- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? 

En ole yleensä hirveän kiinnostunut seuraamaan yhteiskunnallisia keskusteluja tai somepäivityksiä. Ne ovat joskus stressaavia tai ei muuten kuulu omiin mielenkiinnon kohteisiin. Esimerkiksi sähkönhinta. En itse pysty vaikuttamaan hintaan voin vain tehdä kuluttajavalintoja. Näissä turvaudun vanhempiin tai muihin läheisiin, jotka tietävät aiheesta enemmän. Olen kuitenkin huomannut, että minun ei itse tarvitse etsiä tai ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista, koska ne tulevat aina joka tapauksessa puheeksi koulussa tai kotona. Jos kuitenkin halua lisäätietoa tietyistä aiheista käyn googlaamassa itse. 

 
- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? 

Käytän itse aktiivisesti Instagramia, mutta en seuraa kantaa ottavia tilejä siellä. Se on minulla täysin viihde käyttöön tarkoitettu sovellus. Muita kanavia, mitä kulutan ovat YouTube sekä silloin tällöin TikTok ja Facebook. Facebookissa minulla tulee eniten yhteiskunnallisia asioita eteen. Usein kuitenkin käyn vain lukemassa vihakommentit... Sillä eihän siellä muita kommentteja yleensä olekaan.  

 
- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? 

Mielestäni Instagramissa ja TikTokissa on paljon kantaa ottavia tilejä, joista saa pienellä kynnyksellä informaatiota. Näissä on positiivista myös se, että sisällön tuottaa yksityinen henkilö, eikä toimittaja. Tällöin tuotoksissa ei ole voinut tulla väärinkäsityksiä. Näillä alustoilla esiintyy paljon myös kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea. Voidaan myös ottaa esimerkiksi sähkökriisin vertaistukiryhmät facebookissa. Myös podcasteja on paljon, missä keskustellaan paljon eri aiheista 

 
- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? 

Ukrainan sota, kiristynyt poliittinen maailman poliittinen tilanne esimerkiksi NATO ja Kiinalainen vakoilusatelliitti, Suomessa puheenaiheena on eduskuntavaalit, nuorten huonontunut terveydentila.  

 
- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? 

Lasten uutiset ovat hyvä ja pehmeä tapa tuoda esiin lapsille maailmalla tapahtuvista asioista ja myös keskustelemalla lapsien kanssa. Lapset voivat myös itse ottaa puheeksi aiheita, joista haluavat keskustella. Keskustelussa on otettava huomioon, että oppilaat poimivat tietojaan omilta vanhemmilta, joiden pohjalta he luovat omat näkemyksensä. 

 
- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa? 

Koulu voisi tehdä yhteistyötä paikallislehden kanssa tai yhteiskuntaoppia opiskelevien opiskelijoiden kanssa. Oppilaat voisivat myös tavata kunnan kansanedustajia 
 
 
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

Jotta oppilaat oppivat suodattamaan tietoa ja oppivat kriittistä ajattelua yhteiskunnallisiin asioihin. Luulen, että opetus aloitetaan aikaisemmin, jotta oppilaat pystyisivät käsittelemään somessa näkyvää yhteiskunnallista kannanottamista paremmin, sekä oppia medialukutaitoa vielä paremmin ja tehokkaammin.   

 
 - Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? 
 
En osaa sanoa mitä ala-asteella käydään yhteiskuntaopissa, koska itse aloitin yhteiskuntaopin opiskleun vasta yläasteella. Mutta ehkä siellä käsitellään
Kuka on presidentti?
Mikä on monarkkia? 
 

Linkki:
https://open.spotify.com/episode/49k2ev54q0bLMo7rE7DveO?si=uYzyitkISz-AysIRoVuHvw

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? 

• Otan selvää uutisten ja median välityksellä. Selailen uutisia välillä, mutta se ei ole minulle jokapäiväistä. Haluaisin kehittyä siinä, että lukisin uutisia säännöllisesti. Mediassa luen esimerkiksi Ylen tililtä Instagramista uutisia.  

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? 

• Käytän pääasiassa Instagramia, mutta en itse juurikaan julkaise mitään, enkä vaikuta yhteiskunnallisesti. Seuraan muita ihmisiä ja katson heidän julkaisujaan, joita tykkäilen, jos koen asian tärkeäksi. Koen, että ihmisten seuraaminen ja kuvista tykkäily on vaikuttamista. 

 Millaisia vastaavia mahdollisuuksia olisi hyödyntää osana opetusta? 

• Vaikutus mahdollisuuksia on monia. Oppilaat voisivat etsiä netistä uutisia ja pohtia niitä kriittisesti. Olisi tärkeää, että oppilaat ymmärtäisivät vertailemaan uutisten ja muiden lähteiden tekstejä lähdekriittisesti. Myös pelkkä uutisten seurailu voi olla oppilaista todella kiinnostavaa. 
• Vaikuttamista voisi harjoitella esimerkiksi tekemällä julisteita itselle tärkeistä aiheista. 

 Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? 

• Pinnalla uutisessa on ollut inflaatio, työehdot ja lakot sekä Ukrainan sota. 

 Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? 

• Lähestyisin asioita siten, että tutkittaisiin oppilaiden kanssa mitä termit tarkoittavat ja mistä ne johtuvat. Niitä voisi tutkia myös etsimällä aiheista uutisia ja tutkia, mitä uutisissa on asioista kerrottu. 

 Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa? 

• Koululta löytyy usein kirjasto. Kirjaston kanssa voisi harjoitella lähdekritiikkiä ja tiedonhakua. 

 Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

• Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska sen avulla oppii ympäröivästi yhteiskunnasta. Oppilaat myös oppivat, kuinka asioista tulisi keskustella ja millä eri tavoilla voi vaikuttaa asioihin. Yhteiskuntaopin avulla oppii siitä, miten erilaiset päätökset eduskunnassa ja muilla tahoilla tehdään.
  

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? 

• Olisi tärkeää löytää oppilaiden innostus yhteiskuntaoppia sekä yhteiskuntaa kohtaan. Myös asioiden käyminen läpi aiemmin antaa oppilaille erilaista kuvaa yhteiskunnasta. Asioiden opettelu useamman vuoden ajan takaa asioihin syventymisen ja perehtymisen.  

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? 

• Yhteiskuntaopin tulisi olla toiminnallista ja asiat tulisi selittää helpommin ja selkeämmin verrattuna ysiluokkaan. Asioita voitaisiin käsitellä pelien ja leikkien kautta sekä innostavalla tavalla. Ala-asteella voitaisiin harjoitella mielipiteen ilmaisua ja perustelua sekä järjestää äänestys luokkaan liittyvästä aiheesta. 

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

- Jos sattuu tulemaan vastaan somessa joku kiinnostava uutislinkki, niin saatan lukea. Muuten en yleensä etsimällä etsi mitään aiheeseen liittyvää.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

- Instagram, Facebook -> Näiden välityksellä nettisivut, esim Yle, IS, IL…

- Chromen etusivun ehdottamat uutisartikkelit

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

- Eri sivustoilta voidaan etsiä tietoa ajankohtaisista asioista

- Somesta voi etsiä, mitä eri ihmiset ajattelevat ja voi esim tarkastella, mitä eri mielipiteitä ja näkökulmia johonkin asiaan liittyy

- Kriittisen ajattelun opettaminen ja lähteiden luotettavuuden arviointi

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

- Ukraina

- Tampereen brändi

- Hintojen nousu

- Tekoäly

- Työllisyys

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

- HS:n lasten uutiset käsittelee ajankohtaisia teemoja lapsille sopivalla tasolla, joten voisi katsoa niitä ja sitten keskustella

- Tutkimalla tarkemmin artikkeleita, esim. kuka kirjoittanut, mikä vaikuttaa taustalla näkökulmaan

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

- Kirjastot, Keskisuomalainen (tai muut paikallislehdet paikkakunnasta riippuen)

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

- Oppilaat saa käsityksen siitä, mitä tapahtuu, miten asioita käsitellään, mistä yhteiskunta rakentuu

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

- Erilaisten medioiden ja digitalisaation myötä entistä nuoremmat törmäävät yhteiskunnallisiin asioihin, joten niitä on hyvä käsitellä jo aiemmin.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

- Lasten uutisten katsominen ja niistä keskustelu

- Ajankohtaisten asioiden pohdinta

Miten otan selvää yhteiskunnallisista asioista?

