Lumo -22
Seuraan yhteiskunnallisia asioita useaan otteeseen päivän aikana selailemalla uutisotiskoita. Luen kännykällä digiversioina Helsingin sanomia ja Iltasanomia. Netissä vierailen myös usein Ylen sivuilla. Paikallista Kotiseudun sanomat- lehteä tilaan kotiin ihan paperisena.
Ammattiyhdistyksen Opettaja-lehteä luen myös. Siitä saan paljon tietoa työhön ja opiskeluun liittyen. Kemian opettajuuteen liittyen seuraan kemian uutisia Yle Triplet- palvelusta netistä. Lisäksi seuraan sosiaalista mediaa facebooksissa ja Instagramissa, joita käytän myös vaikuttamisen kanavina.

Esimerkiksi kemian opetuksessa voidaan tarkastella tuoreimpia kemian innovaatioista kertovia uutisia Yle Triplet- palvelusta. Tämä voi tukea opetusta niin, että oppilaiden kiinnostus ja motivaatio kemian opiskelua kohtaan lisääntyy. On tärkeä kiinnittää opiskeltavia asioita paitsi arkipäivään, myös ympäröivään yhteiskuntaan. Näin asiat voivat näyttäytyä oppilaille merkityksellimsempinä, kuin pelkkä oppikirjan teksti.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nyt alkuvuonna ollut pinnalla sähkön hinta ja riittävyys kaikille. Lisäksi korkojen ja ruuan hinnan nousu huomioiden, elämisen menojen nousseet kustannukset ajavat tavalliset työssäkävijät taloudellisesti ahtaalle.
Hoitajapula on ollut pinnalla jo pitkään, ja seurasin erittäin jännittyneenä tehyn työtaistelua viime vuonna. Hoitajille luvattiin korotukset, mutta tekijöistä on edelleen pula hoitoalalla. Nyt pinnalle on noussut varhaiskasvatuksen työvoimapula. Lainsäädäntö ontuu ja ryhmäkokojen kanssa pystytään kikkailemaan niin, että oikeasti käsiparit eivät riitä jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatuksen laatu kärsii, se on lähinnä hengissäpitämistä monessa paikassa.
Ukrainan sota on myös otsikoissa päivittäin.

Uutiseten käsittelytapaa luokassa oppilaiden kanssa on hyvä pysähtyä pohtimaan. Omien mielipiteiden ei saa antaa vaikutta opetukseen. Käsittelisin uutisia oppilaan ikätason mukaisesti: ei liikaa pelottelua. Mielestäni lapsien pitää saada elää "huoletonta" lapsuutta, eikä kantaa liikaa stressiä aikuisten asioista. Monessa perheessä elinkustannusten nousu vaikuttaa varmasti lapseen, kun ostoksia ja menoja joudutaan miettimään tarkkaan, jotta rahat riittävät. Ukrainan sota on todella pelottava asia meille kaikille. Lapsille tällainen pelko voi olla hyvin todellinen, ja vaikuttaa esimerkiksi yöuniin. On tärkeää tukea lapsia ja antaa tilaa lapsistä lähteville kysymyksille. Tärkeää on, että oppilaat eivät jää uutisotsikoiden kanssa yksin, vaan että asioita käsitellään ja avataan niin, että lapsikin voi omalla tasollaan ymmärtää ne.

Opetusta voi elävöittää monella tavalla, esimerkiksi ottamalla mukaan erilaisia yhteistyötahoja. Yleisesti ottaen eri alojen ammattilaiset voisivat vierailla oppitunneilla asiantuntijoina. Jos mietin historian opetusta, yhteistyötahoja voisi olla esimerkiksi museot, kotiseutumuseo (vanhoja rakennuksia) sekä yksityisten vanhojen esineiden kokoelmat.

Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine, jotta tietää mieten yhteiskunta pyörii ja pystyy olemaan osallisena siinä. Uuden opetussuunnitelman myötä yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan. Tämä voi olla hyvä muutos siksi, koska oppilaille voidaan näin antaa enemmän aikaa sisäistää asioita. 9. luokkalainen voi vuoden päästä jo muuttaa omilleen - mitkä on valmiudet pärjätä yksin yhteiskunnan jäsenenä?

Alakoulun yhteiskuntaopin opetuksessa olisi varmasti tärkeää opettaa lapsia arjen taitoihin: käyttämään rahaa maksuvälineenä ja ehkä tutustua pankkipalveluihin, soittamaan virallisia puheluja, harjoitella jo alustavasti työelämätaitoja mahdollisia tulevia kesätöitä varten. On tärkeää opettaa lapsille myös omien oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostamista.