Aktiivisuus- ja unimittaukset Jämsän yläkoululaisilla 2018-2019
Projekti
Lukuvuonna 2018-2019 Jämsän yläkoululaisten tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan lisättiin käyttämällä aktiivisuusmittareita opetuksessa.
Liikkuva koulu -hankerahoituksella on hankittu 30 kappaletta Polar A370 -aktiivisuusmittareita. Tavoitteena on, että luokka kerrallaan kaikki Jämsän 8. luokkalaiset saavat vapaaehtoisesti käyttää mittaria noin viikon ajan. Myös muita vuosiluokkia mitataan mahdollisuuksien mukaan.
Luokkakohtaisen mittausjakson eteneminen:
Keskiarvotulosten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa oppilaiden aktiivisuuden, istumisen ja unen määrästä sekä unen laadusta. Vertailua voidaan myös tehdä koulupäivien ja viikonloppupäivien välillä. Mittausjakso tukee käytännön tasolla terveystiedon opetusta sekä oppilaiden tietoisuutta omasta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisesta.
Liikkuva koulu -hankerahoituksella on hankittu 30 kappaletta Polar A370 -aktiivisuusmittareita. Tavoitteena on, että luokka kerrallaan kaikki Jämsän 8. luokkalaiset saavat vapaaehtoisesti käyttää mittaria noin viikon ajan. Myös muita vuosiluokkia mitataan mahdollisuuksien mukaan.
Luokkakohtaisen mittausjakson eteneminen:
- Oppitunti fyysiseen aktiivisuuteen ja sen suosituksiin liittyen.
- Oppitunti nukkumiseen ja sen suosituksiin liittyen.
- Oppitunti aktiivisuusmittauksista, mittareihin perehdytys, ja mittareiden jako.
- Oppilaat pitävät aktiivisuusmittaria noin viikon.
- Oppilaat saavat palautteen luokan keskimääräisistä mittaustuloksista sekä tulosteet henkilökohtaisista mittauksista.
Keskiarvotulosten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa oppilaiden aktiivisuuden, istumisen ja unen määrästä sekä unen laadusta. Vertailua voidaan myös tehdä koulupäivien ja viikonloppupäivien välillä. Mittausjakso tukee käytännön tasolla terveystiedon opetusta sekä oppilaiden tietoisuutta omasta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisesta.
Mittaustulokset
Suositukset kouluikäiselle:
- Liikuntaa 1-2 tuntia päivässä.
- Istumista korkeintaan 2 tuntia kerralla. Viihdemediaa alle 2 tuntia päivässä.
- Tutkimusten mukaan yli 6-8 tunnin päivittäinen istuminen voi olla terveysriski liikuntaharrastuksesta huolimatta. Yli 8 tuntia istumista päivässä voidaan pitää liian isona määränä.
- Nukkumista 8-10 tuntia yössä.
(Istu vähemmän, voi paremmin! - Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen, UKK-instituutti, Sosiaali- ja Terveysministeriö, 2015.)
Mitattuja oppilaita lukuvuoden 2018-2019 aikana 203.
- Paunun koulu, 8.lk, 102 oppilasta
- Kankarisveden koulu, 8.lk, 38 oppilasta
- Kuoreveden koulu: 6.lk, 7.lk, 8.lk, 9.lk, 63 oppilasta
(Aktiivinen aika tarkoittaa liikuntaa, kevyttä liikkumista ja seisomista yhteenlaskettuna.)
(Tavoitteena olisi, että päivän aikana tulisi aktiivisuutta vähintään yhtä paljon kuin istumista.)
(Uniaika kuvaa aikaa nukahtamisesta heräämiseen. Yön aikaisia heräämisiä ei ole huomioitu.)
(Unen yhtenäisyys kuvaa arvosanalla 1-5 sitä, kuinka paljon yön aikana on ollut havahtumisia tai heräämisiä.)
Näyttää, että koulupäivinä päästään juuri ja juuri kansallisiin liikuntasuosituksiin (suositus 1-2 tuntia päivässä). Viikonloppupäivinä taas jäädään liikuntasuositusten alarajalle tai jopa alle. Vaihtelut liikunnan harrastamisen määrissä ovat todella suuria. Jotkut voivat liikkuva vapaa-ajallaan paljonkin, mutta toiset eivät välttämättä juuri yhtään.
Istumista on melko tasaisesti joka päivä noin kuusi tuntia. Viikonloppuisin istumismäärissä on isoja vaihteluita, ja paljon tulee lisäksi makoilua mikä on vielä passiivisempaa. Yleisesti istumista tulee liian paljon suhteessa aktiiviseen aikaan.
Nukkumisajat jäävät arkiöisin suositusten alle (suositus 8-10 tuntia yössä). Viikonloppuisin unta saadaan keskimäärin riittävästi, mutta vaihtelut ovat suuria. Unen laatu on melko tasaisesti keskitasolla, mutta näyttäisi että arkiöinä uni on yhtenäisempää. Tämä johtuu mahdollisesti väsymyksestä.
- Liikuntaa 1-2 tuntia päivässä.
- Istumista korkeintaan 2 tuntia kerralla. Viihdemediaa alle 2 tuntia päivässä.
- Tutkimusten mukaan yli 6-8 tunnin päivittäinen istuminen voi olla terveysriski liikuntaharrastuksesta huolimatta. Yli 8 tuntia istumista päivässä voidaan pitää liian isona määränä.