Minulla on tapana iltaisin lukea uutisia Ilta Sanomista sekä Ylestä. Perheessämme nostetaan jonkin verran ajankohtaisia ja tärkeitä yhteiskunnallisia asioita esille. Myös kavereiden kautta saan tietoa tärkeistä kuin ei niin tärkeistäkin tapahtumista. Koen kuitenkin, että pitäisi petrata asioiden seuraamista luotettavista lähteistä enemmän esimerkiksi sen sijaan, että selaan TikTokkia. Toki koen, että olen saanut sieltä myös uusia näkökulmia asioihin, mutta siellä kriittisen ajattelun taito on erittäin tärkeää.

Millaisia vaikuttamisen kanavia käytän?

Käytän paljon sosiaalisen median kanavia. Instagramissa tulee vietettyä paljon aikaa, mutta en ole siellä vaikuttajana kovin aktiivinen. Lähinnä viihdekäytössä seurailen muiden ihmisien julkaisuja ja sen lisäksi seuraan esimerkiksi Yle urheilun ja Yle uutisen sivuja.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisissa asioissa?

Yhteiskunnallisista asioista uutisoidaan paljon. Pinnalla ovat esimerkiksi maailman tilanne, Nato, inflaatio ja kevään vaalit.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Helsingin Sanomien sekä Ylen lasten uutiset ovat mielestäni hyvä tapa tuoda lapsille esille yhteiskunnallisia asioita. Niiden avulla voidaan tutustua lapsille sopivasta näkökulmasta ajankohtaisiin asioihin. Toisaalta oppilaiden kanssa voisi verrata esimerkiksi samaa uutista, joka on julkaistu kahdessa eri uutiskanavalla ja tulkita uutisen eroja ja lähteiden luotettavuutta.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitsen, joita voisin hyödyntää opetuksessa?

Hyviä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi kirjastot ja paikalliset sanomalehdet ja aikakausilehdet. Usein koululle tulee myös muita lehtiä, joita voisi hyödyntää.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Oppilaat saavat tietoa yhteiskunnallisista järjestelmistä ja oppivat arkipäiväsiäkin asioita. Oppilaat oppivat vaikuttamisen keinoista, hyvien keskustelujen piirteistä sekä siitä, miten asioista päätetään ja ketkä niistä päättää.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9-luokan sijaan?

Yhteiskunnallisiin asioihin törmää nykyään enemmän kuin ennen, joten niiden käsittely ja tarkastelu on tärkeä aloittaa jo nuorena. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä aktiivista osallistumista yhteiskunnalisiin asioihin halutaan korostaa, jotta aktiivisuustaso ei laske.

Millaisia ideoita mieleeni tulee, kun ajattelen yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Lasten uutisista voisi ensin katsoa tietoa ajankohtaisista asioista, sen jälkeen keskustella niistä. Lisäksi erilaisten toiminnallisten, kuten pelien ja leikkien avulla voidaan harjoitella esimerkiksi mielipiteen ilmaisua tai päätöksen tekoa. Opetuksen ei pidä olla liian vakavaa tai ottaa esille liian arkaluontoista sisältöä. Luokan sisällä voi testata esimerkiksi vaalien pitoa tai eläytyä erilaisten ihmisten rooliin.

 

Olen viime aikoina ollut aika huonosti selvillä yhteiskunnallisista asioista. Lähteinäni ovat nettiuutiset, Instagram joskus Facebook ja Twitter. Myös esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa asioita nousee ilmi. Tällaisissa keskusteluissa otan yleensä aika neutraalin ja kyselevän roolin, jos en ole asioista aiemmin kuullut. Suhtaudun myös skeptisesti esimerkiksi iltapäivälehtien uutisointiin, koska heidän tarkoituksenaan on liioitella asioita, jotta saavat klikkauksia. Yhteiskunnallisiin asioihin vaikutan äänestämällä vaaleissa ja keskusteluissa kerron oman kantani jos se on tarpeen. Sosiaalisessa mediassa en kommentoi koskaan tällaisia asioita. Keskusteluissa on pinnalla ollut viimeisen vuoden Ukrainan sota, tuntuu kyllä että siitä uutisointi on monilta osin hiukan laantunut. Se on osaltaan huono asia, koska ne kauheudet mitä tapahtuu ei saisi unohtua ennen kuin sota on ohi. Liiallinen sodalla mässäilykään toisaalta ei ole hyvä asia. Aivan tuoreimpana asiana uutisoinnissa on minulle pistänyt silmään Turkissa tapahtuneet maanjäristykset. Tämä osui silmään mm. Twitterissä. Twitterissä on jatkuvasti tullut vastaan politiikkaan liittyviä juttuja, lähinnä Perussuomalaisten puolustajien ja vastustajien välistä kiistelyä. Oppilaiden kanssa (riippuen iästä miten syvällisesti) kävisin läpi sotatilanteen, mutta korostaisin, että Suomessa ei ole hätää tällä hetkellä eikä tarvitse olla peloissaan. Kuuntelisin myös oppilaiden kysymyksiä. Jos asia olisi menossa pelleilyksi esim. poikien osalta niin korostaisin ettei sota ole mukava asia ja ihmiset menetttävät esimerkiksi kotejaan. 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaoppia opetettiin minulle koulussa vasta muistaakseni 9-luokalla tai lukiossa. Tämän oli ehkä osasyynä sille, kun pakollista yh:n opiskelua oli niin vähän, niin yh oppiaineena jäi minulle vieraaksi. Yhteiskuntaoppia on tärkeää mielestäni opettaa koulussa, jotta nuoret tietävät miten yhteiskuntamme toimii ja voivat sitä kautta tuntea kuuluvansa joukkoon. Osa nuorista myös varmasti kiinnostuvat vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. MItä enemmän ihmiset ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, sitä enemmän ihmiset myös haluavat vaikuttaa asioihin. Kun yhä useampi haluaa vaikuttaa Suomen asioihin ja menevät esim. äänestämään, saamme maastamme enemmän kansalaistensa näköisen. 


- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Yhä nuoremmalla iällä lapsia alkaa kiinnostamaan yhteiskunnalliset asiat, koska he kuulevat niistä somessa. Näin lapset ja nuoret kiinnostuvat asioista ja yhä nuoremmat haluavat äänensä kuuluviin. Olisikin tärkeää pelkän sometiedon sijaan, tarjota lapsille opetusta kouluissa yhteiskunnasta. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Opetin viime viikolla 6-luokkalaisille yh:ta yrityskylämateriaalien avulla. Oppilaat tutustuivat veroihin ja verotukseen ja saivat leikata ja liimata mieleisensä kaupungin valmiista rakennuksista ja teistä. Tehtävässä täytyi ottaa huomioon yritysten tulot ja palvelujen menot, ja yrittää tasapainottaa niitä. Oppilaat olivat innoissaan ja samalla oppivat tärkeitä asioita yhteiskunnasta. Se oli siis mielestäni hyvä tehtävä. Myös kaikenlainen omien yritysideoiden kehittely ja toteuttaminen ovat mielestäni tärkeitä. 

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Lähes kaiken yhteiskunnallisen tiedon saan erilaisten uutismedioiden kautta (HS, IL, IS tai yle). Erilaisista sosiaalisista medioista, kuten Twitteristä ja Jodelista, tulee luettua yleistä yhteiskunnallista keskustelua jonkin verran. Myös kavereiden kanssa tulee keskusteltua myös esimerkiksi ajankohtaisista aiheista ja yhteiskuntaa mullistavista asioista.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse harvoin otan mitään kantoja erilaisiin aiheisiin, mutta joskus saatan käyttää jodelia. Eniten omia ajatuksia tulee jaettua ystävien ja perheen kanssa.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Esimerkiksi sosiaalista mediaa olisi hyvä käydä enemmänkin läpi oppilaiden kanssa, koska se on yhä enemmän läsnä oppilaiden arjessa. Oppilaitten tulisi ymmärtää, mitkä asiat sosiaalisessa mediassa on trollausta, disinformaatiota, mikä taas erityisen hyödyllistä tietoa. Ylipäätään olisi hyvä ottaa kantaa siihen, että asiat yleensä näyttäytyvät sosiaalisessa mediassa hyvinkin polarisoituneilta, eikä tämä yleensä vastaa asioiden todellista laitaa.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tämän hetken ehdottomasti suurin teema yhteiskunnallisessa keskustelussa on Ukrainan ja Venäjän välinen sota ja sen erilaiset turvallisuusvaikutukset Euroopassa, joista uutiöooidaan joka päivä lähes tunneittain. Samaan teeman liittyy vahvasti Suomen hakema NATO-jäsenyys. Muita päivän polttavia aiheita tällä viikolla on ollut työmarkkinakierros, jossa työnantaja- sekä työntekijäjärjestöt neuvottelevat palkoista. Työmarkkinakierrokseen saatiin päänavaus sunnuntaina, kun teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden palkankorotuksista päästiin sopuun valtakunnansovittelijan avulla. Muita polttavia aiheita viime aikoina on ollut oppimistulosten lasku sekä päivystyksien kriisiytyminen ympäri Suomea. Maanantaina uutisoitiin taas laajasti Turkissa tapahtuneesta monia tuhansia henkiä vaatineesta maanjäristyksestä. Kiinan ja Yhdysvaltojen välit kiristyivät viikolla johtuen Kiinan vakoilupallosta, maailmanpoliittinen jännitys on kasvussa.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Esimerkiksi tunnilla voidaan yhdessä lukea sanomalehtiä, ja esimerkiksi Helsingin sanomat julkaiset lapsille suunnattuja uutisia, jotka voivat olla lapsille mielekkäämpiä ja kiinnostavampia verrattuna tavallisiin uutisiin, mutta kyllä minusta ihan tavallisia uutisiakin voidaan lukea yhdessä.

Täytyy kyllä myöntää se, että esimerkiksi työmarkkinakierrosten käsittely alakouluikäisten oppilaiden kanssa olisi valtava haaste asian monimutkaisuuden sekä tylsyyden vuoksi, mutta asioita voi lähestyä oppilaiden kanssa esimerkiksi puhumalla inflaatiosta. Siitä kuinka moni asia on kallistunut viime aikoina, ja kysyä oppilailta samalla ovatko he huomanneet saman ilmiön, ja näin hakea työntekijäpuolen näkökulmaa. Työnantajanäköpuolta voidaan miettiä, esimerkiksi siitä näkökulmasta, että jos nostetaan palkkoja joutuvatko yhtiöt korottaa taas hintoja, kun ihmisillä on taas varaa kuluttaa ja nousseet palkkakustannukset pitää kattaa jotenkin.

Sotien, ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien ja ylipäätään traagisten tapahtumien käsittely oppilaitten kanssa on haastavaa, koska monella nuorella tai lapsella voi liittyä niihin erilaisia pelkoja, jolloin opettajan pitäisi pystyä vahvistamaan oppilaitten turvallisuuden tunnetta ja luomaan uskoa parempaan tulevaisuuteen. Mutta asioista yhdessä keskustelemaalla ja antamalla tilaa erilaisille näkökulmille, voidaan vaikeitakin asioita käsitellä luonnollisesti.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Ensimmäisenä mieleen tulee erilaisissa yhteiskunnallisissa instituutioissa vieraileminen. Klassikoita varmasti ovat eduskunnassa ja oikeuslaitoksessa vieraileminen. Esimerkiksi luokan kanssa voidaan käydä vierailemassa katsomassa eduskunnan täysistuntoa tai katsomassa oikeudenkäyntiä lähimmässä käräjäoikeudessa. Suomessa on myös kymmeniä erilaisia virastoja lähtien esimerkiksi säteilyturvakeskuksesta ja päättyen maanmittauslaitokseen, mutta en tiedä kuinka helposti tällaisiin pääsee vierailemaan, vai tehdäänkö ylipäätään vierailuja.

Yksityisissä yrityksissä pääsee myös vierailemaan, esimerkiksi itse olen ollut nuorena Fazerilla, ja uskon että monta muutakin yritystä, johon pääsee vierailemaan halutessaan.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Nähdäkseni yhteiskuntaoppia opetetaan juuri sen takia, että ymmärretään mitä asioita tarvitaan, että yhteisunta voi pyöriä. Lisäksi oppilaita ohjataan siihen suuntaan, että he itse haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin esimerkiksi äänestämällä, luodaan yhteiskunnallisesti aktiivisia kansalaisia. Yhteiskuntaoppi myös opettaa tärkeitä kansalaistaitoja, kuten miten toimivat erilaiset etuudet, mitä lainan korot ovat tai miten haetaan töitä. Lisäksi yhteiskuntaoppi tarjoaa mielenkiintoisia aiheita, joista oppilaat oivat löytää omia mielenkiinnonkohteita.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskunta muuttuu nopeasti yhä globaalimmassa maailmassa, ja yhteiskuntaoppi vastaa siihen haasteeseen, mitä muuttuva yhteiskunta luo.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ehkä päällimmäisenä mieleen tulee se, että opetusta voisi sitoa enemmän oppilaiden arkeen, jolloin asiat näyttäytyisivät mielenkiintoisina. Pitää väittelyitä erilaisista aiheista, pitää äänestyksiä, harjoitella argumentoimaan. Yksi varteen otettava idea on esimerkiksi luokkavaltuusto, vaikka aihe ei sinänsä koske vain yhteiskuntaoppia, on siinä oleellisia elementtejä demokratiakasvatuksesta, ja siitä kuinka saada oppilaat kiinnostumaan ja vaikuttamaan omiin asioihinsa.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Suoraan sanottuna en ole kovin aktiivinen ottamaan selvää yhteiskunnallisista asioista. Jos jokin merkittävä ilmiö tai tapahtuma on meneillään, kuulen/näen sen automaattisesti mediasta esim. IS:n uutisista Facebookin etusivulla tai telkkarista.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Sosiaalista mediaa esim. Instagramia ja Facebookia. Harvoin julkaisen itse mitään, mutta seuraan eri käyttäjiä ja tykkäilen postauksista.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Oppilaille tulisi opettaa, kuinka eri vaikuttamisen kanavia käytetään vastuullisesti. Opetuksessa kannattaa käydä läpi erilaisia vaikuttamiskeinoja ja katsoa esimerkkejä hyvästä ja huonosta vaikuttamisesta. Oppilaat voisivat myös itse harjoitella soveliasta vaikuttamista opettajan ohjeistuksen avulla. Oppilaille täytyy opettaa kriittistä ajattelua informaation tulkitsemisessa.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Inflaatio, sähkön korkea hinta, Ukrainan sota, Natoon liittyminen, tietomurrot, ilmastonmuutos, lakot...

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Oppilaat voivat herkästi ymmärtää tällaiset asiat väärin (esim. sodan), joten asiat täytyy selittää selkeästi ja hienovaraisesti. Kaikkia yksityiskohtia ei ole tarpeellista kertoa ja onkin tärkeää harkita sanomisiaan. Oppilaiden on hyvä tietää, jos asiat vaikuttavat erityisesti heidän elämäänsä. Tällöin ne eivät tule yllätyksenä heidän tietoonsa. Oppilaille on tärkeä kertoa tapahtumien taustasyitä, jotta he pystyvät paremmin ymmärtämään, miksi asiat tapahtuvat tavallaan.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Opetuksessa voi hyödyntää esim. Ylen uutisia, joita voi tutkia ja analysoida oppilaiden kanssa. Oppilaiden kanssa voi myös mennä kirjastoon ja tutkia siellä erilaisia materiaaleja.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaat oppivat ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Opetuksen avulla oppilaat oppivat itse vaikuttamaan ja osallistumaan asioihin.

Yhteiskuntaopissa oppilaita ohjataan havaitsemaan ja seuraamaan ajankohtaisia asioita ja tapahtumia sekä he oppivat ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Yhteiskuntaoppi opettaa oppilaita arvioimaan lukemaansa kriittisesti sekä hakemaan tietoa erilaisista lähteistä. Oppilaat oppivat myös havainnoimaan taloudellista toimintaa ja heidän arjenhallintataitonsa parantuvat oppimisen myötä.

Yhteiskuntaopin avulla pyritään lisäämään myös oppilaiden tietämystä erilaisista kulttuureista ja yhteisöistä. Eri kulttuurien tutkiminen auttaa oppilaita ymmärtämään, miksi maailmassa on erilaisia tapoja ajatella ja toimia. Myös vuorovaikutustaidot ovat keskiössä yhteiskuntaopissa: oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muiden näkemyksiä sekä tekemään erilaisia päätöksiä ja kompromisseja.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Oppilaiden halutaan tulevan jo alakoulussa tietoisiksi yhteiskunnallisista asioista, jotta he voivat ymmärtää ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä. Myös yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja osallistumisen toivotaan lisääntyvän yhä nuorempien keskuudessa. Lisäksi oppilaan on hyvä jo nuorena oppia taloudellista toimintaa ja muita arjentaitoja.

