensimmäiset asukkaat tulivat Suomeen etelästä ja kaakosta. Eräs varhaisimpaan asutusvaiheeseen on ajoitettu löytö on Antrean verkko (n. 8500 eaa.) https://fi.wikipedia.org/wiki/Antrean_verkko joka löytyi Karjalan kannakselta.

Ensimmäiset asukkaat eivät puhuneet Suomea, vaan jotain kadonnutta muinaiskieltä.

Geenitutkimus on osoittanut, että suomalaisten geeneissä on perimää sekä idästä että etelästä. Aikaisemmin arveltiin, että suurin osa perimästä tulisi idästä, mutta viime vuosina on ilmennyt, että etelän osuus on suomalaisten perimässä luultua suurempi.

Viimeinen suuri väestämuutto tapahtui ilmeisesti 500-luvulla jaa.

Saamelaiset ovat geenitutkimuksen perusteella eriytyneet omaksi ryhmäkseen jo ennen jääkauden päättymistä ja ovat saapuneet Suomeen idästä.

Suomalaisten alkuperää on siis vaikea määritellä tarkasti, koska Suomen asukkaat ovat sekoitus väestöryhmistä, jotka ovat tulleet alueelle eri tahoilta ja eri aikoina.