Lumo -22

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Lähes kaiken yhteiskunnallisen tiedon saan erilaisten uutismedioiden kautta (HS, IL, IS tai yle). Erilaisista sosiaalisista medioista, kuten Twitteristä ja Jodelista, tulee luettua yleistä yhteiskunnallista keskustelua jonkin verran. Myös kavereiden kanssa tulee keskusteltua myös esimerkiksi ajankohtaisista aiheista ja yhteiskuntaa mullistavista asioista.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse harvoin otan mitään kantoja erilaisiin aiheisiin, mutta joskus saatan käyttää jodelia. Eniten omia ajatuksia tulee jaettua ystävien ja perheen kanssa.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Esimerkiksi sosiaalista mediaa olisi hyvä käydä enemmänkin läpi oppilaiden kanssa, koska se on yhä enemmän läsnä oppilaiden arjessa. Oppilaitten tulisi ymmärtää, mitkä asiat sosiaalisessa mediassa on trollausta, disinformaatiota, mikä taas erityisen hyödyllistä tietoa. Ylipäätään olisi hyvä ottaa kantaa siihen, että asiat yleensä näyttäytyvät sosiaalisessa mediassa hyvinkin polarisoituneilta, eikä tämä yleensä vastaa asioiden todellista laitaa.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tämän hetken ehdottomasti suurin teema yhteiskunnallisessa keskustelussa on Ukrainan ja Venäjän välinen sota ja sen erilaiset turvallisuusvaikutukset Euroopassa, joista uutiöooidaan joka päivä lähes tunneittain. Samaan teeman liittyy vahvasti Suomen hakema NATO-jäsenyys. Muita päivän polttavia aiheita tällä viikolla on ollut työmarkkinakierros, jossa työnantaja- sekä työntekijäjärjestöt neuvottelevat palkoista. Työmarkkinakierrokseen saatiin päänavaus sunnuntaina, kun teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden palkankorotuksista päästiin sopuun valtakunnansovittelijan avulla. Muita polttavia aiheita viime aikoina on ollut oppimistulosten lasku sekä päivystyksien kriisiytyminen ympäri Suomea. Maanantaina uutisoitiin taas laajasti Turkissa tapahtuneesta monia tuhansia henkiä vaatineesta maanjäristyksestä. Kiinan ja Yhdysvaltojen välit kiristyivät viikolla johtuen Kiinan vakoilupallosta, maailmanpoliittinen jännitys on kasvussa.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Esimerkiksi tunnilla voidaan yhdessä lukea sanomalehtiä, ja esimerkiksi Helsingin sanomat julkaiset lapsille suunnattuja uutisia, jotka voivat olla lapsille mielekkäämpiä ja kiinnostavampia verrattuna tavallisiin uutisiin, mutta kyllä minusta ihan tavallisia uutisiakin voidaan lukea yhdessä.

Täytyy kyllä myöntää se, että esimerkiksi työmarkkinakierrosten käsittely alakouluikäisten oppilaiden kanssa olisi valtava haaste asian monimutkaisuuden sekä tylsyyden vuoksi, mutta asioita voi lähestyä oppilaiden kanssa esimerkiksi puhumalla inflaatiosta. Siitä kuinka moni asia on kallistunut viime aikoina, ja kysyä oppilailta samalla ovatko he huomanneet saman ilmiön, ja näin hakea työntekijäpuolen näkökulmaa. Työnantajanäköpuolta voidaan miettiä, esimerkiksi siitä näkökulmasta, että jos nostetaan palkkoja joutuvatko yhtiöt korottaa taas hintoja, kun ihmisillä on taas varaa kuluttaa ja nousseet palkkakustannukset pitää kattaa jotenkin.

Sotien, ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien ja ylipäätään traagisten tapahtumien käsittely oppilaitten kanssa on haastavaa, koska monella nuorella tai lapsella voi liittyä niihin erilaisia pelkoja, jolloin opettajan pitäisi pystyä vahvistamaan oppilaitten turvallisuuden tunnetta ja luomaan uskoa parempaan tulevaisuuteen. Mutta asioista yhdessä keskustelemaalla ja antamalla tilaa erilaisille näkökulmille, voidaan vaikeitakin asioita käsitellä luonnollisesti.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Ensimmäisenä mieleen tulee erilaisissa yhteiskunnallisissa instituutioissa vieraileminen. Klassikoita varmasti ovat eduskunnassa ja oikeuslaitoksessa vieraileminen. Esimerkiksi luokan kanssa voidaan käydä vierailemassa katsomassa eduskunnan täysistuntoa tai katsomassa oikeudenkäyntiä lähimmässä käräjäoikeudessa. Suomessa on myös kymmeniä erilaisia virastoja lähtien esimerkiksi säteilyturvakeskuksesta ja päättyen maanmittauslaitokseen, mutta en tiedä kuinka helposti tällaisiin pääsee vierailemaan, vai tehdäänkö ylipäätään vierailuja.

Yksityisissä yrityksissä pääsee myös vierailemaan, esimerkiksi itse olen ollut nuorena Fazerilla, ja uskon että monta muutakin yritystä, johon pääsee vierailemaan halutessaan.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Nähdäkseni yhteiskuntaoppia opetetaan juuri sen takia, että ymmärretään mitä asioita tarvitaan, että yhteisunta voi pyöriä. Lisäksi oppilaita ohjataan siihen suuntaan, että he itse haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin esimerkiksi äänestämällä, luodaan yhteiskunnallisesti aktiivisia kansalaisia. Yhteiskuntaoppi myös opettaa tärkeitä kansalaistaitoja, kuten miten toimivat erilaiset etuudet, mitä lainan korot ovat tai miten haetaan töitä. Lisäksi yhteiskuntaoppi tarjoaa mielenkiintoisia aiheita, joista oppilaat oivat löytää omia mielenkiinnonkohteita.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskunta muuttuu nopeasti yhä globaalimmassa maailmassa, ja yhteiskuntaoppi vastaa siihen haasteeseen, mitä muuttuva yhteiskunta luo.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ehkä päällimmäisenä mieleen tulee se, että opetusta voisi sitoa enemmän oppilaiden arkeen, jolloin asiat näyttäytyisivät mielenkiintoisina. Pitää väittelyitä erilaisista aiheista, pitää äänestyksiä, harjoitella argumentoimaan. Yksi varteen otettava idea on esimerkiksi luokkavaltuusto, vaikka aihe ei sinänsä koske vain yhteiskuntaoppia, on siinä oleellisia elementtejä demokratiakasvatuksesta, ja siitä kuinka saada oppilaat kiinnostumaan ja vaikuttamaan omiin asioihinsa.