Yhteiskuntaopin tavoitteena on myös vahvistaa oppilaiden kehittyvää identiteettiä, parantaa heidän vuorovaikutustaitojansa sekä auttaa heitä ymmärtämään ja hyväksymään yhteiskunnassa vallitsevaa erilaisuutta. Myös medialukutaidon ja tiedonhankintataitojen oppiminen on hyödyllistä alakoululaisille, sillä teknologia on nykypäivänä vahvasti osa myös heidän elämäänsä.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaopissa täytyy käydä paljon läpi teoreettisia asioita, mutta niiden opetus voi tapahtua pelkän luennoinnin sijaan myös toiminnallisin menetelmin. Konkreettisten asioiden tekeminen voi auttaa oppilaita ymmärtämään asioita paremmin. Erityisesti ajankohtaisten ja paikallisten tapahtumien tutkiminen voi innostaa oppilaita tutkimaan omaa ympäristöään ja yhteiskuntaa sekä auttaa ymmärtämään asioiden yhteyttä käytännön elämään.

Erilaiset keskustelut, joissa otetaan huomioon lasten omat ihmetyksen aiheet ja kysymykset, ovat tärkeitä. Opetuksesta tulee oppilaille merkityksellisempää, kun sisällöt ja tehtävät liitetään oppilaiden omaan arkeen ja lähiympäristöön.

Myös erilaiset ryhmätyöt voivat innostaa oppimaan. Ryhmissä voi tehdä esim. erilaisia projekteja, tutkimuksia ja pelejä. Jotkut oppilaat voivat myös pitää eläytymisestä erilaisiin rooleihin yms.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Rehellisesti sanottuna olen aika heikko seuraamaan uutisia/yhteiskunnallisia asioita, ellei niitä tule somessa vastaan. Silloinkin klikkaan auki yleensä vain minua kiinnostavat aiheet, joten voidaan ehkä puhua somekuplasta. Viikon aikana huomasin, että joudun ”pakottamaan” itseni oman somekuplani ulkopuolelle, jotta saisin yhteiskunnallisia asioita selville. Huomasin myös, etten ollut onneksi aivan niin kujalla kuin aluksi ajattelin, joten somessa pyöriessä tulee vahingossakin törmättyä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Pääasiassa sosiaalista mediaa (Instagram, Facebook, Twitter, Tiktok…). Olen itse melko epäaktiivinen päivittämään, mutta seurailen somea aktiivisesti.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Somessa pyritään monesti vaikuttamaan yleisöön, joten on tärkeää opettaa kriittistä ajattelua ja erilaisia vaikuttamiskeinoja, jolloin oppilaista tulee etevämpiä sosiaalisen median käyttäjiä. Somen käsittely koulussa on muutenkin tärkeää, sillä yhä nuoremmilla on pääsy sinne. On myös tärkeää opettaa, että someen julkaistaan hyvin usein vain elämän kohokohtia ja huippuja, jolloin tietynlaisia vaikuttajia seuraamalla saattaa saada väärän kuvan aidosta elämästä.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Ukrainan sota, NATO, sähkön hinta, heikkenevät oppimistulokset ja Turkin maanjäristykset.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

HS:n lasten uutiset ovat ainakin monesti laitettu jo valmiiksi sellaiseen muotoon, että niitä voisi näyttää luokassa ja sen jälkeen keskustella aiheista. Sota voi esimerkiksi olla monille hyvin raskas ja vaikeasti käsiteltävä aihe, joten sen käsittelyssä tulee olla tarkka sanoissaan. Paikallislehdet ovat loistava tapa tutustua erilaisiin uutisiin, sillä aiheet koskettavat monesti myös oppilaita läheisemmin.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Kirjastot tulevat ensimmäisenä mieleen. Muistan omilta alakouluajoiltani, kun pääsimme tutustumaan paikallislehden toimistolle, kuinka lehti valmistuu ja miten uutisia kirjoitetaan, joten vastaava voisi olla ihan hauska toteuttaa myös tulevaisuudessa itse.

 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan siksi, että oppilaat tietäisivät paremmin omat vaikuttamismahdollisuutensa ja sen, miten yhteiskunta toimii. On myös tärkeää oppia, miten äänestäminen vaikuttaa ja kuinka esimerkiksi eduskunnassa tehdään päätöksiä yhteisistä säännöistä ja asetuksista.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Itse ainakin koen, että yhteiskuntaoppia oli erittäin vähän omina kouluaikoinani ja aine jäi ehkä vähän vieraaksi. Tuntui, että koko ajan oli kiire seuraavaan aiheeseen, eikä vanhaakaan ollut vielä oppinut kunnolla. Siksi on hyvä, että yh alkaa jo alakoulussa, jolloin aiheiden käsittelyyn jää kunnolla aikaa ja oppilaat kerkeävät oikeasti oppimaan, miten yhteiskunta pyörii.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaopissa on paljon käsitteitä, jotka tuntuvat itsellenikin vielä välillä vaikeilta, joten lähestyisin ainetta keskustelemalla pinnalla olevista aiheista ja uutisista. Myös erilaiset pelit ja leikit voivat helpottaa asioiden käsittelyä. Ohjaajana ollessani erään luokan kanssa pidettiin omat presidentinvaalit, johon oppilaat lähtivät mielellään mukaan ja varmasti jäi paremmin mieleenkin, miten vaalit toimivat, jos verrataan pelkkään kirjan teorian lukemiseen.

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lukemalla eri lehtien verkkosivuja. En kuitenkaan lue lehtiä mitenkään säännöllisesti, ja välillä tuntuu, etten ole kovin hyvin perillä yhteiskunnallisista asiosta. Monesti kuulen myös yhteiskunnallisia asoita kavereilta, perheenjäseniltä tai sosiaalisesta mediasta. Silloin saatan ottaa aiheesta lisää selvää lukemalla siihen liittyviä lehtijuttuja. Vaikutan itse äänestämällä kaikissa vaaleissa. Tällä hetkellä pinnalla on energiakriisi, Ukrainan sota, ilmastokriisi, eduskuntavaalit ja translaki. Näitä teemoja käsittelisin esim. Lasten uutisia katsomalla tai asioista keskustelemalla lasten kanssa. Pyrkisin parhaani mukaan vastaamaan heidän kysymyksiin ja huolenaihesiin. Opetuksessa voisin hyödyntää esimerkiksi vierailuja oikeustalolla, eduskunnassa, Ylellä tai erilaisissa yrityksissä mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi kouluun voisi pyytää vierailijoita eri tahoilta kertomaan yhteiskuntaoppiin liittyvistä aiheista. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan, jotta oppilaat ymmärtäsivät omat vaikuttamisen mahdollisuudet yhteiskunnassa. Oppilaat ymmärtäisivät, mitä ovat ajankohtaiset aiheet yhteiskunnassa. He ymmärtäisivät, mitä on demokratia ja tasa-arvo. Ylipäätään oppilaat ymmärtäsivät, miten yhteiskunta toimii. 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Sillä halutaan mahdollisesti lisätä nuorten aktiivisuutta yhteiskunnallisissa asoissa. Lisäksi monet teemat yhteiskuntaopissa ovat tärkeitä jo alakoulussa, esim. ymäpistöaiheet, yhteiskunnan tasa-arvo ja erilaisuuden arvostamineen sekä vaikuttamisen mahodollisuudet.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Olisi hyvä saada opetukseen mukaan käytännönläheisiä tehtäviä, jotka ovat myös ajankohtaisia. Esimerkiksi vaalien aikaan voisi pitää oppilaiden kesken omat vaalit, joissa he voisivat äänestää oikeita ehdokkaita. Teemat olisi tärkeää tuoda lähelle oppilaiden omaa elämää, jotta ne olisivat heille merkityksellisempiä. Ryhmätehtävät ja keskustelut sopisivat myös hyvin yhteiskuntaopin opetukseen.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Lähes aina, kun olen kotona tai ajan autoa, radio on päällä, joten kuulen uutisia sieltä. Perheessäni seurataan uutisia ahkerasti, joten monet yhteiskunnalliset asiat kuulen sieltä suunnasta. Somessa usein vastaan tulee joitain uutislinkkejä, joita avaan, jos ne vaikuttavat mielenkiintoisilta tai tärkeiltä.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Käytän Instagramia ja Facebookia, mutta en itse niissä juurikaan vaikuta. Lähinnä siis vaikuttamiseni perustuu keskusteluihin kavereiden ja perheen kanssa.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Luokassa tapahtuvat keskustelut ovat hyviä, sillä näin myös oppilaat saavat tietää yhteiskunnallisista asioista, joista eivät välttämättä vielä tienneet. Oppilaille on hyvä opettaa, kuinka somessa voidaan vaikuttaa tehokkaasti ja rakentavasti.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi Ukrainan tilanne, Suomen liittyminen Natoon ja erilaiset sovittelut (esim. kaupan ala).

