Lumo -22
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

• En kovin aktiivisesti seuraa yhteiskunnallisia asioita, mutta satunnaisesti luen esimerkiksi uutisia. Selatessani muita somekanavia eteeni tulee kuitenkin jatkuvasti paljonkin uutisia, joista luen ne, jotka otsikon perusteella kiinnostavat.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

• Käytän itse Instagramia pääasiassa muiden tilien seuraamiseen. En itse julkaise siellä oikeastaan ikinä mitään, mutta muiden päivittelyjä tykkään seurata. Satunnaisesti selailen myös Facebookia, jossa vastaan tulee paljonkin eri lehtien uutisia/artikkeleita.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

• Esimerkiksi Facebookia selatessa postausten välissä on paljonkin uutisia, joita voisi hyödyntää opetuksessa. Uutisista voisi esimerkiksi tehdä tulkintoja, miksi kenenkin sivulle tulee tietynlaisia uutisia tai yksittäisen uutisen/artikkelin voisi ottaa tarkempaan lukuun.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

• Tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi Ukrainan sota, sähkön hinta ja Suomen Natoon liittyminen.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

• Esimerkiksi Ukrainan sotaa on mielestäni tärkeä käsitellä oppilaiden kanssa, mutta ottaen huomioon oppilaiden ikä. Ykkösluokkalaisille ei voi kertoa raakoja faktoja, kun taas ysiluokkalaisten kanssa aihetta voi käsitellä laajemminkin.
• Sähkön hinta ei sinänsä kosketa välttämättä peruskouluikäisiä, mutta nousun taustasyitä voisi tutkia yläkouluikäisten kanssa. Opettaja voisi myös havainnollistaa konkreettisilla luvuilla, kuinka paljon sähkölaskut ovat ennen olleet vs. nyt

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• Kirjasto: tehdään retki kirjastoon lukemaan lehtiä tai kirjasto järjestää koululle tiedonhakukoulutuksen (sisältäen lähdekriittisyyden), jonka harjoittelua voidaan jatkaa myöhemminkin.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska sen myötä oppilaat oppivat ymmärtämään heidän ympärillään tapahtuvia asioita. Yhteiskuntaoppi opettaa myös lähdekriittisyyttä. Yhä nuoremmat oppilaat roikkuvat netissä suuren osan vapaa-ajastaan, jonka takia on hyvä, etteivät he usko kaikkea näkemäänsä ja kuulemaansa. Yhteiskuntaopin tunneilla oppilaat saavat tietoa myös monista yleissivistävistä asioista, kuten eduskunnan tai ylipäätänsä demokraattisen valtion toiminnasta.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Alakoulussa aloitettu yhteiskuntaoppi saadaan lähemmäs oppilaiden arkea, kun 9.-luokalla opiskeltu yhteiskuntaoppi muodostaa yksinään melko irrallisen kokonaisuuden. Mielestäni alakoulusta lähtien opiskelu tuo siis yhteiskuntaopin yhdeksi koko oppimiskokonaisuutta. Myös yhä nuoremmat lapset viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, jonka takia on hyvä, että esimerkiksi lähdekriittisyyttä opetetaan jo varhaisessa vaiheessa.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaoppia pitäisi mielestäni opettaa oppilaslähtöisesti, ja pyrkiä opetussuunnitelman asettamissa rajoissa panostamaan oppilaita kiinnostaviin aiheisiin. Vaikka esimerkiksi rahan käyttö tai kulutustottumukset eivät välttämättä ole alakoululaisille ajankohtaisia huolia, on niistäkin tärkeä opettaa. Myös erilaisia toiminnallisia harjoituksia voisi yhdistää opetukseen, jolloin opetuksesta saisi mielenkiintoisempaa. Esimerkiksi Yrityskylä- vierailut olisivat varmasti oppilaiden mieleen.