Liikuntateknologia Liikkuvassa koulussa
Teknologia uhka vai mahdollisuus?
Tämän päivän lapsia ja nuoria voidaan kutsua diginatiiveiksi, sillä suurin osa heistä on kasvanut maailmassa jossa internet sekä digitaaliset palvelut ovat osa jokapäiväisiä toimintoja. Lapsille ja nuorille on tyypillistä, ettei läheskään kaikki sosiaalinen kanssakäyminen ole kasvokkain tapahtuvaa jutustelua, vaan vuorovaikutus on siirtynyt osittain internetvälitteiseksi erilaisten sovellusten kautta. Tänä päivänä myös erilaiset liikunnan seurantalaitteet ja älylaitesovellukset ovat suosittuja. Niin kutsuttua ruutuaikaa kertyy nykylapsille ja -nuorille useista eri lähteistä ja vaikka älylaitteiden käytöllä on monia kehittäviä vaikutuksia, on niiden runsaalla käytöllä myös usein sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen (Helajärvi ym. 2019). Voimassa olevan ruutuaikasuosituksen mukaan ruudun ääressä tulisi viettää korkeintaan kaksi tuntia päivässä (Tammelin & Karvinen 2008).
LIITU-tutkimusten (2016 ja 2018) mukaan suosituksen mukaiseen ruutuaikaan (alle 2 tuntia ruutuaikaa joka päivä) yltää noin 5 % kaikista kyselyyn vastanneista. Tämän suosituksen ylittäneiden määrä on kasvanut kahden vuoden aikana. Eniten ruutujen ääressä vietetty aika kasvoi 15-vuotiailla vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2016. Ruutuajan yleistymistä selittänee teknologian ja internetvälitteisten vuorovaikutuskanavien kehitys, sillä yli puolet lapsista ja nuorista vastasi pitävänsä ystäviinsä esimerkiksi erilaisten älypuhelinsovellusten kautta yhteyttä useasti päivässä tai lähes koko ajan. 44 % kaikista 11-15 -vuotiaista käyttää liikkumista mittaavaa älypuhelinsovellusta. Varsinaisten liikuntamittareiden, kuten aktiivisuusrannekkeiden, urheilukellojen ja sykemittareiden käyttö on vähäisempää: tutkimuksessa aktiivisuusmittareita tai urheilukelloja ilmoitti käyttävänsä 15 % lapsista ja nuorista, ja sykemittareita puolestaan 10 %. Molempien omistaminen oli kuitenkin lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
Kokko, S. & Martin, L. 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa - LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. https://www.jyu.fi/sport/fi/tetk/liitu/vln_liitu-raportti_web_28012019-2.pdf
Tammelin, T. & Karvinen, J. (toim.) (2008). Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf
LIITU-tutkimusten (2016 ja 2018) mukaan suosituksen mukaiseen ruutuaikaan (alle 2 tuntia ruutuaikaa joka päivä) yltää noin 5 % kaikista kyselyyn vastanneista. Tämän suosituksen ylittäneiden määrä on kasvanut kahden vuoden aikana. Eniten ruutujen ääressä vietetty aika kasvoi 15-vuotiailla vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2016. Ruutuajan yleistymistä selittänee teknologian ja internetvälitteisten vuorovaikutuskanavien kehitys, sillä yli puolet lapsista ja nuorista vastasi pitävänsä ystäviinsä esimerkiksi erilaisten älypuhelinsovellusten kautta yhteyttä useasti päivässä tai lähes koko ajan. 44 % kaikista 11-15 -vuotiaista käyttää liikkumista mittaavaa älypuhelinsovellusta. Varsinaisten liikuntamittareiden, kuten aktiivisuusrannekkeiden, urheilukellojen ja sykemittareiden käyttö on vähäisempää: tutkimuksessa aktiivisuusmittareita tai urheilukelloja ilmoitti käyttävänsä 15 % lapsista ja nuorista, ja sykemittareita puolestaan 10 %. Molempien omistaminen oli kuitenkin lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
Kokko, S. & Martin, L. 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa - LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. https://www.jyu.fi/sport/fi/tetk/liitu/vln_liitu-raportti_web_28012019-2.pdf
Tammelin, T. & Karvinen, J. (toim.) (2008). Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf
Sykkeenmittaus liikunnanopetuksessa
Liikuntateknologian hyödyntäminen liikunnanopetuksessa on nykypäivänä erittäin helppoa. Polar-sykemittareiden ja sykesensoreiden avulla oppilaat oppivat liikkumaan itselleen sopivalla teholla ja näkevät konkreettisesti eri tyyppisen liikunnan vaikutuksen. Opettajan on helppo antaa objektiivista palautetta oppilaille ja samalla motivoida heitä liikkumaan halutulla tehoalueella.