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Oppilaiden kanssa heidän ikätasolleen sopiva keskustelu antaa mahdollisuuden molemminpuoliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi Helsingin Sanomien Lasten uutisissa asioita selitetään hyvin ja selvästi.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Koulun tai kunnan kirjasto, paikallislehdet, kunnan henkilöstö (kunnanjohtaja/pormestari, hallitus ja valtuusto) sekä muut paikalliset vaikuttajat.


Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaoppia opetetaan, jotta oppilaat saavat tietää, kuinka yhteiskunta toimii. Esimerkiksi eri vaaleista, hallinnoista, yrittäjyydestä ja näin ollen vaikutusmahdollisuuksista saadaan tietoa yhteikuntaopin tunneilla.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
9.-luokkalaiset ovat jo aika "vanhoja", kun nykyään digitalisaation takia yhteiskunnalliset asiat ovat entistä nuorempien saavutettavissa. Yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa, jotta lapset ja nuoret olisivat valmiimpia kohtaamaan ja ymmärtämään asioita, joita päivittäin kohtaavat.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Erilaiset projektit ja ryhmätyöt, joissa oppilaat saavat itse selvittää erilaisista ikätasolle sopivista tietolähteistä aiheesta.
Keskustelut yhdessä luokan kanssa hyödyntäen esimerkiksi juuri HS:n Lasten uutisia aiheen alustuksessa.
Käytännössä toteutettava opetus, kuten äänestykset tai vaikkapa vierailu eduskuntaan.

Olen usein aika pihalla yhteiskunnallisista asioista ja tiedän sen johtuvan omasta laiskuudesta ottaa selvää asioista. Luen jonkun verran uutisia, mutta lähinnä urheilua tai turhia viihdeuutisia. Selaan päivittäin somea, mutta en itse aktiivisesti päivitä mitään. Esimerkiksi jodel on yllättävän tehokas paikka vaikuttaa ja luen sieltä usein ensimmäisenä päivän tapahtumista maailmalla. Siellä kuitenkin 90% jutuista on jotain muuta kuin yhteiskunnallisia asioita, eikä mitään oikeasti luotettavaa tietoa ole jaossa. Pitäisi ehdottomasti lukea enemmän esimerkiksi Ylen tai HS:n uutisia eikä aina Ilta-Sanomia. 

Tällä hetkellä pinnalla on ainakin sähkön ja ruoan hinta, Ukrainan sota ja NATO. Esimerkiksi sotaan liittyviä uutisia on hyvä käsitellä lasten kanssa yhdessä, ettei oppilaat vain itsekseen lue klikkiotsikoita, jotka saattavat levittää turhaa pelkoa lasten keskuudessa. Aihe on hankala, mutta tärkeä ja siksi sitä ei voi myöskään liikaa kaunistella. Hintojen noususta taas voisi keskustella niin, että mietitään samalla omia kulutustottumuksia. 

Olisi hyvä, jos koulussa olisi esimerkiksi joka viikko hetki aikaa, joka käytettäisiin uutisten lukemiseen. Se saattaisi innostaa lukemaan enemmänkin ja perehtymään ja tutkimaan asioita, ettei kaikki jäisi aina vain pintaraapaisuiksi aiheesta. Oppilaat voisivat innostua etsimään tietoa itseä kiinnostavista aiheista. Samalla voitaisiin nostaa viikon tärkeitä aiheita ja opetella sitä, mikä on luotettavaa tietoa ja mikä ei. 

Mielestäni on hyvä, että yhteiskuntaoppi aloitetaan jo alakoulussa, koska se vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään, vaikka ei olisikaan itse oppiaineesta kiinnostunut. Esimerkiksi verot tulee vastaan jokaisen elämässä. Tai jos jo nuorempia valaistaan siitä, mihin vaalit oikeasti vaikuttaa, voisi nuoria aktiivisia äänestäjiäkin olla enemmän. Itse koin, että yhteiskuntaoppia oli omana kouluaikanani tosi vähän ja ymmärrys yhteiskunnasta olisi voinut olla paljon parempi, jos olisi opiskeltu ainetta enemmän. Alakoulussa haasteita voi tulla siinä, miten saisi asiat muotoiltua ymmärrettävään muotoon lasten tasolle.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan yhteiskunnallisia asioita jonkun verran erilaisista sosiaalisen median sivustoista, uutissivuilta, sekä lehdestä. Sosiaalisen median kautta eteeni tulee usein uutisia, sekä tietoa pinnalla olevista yhteiskunnallisista asioista, vaikka tätä tietoa ei erikseen etsisikään. Erilaiset uutiset pomppaavat usein somen etusivuille, koska uutisia on usein kommentoimassa monet ihmiset, ja täten algoritmit tunnistavat nämä julkaisut suosituiksi. Itseäni on lähivuosina ahdistanut monien uutissovellusten esim Iltalehden ym uutisointi, joka on ollut lähinnä Ukrainan sotaa ja koronaa, tai muuta negatiivista. Näistäkin uutisista on toki tärkeä olla kuulla, mutta negatiinen uutisointi vaikuttaa paljon myös omaan mielialaan, joten olen vähentänyt näiden kanavien käyttöä huomattavasti. 

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? 


Vaikuttamisen kanavista itselläni päivittäisessä käytössä on Instagram ja Facebook, joskaan en itse julkaise kyseisillä alustoille paljon mitään. Omat tilini ovat suljetut, joten vain tuntemani ihmiset voivat seurata minua, mutta itse seuraan jonkin verran kiinnostavia vaikuttajia, vaikka en heitä tuntisikaan. Seuraan myös useampaa ope- tiliä, joilla suuren yleisön saaneet opettajat jakavat usein tämän alan suurimpia puheenaiheita, sekä ottavat kantaan tämän hetkisiin kasvatusalan ilmiöihin. 

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? 


Opetuksessa voisi hyödyntää erilaisia uutissivustoja, tutustua niihin, sekä harjoitella lähdekritiikin tarkastelua. Näillä sivustoilla törmää usein myös mielipidekirjoituksiin, jolloin voisi pohtia mielipidekirjoituksien ja faktatiedon eroja, sekä sitä, mistä nämä eri tyyppiset kirjoitukset voisi tunnistaa. Ylipäätään pidän tärkeänä sitä, että kouluissa opetettaisiin lapsille riittävästi median käyttötaitoja, sekä sitä miten internetissä ja muilla alustoilla käyttäydytään turvallisesti. 

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? 
 
Tällä hetkellä pinnalla ovat ainakin Ukrainan sota, inflaatio, energiakriisi ja Nato.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? 

Osa aiheista on lapsille vielä onneksi hyvin vieraita, ja näitä tulisikin oppilaiden kanssa käsitellä lapsentasoisesti. Aiheisiin voisi tutustua opettajan johdolla esimerkiksi uutisia selailemalla. Helsingin Sanomien lasten uutiset käsittelevät hyvin pinnalla olevia aiheita lasten ikätason mukaan. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Juurikin edellämainittu lasten uutiset, erilaiset sanomalehdet joita kouluille voi tilata, uutisten viikko, Yle Areenan ajankohtaisohjelmien katselu ja kirjaston palveluiden hyödyntäminen. 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa siksi, jotta oppilat osaa muodostaa käsityksen yhtyeiskuntamme toiminnasta. Tämä lisäksi yhteiskuntaopin avulla pyritään lisäämään oppilaiden tietoutta erilaisista kulttuureista ja ajankohtaisista asioista. Tämän lisäksi yhteiskuntaoppia opetetaan yleissivistykstä, arjessa pärjäämisen taitoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? 

Yhteiskuntaopissa on paljon aiheita, joita voisi käsitellä jo alakoulussa. Nykyään myös informaatiotulvan takia lapset kuulevat yhteiskunnallisista aiheista ja uutisista paljon kotona, ja näitä voisi hyvin käsitellä myös koulussa. Maailma muuttuu koko ajan, ja koulumaailman tulee vastata osaltaan näihin muutoksiin. Lasten ja nuorten on myös hyvä kuulla omista oikeuksistaan, sekä vaikutusmahdollisuuksistaan. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? 

