Lumo -22
- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan yhteiskunnallisia asioita jonkun verran erilaisista sosiaalisen median sivustoista, uutissivuilta, sekä lehdestä. Sosiaalisen median kautta eteeni tulee usein uutisia, sekä tietoa pinnalla olevista yhteiskunnallisista asioista, vaikka tätä tietoa ei erikseen etsisikään. Erilaiset uutiset pomppaavat usein somen etusivuille, koska uutisia on usein kommentoimassa monet ihmiset, ja täten algoritmit tunnistavat nämä julkaisut suosituiksi. Itseäni on lähivuosina ahdistanut monien uutissovellusten esim Iltalehden ym uutisointi, joka on ollut lähinnä Ukrainan sotaa ja koronaa, tai muuta negatiivista. Näistäkin uutisista on toki tärkeä olla kuulla, mutta negatiinen uutisointi vaikuttaa paljon myös omaan mielialaan, joten olen vähentänyt näiden kanavien käyttöä huomattavasti. 

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? 


Vaikuttamisen kanavista itselläni päivittäisessä käytössä on Instagram ja Facebook, joskaan en itse julkaise kyseisillä alustoille paljon mitään. Omat tilini ovat suljetut, joten vain tuntemani ihmiset voivat seurata minua, mutta itse seuraan jonkin verran kiinnostavia vaikuttajia, vaikka en heitä tuntisikaan. Seuraan myös useampaa ope- tiliä, joilla suuren yleisön saaneet opettajat jakavat usein tämän alan suurimpia puheenaiheita, sekä ottavat kantaan tämän hetkisiin kasvatusalan ilmiöihin. 

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? 


Opetuksessa voisi hyödyntää erilaisia uutissivustoja, tutustua niihin, sekä harjoitella lähdekritiikin tarkastelua. Näillä sivustoilla törmää usein myös mielipidekirjoituksiin, jolloin voisi pohtia mielipidekirjoituksien ja faktatiedon eroja, sekä sitä, mistä nämä eri tyyppiset kirjoitukset voisi tunnistaa. Ylipäätään pidän tärkeänä sitä, että kouluissa opetettaisiin lapsille riittävästi median käyttötaitoja, sekä sitä miten internetissä ja muilla alustoilla käyttäydytään turvallisesti. 

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? 
 
Tällä hetkellä pinnalla ovat ainakin Ukrainan sota, inflaatio, energiakriisi ja Nato.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? 

Osa aiheista on lapsille vielä onneksi hyvin vieraita, ja näitä tulisikin oppilaiden kanssa käsitellä lapsentasoisesti. Aiheisiin voisi tutustua opettajan johdolla esimerkiksi uutisia selailemalla. Helsingin Sanomien lasten uutiset käsittelevät hyvin pinnalla olevia aiheita lasten ikätason mukaan. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Juurikin edellämainittu lasten uutiset, erilaiset sanomalehdet joita kouluille voi tilata, uutisten viikko, Yle Areenan ajankohtaisohjelmien katselu ja kirjaston palveluiden hyödyntäminen. 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa siksi, jotta oppilat osaa muodostaa käsityksen yhtyeiskuntamme toiminnasta. Tämä lisäksi yhteiskuntaopin avulla pyritään lisäämään oppilaiden tietoutta erilaisista kulttuureista ja ajankohtaisista asioista. Tämän lisäksi yhteiskuntaoppia opetetaan yleissivistykstä, arjessa pärjäämisen taitoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? 

Yhteiskuntaopissa on paljon aiheita, joita voisi käsitellä jo alakoulussa. Nykyään myös informaatiotulvan takia lapset kuulevat yhteiskunnallisista aiheista ja uutisista paljon kotona, ja näitä voisi hyvin käsitellä myös koulussa. Maailma muuttuu koko ajan, ja koulumaailman tulee vastata osaltaan näihin muutoksiin. Lasten ja nuorten on myös hyvä kuulla omista oikeuksistaan, sekä vaikutusmahdollisuuksistaan. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? 

Uutisten seuraamista, ajankohtaisista aiheista puhumista ja lasten oikeuksiin tutusminen voisivat olla lapsille tarpeellisia aiheita. Oppilaskunnan hallituksen valinta tapahtuu usein koulun omilla vaaleilla, ja näiden varjolla voisi myös harjoitella äänestämistä, sekä vaikutuksen mahdollisuuksia. Tärkeää olisi myös puhua lapsille rahankäytöstä ja kulutuskulttuurista. Itse muistan yrittäjyyden mielenkiintoisena aiheena, ja nykyisenä yrittäjänä voisin kuvitella, että myös lapsia voisi kiinnostaa yrittäjyyden alkeet, sekä kaikki mahdollisuudet joita yrittäjyys voi tuoda tullessaan. Yrittäjyydestä puhuminen lisää lasten tietoisuutta rahan hankkimisesta, sekä rahan arvosta. Useissa kouluissa lapset saattavat kerätä esim. luokkaretkeä varten rahaa, ja näin saataisiin konkretisoitua sitä, että jo nuorena oppilailla on mahdollisuus itse kerätä rahaa ja pohtia mihin sitä voidaan käyttää.