- Nukkumista 8-10 tuntia yössä.
(Istu vähemmän, voi paremmin! - Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen, UKK-instituutti, Sosiaali- ja Terveysministeriö, 2015.)
Mitattuja oppilaita lukuvuoden 2018-2019 aikana 203.
- Paunun koulu, 8.lk, 102 oppilasta
- Kankarisveden koulu, 8.lk, 38 oppilasta
- Kuoreveden koulu: 6.lk, 7.lk, 8.lk, 9.lk, 63 oppilasta
(Aktiivinen aika tarkoittaa liikuntaa, kevyttä liikkumista ja seisomista yhteenlaskettuna.)
(Tavoitteena olisi, että päivän aikana tulisi aktiivisuutta vähintään yhtä paljon kuin istumista.)
(Uniaika kuvaa aikaa nukahtamisesta heräämiseen. Yön aikaisia heräämisiä ei ole huomioitu.)
(Unen yhtenäisyys kuvaa arvosanalla 1-5 sitä, kuinka paljon yön aikana on ollut havahtumisia tai heräämisiä.)
Näyttää, että koulupäivinä päästään juuri ja juuri kansallisiin liikuntasuosituksiin (suositus 1-2 tuntia päivässä). Viikonloppupäivinä taas jäädään liikuntasuositusten alarajalle tai jopa alle. Vaihtelut liikunnan harrastamisen määrissä ovat todella suuria. Jotkut voivat liikkuva vapaa-ajallaan paljonkin, mutta toiset eivät välttämättä juuri yhtään.
Istumista on melko tasaisesti joka päivä noin kuusi tuntia. Viikonloppuisin istumismäärissä on isoja vaihteluita, ja paljon tulee lisäksi makoilua mikä on vielä passiivisempaa. Yleisesti istumista tulee liian paljon suhteessa aktiiviseen aikaan.
Nukkumisajat jäävät arkiöisin suositusten alle (suositus 8-10 tuntia yössä). Viikonloppuisin unta saadaan keskimäärin riittävästi, mutta vaihtelut ovat suuria. Unen laatu on melko tasaisesti keskitasolla, mutta näyttäisi että arkiöinä uni on yhtenäisempää. Tämä johtuu mahdollisesti väsymyksestä.
Esimerkkejä erilaisista yläkoululaisen päivistä
"Tavallinen koulupäivä"
- Mukana koulumatkapyöräilyä, jonkin verran välituntiaktiivisuutta, vapaa-ajalla vähän kävelyä.
Aktiivinen koulupäivä
- Mukana koulumatkapyöräilyä, välituntiaktiivisuutta, liikunnan tunti, sekä vapaa-ajan liikuntaharrastuksia.
Passiivinen koulupäivä
- Ei koulumatkaliikuntaa, ei välituntiaktiivisuutta, ei vapaa-ajan aktiivisuutta.
Aktiivinen viikonloppupäivä
- Päivässä noin kolme tuntia liikunnallisia aktiviteetteja.
Passiivinen viikonloppupäivä
- Päivän aikana ei liikunnaksi laskettavaa aktiivisuutta, kaksi "passiivisuusleimaa" (yli tunnin yhtäjaksoinen istuminen).
- Mukana koulumatkapyöräilyä, jonkin verran välituntiaktiivisuutta, vapaa-ajalla vähän kävelyä.
Aktiivinen koulupäivä
- Mukana koulumatkapyöräilyä, välituntiaktiivisuutta, liikunnan tunti, sekä vapaa-ajan liikuntaharrastuksia.
Passiivinen koulupäivä
- Ei koulumatkaliikuntaa, ei välituntiaktiivisuutta, ei vapaa-ajan aktiivisuutta.
Aktiivinen viikonloppupäivä
- Päivässä noin kolme tuntia liikunnallisia aktiviteetteja.
Passiivinen viikonloppupäivä
- Päivän aikana ei liikunnaksi laskettavaa aktiivisuutta, kaksi "passiivisuusleimaa" (yli tunnin yhtäjaksoinen istuminen).
Esimerkkejä erilaisista yläkoululaisten nukutuista öistä
Hyvin nukuttu arkiyö
- Riittävästi unta, unessa ei paljoa katkoksia, oma arvio unesta hyvä.
Huonosti nukuttu arkiyö
- Liian vähän unta, uni katkonaista. Voi johtua esimerkiksi koulustressistä tai puhelimen käytöstä illalla.
Hyvin nukuttu viikonloppuyö
- Riittävästi unta, uni yhtenäistä.
Huonosti nukuttu viikonloppuyö
- Liikaa unta, huono unen laatu. Monesti liika unen määrä tekee unesta katkonaisempaa.
- Riittävästi unta, unessa ei paljoa katkoksia, oma arvio unesta hyvä.
Huonosti nukuttu arkiyö
- Liian vähän unta, uni katkonaista. Voi johtua esimerkiksi koulustressistä tai puhelimen käytöstä illalla.
Hyvin nukuttu viikonloppuyö
- Riittävästi unta, uni yhtenäistä.
Huonosti nukuttu viikonloppuyö
- Liikaa unta, huono unen laatu. Monesti liika unen määrä tekee unesta katkonaisempaa.