Uutisten seuraamista, ajankohtaisista aiheista puhumista ja lasten oikeuksiin tutusminen voisivat olla lapsille tarpeellisia aiheita. Oppilaskunnan hallituksen valinta tapahtuu usein koulun omilla vaaleilla, ja näiden varjolla voisi myös harjoitella äänestämistä, sekä vaikutuksen mahdollisuuksia. Tärkeää olisi myös puhua lapsille rahankäytöstä ja kulutuskulttuurista. Itse muistan yrittäjyyden mielenkiintoisena aiheena, ja nykyisenä yrittäjänä voisin kuvitella, että myös lapsia voisi kiinnostaa yrittäjyyden alkeet, sekä kaikki mahdollisuudet joita yrittäjyys voi tuoda tullessaan. Yrittäjyydestä puhuminen lisää lasten tietoisuutta rahan hankkimisesta, sekä rahan arvosta. Useissa kouluissa lapset saattavat kerätä esim. luokkaretkeä varten rahaa, ja näin saataisiin konkretisoitua sitä, että jo nuorena oppilailla on mahdollisuus itse kerätä rahaa ja pohtia mihin sitä voidaan käyttää.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan itse selvää asioista median avulla ja googlaamalla sekä keskustelemalla poliittisesti valveutuneempien perheenjäsenteni kanssa. Kriittinen lukutaito on tärkeää, sillä eri lähteet kirjoittavat selkeästi joltain tietyltä kannalta.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse käytän vaikuttamisessa sosiaalista mediaa, eniten instagramia. Tosin en koe tekeväni mitenkään vaikuttamista, kun kerron vain omasta elämästäni. Yhteiskunnallisissa asioissa vaikutan äänestämällä ja allekirjoittamalla kansalaisaloitteita.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Oppilaiden kanssa voidaan testata, kuinka paljon esimerkiksi yksi tiktok- tai facebookjulkaisu saavuttaa ihmisiä ja testata, mikä kanava olisi vaikuttavin.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Ukrainan ja Venäjän sota, sähkön hinta, hintojen nousu, Sote ahdinko ja Nato-keskustelu

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Lähestyisin asioita sensitiivisesti ja ehkä kysyisin, mitä he tietävät aiheesta. Ahdistavissa ja ikävissä aiheissa pitää ottaa huomioon lasten ikä ja kuinka hyvin he pystyvät käsittelemään asioita. Eri uutislähteitä tarkastelemalla voi harjoitella kriittistä lukutaitoa.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Mediakasvatusseuran sivuilla on tietoa esimerkiksi valeuutisista. Yrityskylä on hyvä konsepti työelämään ja yhteiskunnan toimintaan tutustumiseen. Oppilaskunnan vaalit tai jotkin muut keksityt vaalit antavan osviittaa demokratian toiminnasta.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Oppilaat voisivat tutkia yhdessä sivustoa ja esimerkiksi kirjoittaa omia valeuutisia, jotka pohjautuvat oikeisiin uutisiin.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan, jotta oppilaat ymmärtäisivät vaikutusmahdollisuutensa, yhteiskuntamme toiminnan ja oppisivat toimimaan aktiivisina kansalaisina (jos sitä haluavat).

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaopissa harjoitellaan myös yhteistyötä ja yhdessä elämisen taitoja. Nykyään yhä nuoremmilla lapsilla on kännykät ja pääsy erilaisiin medioihin, joten on tärkeää harjoitella kriittistä lukutaitoa ja ehkä lapset lukevat uutisiakin nuorempana. Yhteiskuntaopissa tulee monia arki-elämän taitoja vastaan, kuten raha-asiat, jotka on hyvä opettaa jo nuorille. Vastuullinen toimiminen yhteiskunnassa on myös tärkeä opetettava asia. Yhteiskuntaopin asioita on niin paljon, että jos niitä yritettäisiin opettaa vasta viimeisenä peruskouluvuotena, tulisi aika kiire. Yhdeksännellä luokalla myös haetaan jatko-opintoihin, joten olisi hyvä, että oppilaat voivat miettiä ammatinvalintaansa jo nuorempana.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yrityskylä, Roolileikit, vaalit, rahankäyttöpelit, ammatinvalintatestit

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Olen itse hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista teemoista ja seuraankin aktiivisesti eri kanavia, jotta pysyn selvillä ajankohtasista asioista. Katselen päivittäin televisiosta uutiset vähintään kerran päivässä sekä kuuntelen usein radiota, jossa suurimmat uutiset toistuvat useaan kertaan päivän aikana. Lisäksi minulla on puhelimessani ladattuna YLEn sovellus, josta tuleenilmoituksia eri uutisista aktiivisesti ja luen niitä usein. Lisäksi eri somekanavien kautta saan tietoa ajankohtaisista asioista ja niiden käsittelystä. Lisäksi aina mahdollisuuden tullen luen sanomalehtiä. Omaa aktiivisuuttani pidän myös yllä keskustelemalla ajankohtaisista asioista.
- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
En ole kovin aktiivinen ainakaan tällä hetkellä itse vaikuttamaan asioihin somen kautta. Mutta seuraan aktiivisesti esimerkiksi instagrammissa yhteiskunnallisia kanavia sekä influensereitä, joiden kautta saan minua kiinnostavaa sisältöä ja ymmärrystä asioista.
- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Some ja laaja tietomäärä on kaikkien saatavilla joka hetkenä. Opetuksessa tulisikin keskittyä enemmänkin kriittiseen lukutaitoon ja asioiden ymmärtämiseen simeähkyn ja ihannoinnin sijasta.
- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on hyvin monet teemat pinnalla juuri nyt. Ukrainen sota, Suomen Nato jäsenyys, ilmastonmuutos, muut konfliktit, Turkin maanjäristys, kaupanalan lakot, opettapula ja resurssien puute.
- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Asioita tulisi lähestyä ikätaso huomioiden kiinnostuksen kautta. Oppilaat voisivat itse tutkia asiaa ja löytää syitä ja seurauksia. Tämän jälkeen asioita käsiteltäisiin yhdessä. 
- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Opetuksessa voisi hyödyntää yhteistyötahoha esimerkiksi erilaisia teemojen puolesta puhuvia järjestöitä jotka toisivat erilaista näkökulmaa opetukseen. 


- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaoppi lisää ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta ja vahvistaa kiinnittymistä osaksi sitä. Taidot ovat kansalaistaitoja, joiden ymmärrystä ja hallitsemista jokainen tulee tarvitsemaan jossain vaiheessa elämäänsä. 
- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Ajattelen ainakin, että sosiaalisen median myötä yhä useammalla nuorella on jonkinlainen kosketus yhteiskunnallisia asioita kohtaan, joten niitä on hyvä oppia käsittelemään ja varhaisessa vaiheessa ikätaso huomioiden.
- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Oppilaslähtöinen toiminta, jossa teemoja käsitellään ikätaso huomioiden. Teemat jotka kohdistuvat sen ikäisiin lapsiin esim kulutustottumukset.

Oma näytä yhteiskunnallisesta ilmiöstä tältä viikolta
https://yle.fi/a/74-20016263?fbclid=PAAaaUyPk7NlUXr6Zr4w3D3JMOU0qnTbVLyRqYNbBg5r_CV1oa1Z4CV4lZYb8

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

• En kovin aktiivisesti seuraa yhteiskunnallisia asioita, mutta satunnaisesti luen esimerkiksi uutisia. Selatessani muita somekanavia eteeni tulee kuitenkin jatkuvasti paljonkin uutisia, joista luen ne, jotka otsikon perusteella kiinnostavat.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

• Käytän itse Instagramia pääasiassa muiden tilien seuraamiseen. En itse julkaise siellä oikeastaan ikinä mitään, mutta muiden päivittelyjä tykkään seurata. Satunnaisesti selailen myös Facebookia, jossa vastaan tulee paljonkin eri lehtien uutisia/artikkeleita.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

• Esimerkiksi Facebookia selatessa postausten välissä on paljonkin uutisia, joita voisi hyödyntää opetuksessa. Uutisista voisi esimerkiksi tehdä tulkintoja, miksi kenenkin sivulle tulee tietynlaisia uutisia tai yksittäisen uutisen/artikkelin voisi ottaa tarkempaan lukuun.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

• Tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi Ukrainan sota, sähkön hinta ja Suomen Natoon liittyminen.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

• Esimerkiksi Ukrainan sotaa on mielestäni tärkeä käsitellä oppilaiden kanssa, mutta ottaen huomioon oppilaiden ikä. Ykkösluokkalaisille ei voi kertoa raakoja faktoja, kun taas ysiluokkalaisten kanssa aihetta voi käsitellä laajemminkin.
• Sähkön hinta ei sinänsä kosketa välttämättä peruskouluikäisiä, mutta nousun taustasyitä voisi tutkia yläkouluikäisten kanssa. Opettaja voisi myös havainnollistaa konkreettisilla luvuilla, kuinka paljon sähkölaskut ovat ennen olleet vs. nyt