Helsingin Käpylän peruskoulu käyttää Polar OH1-sykesensoreita liikunnanopetuksessa. OH1-sykesensoria käyttämällä on erittäin helppoa tutustua sykkeenmittaukseen. Sykkeenmittauksen avulla voidaan esimerkiksi konkreettisesti opetella tekemään peruskestävyyttä kehittävä aerobinen liikuntasuoritus tai turvallisesti kovatehoinen HIIT-harjoitus. Sykkeenmittaus mahdollistaa sen, että oppilaat oppivat koululiikunnassa huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystään. Sykeseuranta liikuntatunnin aikana on erittäin helppoa ja kustannustehokasta toteuttaa isojenkin ryhmien kanssa käsivarteen kiinnitettävän optisen OH1-sykesensorin avulla, joka seuraa sykettä Polarin kuutta LED-valoa hyödyntävän ratkaisun avulla.
Olkavarteen kiinnitettävä vedenpitävä Polar OH1 lähettää syketiedot reaaliaikaisesti useimpiin iOS- ja Android-puhelimien suosittuihin treenisovelluksiin ja Polar Beat -sovellukseen, joten liikunnanopetusta voidaan haluttaessa jalostaa näiden avulla. Helpoin tapa on yhdistää sensorit opettajan padille ja hyödyntää livesykeseurantaa oppitunnin aikana. Sensorin sisäinen muisti, pitkä akunkesto sekä pehmeästä tekstiilistä valmistettu konepistävä käsivarsihihna tekevät sensorista entistäkin käyttäjäystävällisemmän.
Helsingin Käpylän peruskoulu käyttää Polar OH1-sykesensoreita liikunnanopetuksessa. OH1-sykesensoria käyttämällä on erittäin helppoa tutustua sykkeenmittaukseen. Sykkeenmittauksen avulla voidaan esimerkiksi konkreettisesti opetella tekemään peruskestävyyttä kehittävä aerobinen liikuntasuoritus tai turvallisesti kovatehoinen HIIT-harjoitus. Sykkeenmittaus mahdollistaa sen, että oppilaat oppivat koululiikunnassa huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystään. Sykeseuranta liikuntatunnin aikana on erittäin helppoa ja kustannustehokasta toteuttaa isojenkin ryhmien kanssa käsivarteen kiinnitettävän optisen OH1-sykesensorin avulla, joka seuraa sykettä Polarin kuutta LED-valoa hyödyntävän ratkaisun avulla.
Olkavarteen kiinnitettävä vedenpitävä Polar OH1 lähettää syketiedot reaaliaikaisesti useimpiin iOS- ja Android-puhelimien suosittuihin treenisovelluksiin ja Polar Beat -sovellukseen, joten liikunnanopetusta voidaan haluttaessa jalostaa näiden avulla. Helpoin tapa on yhdistää sensorit opettajan padille ja hyödyntää livesykeseurantaa oppitunnin aikana. Sensorin sisäinen muisti, pitkä akunkesto sekä pehmeästä tekstiilistä valmistettu konepistävä käsivarsihihna tekevät sensorista entistäkin käyttäjäystävällisemmän.
Polar Education - Yksilöllistä opetusta
Polar Education -tuotteet ja polargofit.com -verkkopalvelu mahdollistavat entistä yksilöllisemmän ja motivoivamman liikunnanopetuksen. Espoolaisen Juvanpuiston koulun opettajat kertovat kokemuksiaan liikuntateknologian hyödyntämisestä opetuksessaan.