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• Kirjasto: tehdään retki kirjastoon lukemaan lehtiä tai kirjasto järjestää koululle tiedonhakukoulutuksen (sisältäen lähdekriittisyyden), jonka harjoittelua voidaan jatkaa myöhemminkin.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska sen myötä oppilaat oppivat ymmärtämään heidän ympärillään tapahtuvia asioita. Yhteiskuntaoppi opettaa myös lähdekriittisyyttä. Yhä nuoremmat oppilaat roikkuvat netissä suuren osan vapaa-ajastaan, jonka takia on hyvä, etteivät he usko kaikkea näkemäänsä ja kuulemaansa. Yhteiskuntaopin tunneilla oppilaat saavat tietoa myös monista yleissivistävistä asioista, kuten eduskunnan tai ylipäätänsä demokraattisen valtion toiminnasta.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Alakoulussa aloitettu yhteiskuntaoppi saadaan lähemmäs oppilaiden arkea, kun 9.-luokalla opiskeltu yhteiskuntaoppi muodostaa yksinään melko irrallisen kokonaisuuden. Mielestäni alakoulusta lähtien opiskelu tuo siis yhteiskuntaopin yhdeksi koko oppimiskokonaisuutta. Myös yhä nuoremmat lapset viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, jonka takia on hyvä, että esimerkiksi lähdekriittisyyttä opetetaan jo varhaisessa vaiheessa.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaoppia pitäisi mielestäni opettaa oppilaslähtöisesti, ja pyrkiä opetussuunnitelman asettamissa rajoissa panostamaan oppilaita kiinnostaviin aiheisiin. Vaikka esimerkiksi rahan käyttö tai kulutustottumukset eivät välttämättä ole alakoululaisille ajankohtaisia huolia, on niistäkin tärkeä opettaa. Myös erilaisia toiminnallisia harjoituksia voisi yhdistää opetukseen, jolloin opetuksesta saisi mielenkiintoisempaa. Esimerkiksi Yrityskylä- vierailut olisivat varmasti oppilaiden mieleen.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? 

Seuraan Instagramissa yle uutisia ja somevaikuttajia, joiden julkaisuista saan tietoa yhteiskunnallisista asioista. Näiden lisäksi selaan yleltä uutisten otsikoita ja luen itseä kiinnostavia uutisia.  

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? 

Käytän sosiaalista mediaa, kuten Instagramia, Facebookia ja kuuntelen podcasteja. En julkaise itse aktiivisesti, mutta vaikutan seuraamalla eri tilejä ja tykkäämällä julkaisuista.  

 
- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? 

Näitä pystyisi hyödyntää osana opetusta tiedon etsimiseen uutisten, videoiden tai podcastien kautta, erilaisten lähteiden ja näkemysten vertailuun ja kriittisen ajattelun kehittämiseen.  

 
- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla ovat hoitajapula, varhaiskasvatuksen ongelmat, heikentyneet oppimistulokset, inflaatio, Ukrainan sota, maanjäristys Turkissa ja eduskuntavaalit. 

 
- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? 

Lähestyisin asioita oppilaiden kanssa lapsille sopivalla tasolla esimerkiksi lasten uutisten kautta. Asioita voisi lähestyä lasten kysymysten kautta, jolloin tulisi käsiteltyä asioita, jotka kiinnostavat tai mietityttävät heitä. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa? 

Opetuksessa voisi hyödyntää kirjastoa, sanomalehtiä, kunnallispoliitikkoja, kansanedustajia sekä paikallisia yrityksiä.  
 
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska sen avulla voidaan lisätä yhteiskunnallista aktiivisuutta ja osallistumista sekä ymmärrystä yhteiskunnasta. Yhteiskuntaopin avulla oppilaat oppivat ymmärtämään ympärillään tapahtuvia asioita, heidän vaikuttamisen mahdollisuuksista ja paljon hyödyllisiä asioita, joita he tarvitsevat arkielämässä, kuten lähdekriittisyyttä. 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? 

Yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa, koska sosiaalisen median kautta yhteiskunnalliset tulevat vastaan yhä nuoremmille ja yhteiskunnalliset asiat alkavat kiinnostamaan yhä nuorempia. Yhteiskuntaopin opiskelun aikaistaminen voisi lisätä kansalaisten ja etenkin nuorten aktiivisuutta ja osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin. Lisäksi halutaan lisätä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja opettaa arjentaitoja, joita on hyvä oppia jo nuorena. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? 

Mieleeni tulee lasten uutiset, vaikuttamisen harjoitteleminen oppilaskunnan ja harjoitusvaalien kautta, oppiminen pelien ja leikkien kautta esim. rahankäytön harjoitteluun liittyen, omien yritysten suunnitteleminen, yrityskylä sekä vierailut eri kohteisiin esim. eduskuntataloon. 

Seuraan yhteiskunnallisia asioita useaan otteeseen päivän aikana selailemalla uutisotiskoita. Luen kännykällä digiversioina Helsingin sanomia ja Iltasanomia. Netissä vierailen myös usein Ylen sivuilla. Paikallista Kotiseudun sanomat- lehteä tilaan kotiin ihan paperisena.
Ammattiyhdistyksen Opettaja-lehteä luen myös. Siitä saan paljon tietoa työhön ja opiskeluun liittyen. Kemian opettajuuteen liittyen seuraan kemian uutisia Yle Triplet- palvelusta netistä. Lisäksi seuraan sosiaalista mediaa facebooksissa ja Instagramissa, joita käytän myös vaikuttamisen kanavina.

Esimerkiksi kemian opetuksessa voidaan tarkastella tuoreimpia kemian innovaatioista kertovia uutisia Yle Triplet- palvelusta. Tämä voi tukea opetusta niin, että oppilaiden kiinnostus ja motivaatio kemian opiskelua kohtaan lisääntyy. On tärkeä kiinnittää opiskeltavia asioita paitsi arkipäivään, myös ympäröivään yhteiskuntaan. Näin asiat voivat näyttäytyä oppilaille merkityksellimsempinä, kuin pelkkä oppikirjan teksti.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nyt alkuvuonna ollut pinnalla sähkön hinta ja riittävyys kaikille. Lisäksi korkojen ja ruuan hinnan nousu huomioiden, elämisen menojen nousseet kustannukset ajavat tavalliset työssäkävijät taloudellisesti ahtaalle.
Hoitajapula on ollut pinnalla jo pitkään, ja seurasin erittäin jännittyneenä tehyn työtaistelua viime vuonna. Hoitajille luvattiin korotukset, mutta tekijöistä on edelleen pula hoitoalalla. Nyt pinnalle on noussut varhaiskasvatuksen työvoimapula. Lainsäädäntö ontuu ja ryhmäkokojen kanssa pystytään kikkailemaan niin, että oikeasti käsiparit eivät riitä jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatuksen laatu kärsii, se on lähinnä hengissäpitämistä monessa paikassa.
Ukrainan sota on myös otsikoissa päivittäin.

Uutiseten käsittelytapaa luokassa oppilaiden kanssa on hyvä pysähtyä pohtimaan. Omien mielipiteiden ei saa antaa vaikutta opetukseen. Käsittelisin uutisia oppilaan ikätason mukaisesti: ei liikaa pelottelua. Mielestäni lapsien pitää saada elää "huoletonta" lapsuutta, eikä kantaa liikaa stressiä aikuisten asioista. Monessa perheessä elinkustannusten nousu vaikuttaa varmasti lapseen, kun ostoksia ja menoja joudutaan miettimään tarkkaan, jotta rahat riittävät. Ukrainan sota on todella pelottava asia meille kaikille. Lapsille tällainen pelko voi olla hyvin todellinen, ja vaikuttaa esimerkiksi yöuniin. On tärkeää tukea lapsia ja antaa tilaa lapsistä lähteville kysymyksille. Tärkeää on, että oppilaat eivät jää uutisotsikoiden kanssa yksin, vaan että asioita käsitellään ja avataan niin, että lapsikin voi omalla tasollaan ymmärtää ne.

Opetusta voi elävöittää monella tavalla, esimerkiksi ottamalla mukaan erilaisia yhteistyötahoja. Yleisesti ottaen eri alojen ammattilaiset voisivat vierailla oppitunneilla asiantuntijoina. Jos mietin historian opetusta, yhteistyötahoja voisi olla esimerkiksi museot, kotiseutumuseo (vanhoja rakennuksia) sekä yksityisten vanhojen esineiden kokoelmat.

Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine, jotta tietää mieten yhteiskunta pyörii ja pystyy olemaan osallisena siinä. Uuden opetussuunnitelman myötä yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan. Tämä voi olla hyvä muutos siksi, koska oppilaille voidaan näin antaa enemmän aikaa sisäistää asioita. 9. luokkalainen voi vuoden päästä jo muuttaa omilleen - mitkä on valmiudet pärjätä yksin yhteiskunnan jäsenenä?

Alakoulun yhteiskuntaopin opetuksessa olisi varmasti tärkeää opettaa lapsia arjen taitoihin: käyttämään rahaa maksuvälineenä ja ehkä tutustua pankkipalveluihin, soittamaan virallisia puheluja, harjoitella jo alustavasti työelämätaitoja mahdollisia tulevia kesätöitä varten. On tärkeää opettaa lapsille myös omien oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostamista.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Tv:stä ehdin nähdä vähintään yhdet uutiset päivittäin, yleensä aamun uutiset tai illan kympin uutiset, kotikotona käydessä luen viikon paikallislehden ja yleensä selaan myös Ilkka-Pohjalaisen ja luen yleisönosaston kirjoitukset. Instagram on kuitenkin käytetyin kanava, sieltä luen esim. ylen uutisia.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Instagramin storyja, repostaan muiden julkaisuja, jotka koen itselle esim. tärkeinä tai hyvänä kannanottona.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Voitaisiin harjoitella mielipidekirjoituksia ja mahdollisesti lähettää niitä esim. paikallislehteen. Härmän alueen paikallislehdessä näitä välillä näkee :)

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Ukraina, inflaatio+ostovoima, vaka, maanjäristykset

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
HS:n lasten uutiset kertoo hyvin lapsille ymmärrettävästi ajankohtaisia asioita. Tärkeä painottaa sitä, jos jokin aihe tai uutinen vaikuttaa ahdistavalta niin uutista ei tarvitse lukea otsikkoa pidemmälle. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Kirjastot, paikallislehdet ja niiden toimittajat


- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaoppi antaa hyvää yleishyödyllistä tietoa elämää varten ja opettaa, miten yhteiskunnassa toimitaan.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Informaatiotulva kasvaa entisestään ja on hyvä antaa lapsille eväitä jo alakoulusta lähtien esimerkiksi kriittisen ajatteluun ja siihen, miten ihmisten omat intressit vaikuttavat mielipiteisiin. Monella lapsella on jonkin verran myös ns. omaa rahaa, ja rahankäytön hallitseminen ja kulutusvalintojen pohtiminen on tärkeää läpi elämän.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Rahankäyttöpelit, varjovaalit, yritysvierailut

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Haluan lukea monia eri lähteitä sekä uutisia, että ihmisten kokemuksia. Luulen, että totuus löytyy jostain keskeltä ja kultainen keskitie on varmasti hyvä ohjenuora uutisia lukiessa.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Käytän sosiaalisen median kanavia. Instagramissa olen välillä liiankin paljon, mutta siellä seuraan vaikuttajia. Twitterissä olen välillä samoin Facebookissa. Itse harvemmin jaan omia mielipiteitäni.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Turkin maanjäristykset, Ukrainan sota, Trans-laki, tulevat eduskuntavaalit

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Tutkivan oppimisen periaatteilla. Antaisin oppilaiden etsiä tietoa ja lukea monipuolisesti eri lähteitä. Keskusteltaisiin mieltä askarruttavista asioista.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskunnalliset asiat koskettavat kaikkia ja ne ovat osa yleissivistystä.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Yhteiskunnalliset asiat koskettavat nuoria ja on ehkä nähty järkeväksi, että niistä aletaan puhua entistä nuoremmille. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Idea luokkavaltuustosta, missä keskusteltaisiin yhdessä asioista ja harjoiteltaisiin kuuntelemaan muiden mieipiteitä.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Luen ja seuraan aktiivisesti eri uutismedioita ja niisen sisältöjä. Lisäksi käytän aktiivisesti twitteriä ja muita sosiaalisen median kanavia. 

Paikallisesti seuraan kotikaupungin ja kotipaikkakunnan alueellisia uutisia ja  kunnanvaltuuston ja hallituksen päätöksiä. 


- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Enimmäkseen vaikutan asioihin ihmisten kanssa keskustelemalla whatsapin eri ryhmissä, mutta erityisesti vaikutan kasvokkaisissa keskusteluissa.

Tarvittaessa otan yhteyttä esimerkiksi luottamushenkilöön, joka on mukana päättämässä asioihin joihin haluaisin itse vaikuttaa.
 
- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Mielestäni oppilaita voisi kannustaa seuraamaan oman paikkakunnan kunnallista päätöksentekoa, ja vaikkapa tehdä yhdessä aloitteen.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Mielestäni yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla ovat tällä hetkellä erityisesti eriarvoisuuden lisääntyminen sekä turvallisuus- ja talouspolitiikkaan liittyvät teemat. Myös korkea inflaatio ja kasvavat elinkustannukset ja valtion rooli niihin vaikuttamisessa ovat pinnalla.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ottamalla selvää, että miten vaikkapa sähkön hinta muodostuu, ja miksi se on tänä talvena ollut niin korkealla. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Erilaisia yhdistyksiä, kunnan luottamushenkilöitä, toimittajia tai poliitikkoja. Lisäksi yritykset ja esimerkiksi kirjasto olisivat kiinnostavia yhteistyötahoja. 

Kirjoita näiden kysymysten pohjalta viikon aikana tekemiesi havaintojen ydinkohtia keskustelualueelle. Pohdi sen jälkeen myös seuraavia kysymyksiä:
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

On tärkeää, että kaikki ihmiset saavat edes perustiedot siitä, että miten yhteiskunta ja sen eri instituutiot toimivat. Yhteiskuntaopin opetuksen kautta lapset saavat mahdollisuuden oppia erilaisista vaikuttamisen keinoista ja tavoista, sekä heidän oma toimijuutensa kasvaa.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Voisiko tähän olla syynä nuorten heikko äänestysprosentti? 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mielestäni olisi kiinnostavaa lähteä opettamaan yhteiskuntaoppia siltä kannalta, että opittaisiin oikeasti vaikuttamaan asioihin, ja ottamaan selvää yhteiskunnan eri tapahtumista.

Miten otan selvää yhteiskunnallisista asioista?

En ole kovin ahkera ottamaan yhteiskunnallisista asioista. Yhteiskunnallisia asioita tulee helposti kuitenkin tahattomasti luettua ja seurattua selaamalla nettilehtiä ja sosiaalista mediaa.

Millaisia vaikuttamisen kanavia käytät?

Käytän vaikuttamisen kanavana sosiaalista mediaa. En ole itse aktiivinen päivittelijä, mutta seuraan somea aktiivisesti.

Millaisia mahdollisuuksia hyödyntää osana opetusta?

Verkkolehtiä ja somea voi hyödyntää tiedonhankinnassa. Samalla voidaan harjoitella lähdekritiikkiä ja oppia, että kaikki netistä löytyvä ei välttämättä pidä paikkaansa.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi Ukrainan tilanne, energiakriisi, sekä Suomen liittyminen Natoon.

Miten lähestyisin näitä oppilaiden kanssa?

Lähestyisin näitä asioita oppilaiden kanssa keskustelemalla ja yhdessä tutkimalla ikätasoon sopivalla tavalla. Lisäksi on olemassa erilaisia uutisia ja verkkolehtiä, jotka on suunnattu lapsille. Näitä hyödyntäisin myös tarvittaessa.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Voisin hyödyntää esimerkiksi Yle Areenaa, paikallista kirjastoa, paikallisia sanomalehtiä, lasten uutisia.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, että oppilaille muodostuisi pikkuhiljaa mielikuva siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Kun oppilas hahmottaa yhteiskunnan rakenteita, on hänen myös helpompi vaikuttaa ja ottaa kantaa yhteiskuntaan liittyviin asioihin. 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Jo pienetkin oppilaat voivat saada netin välityksellä paljon informaatiota erilaisista yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Osa uutisista ja päivityksistä voi tuntua vaikeilta tai jopa pelottavilta, joten on hyvä, että asioita käydään koulussa jo aiemmin yhdessä opettajan kanssa läpi. Lisäksi oppilaiden on hyvä saada tietoa ja oppia heihin itseensä vaikuttavista asioista, esimerkiksi lasten oikeuksista tai omista vaikuttamismahdollisuuksista koulussa tai jopa suuremmassa mittakaavassa. Myös lähdekritiikin oppiminen on tärkeää opiskellessa yhteiskuntaoppia.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Esimerkiksi rahankäytön harjoittelu, luokan sisäiset vaalit, oppilaskuntaan liittyvät asiat.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?