Mikko Vihriälä

Lumo -22

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Rehellisesti sanottuna olen aika heikko seuraamaan uutisia/yhteiskunnallisia asioita, ellei niitä tule somessa vastaan. Silloinkin klikkaan auki yleensä vain minua kiinnostavat aiheet, joten voidaan ehkä puhua somekuplasta. Viikon aikana huomasin, että joudun ”pakottamaan” itseni oman somekuplani ulkopuolelle, jotta saisin yhteiskunnallisia asioita selville. Huomasin myös, etten ollut onneksi aivan niin kujalla kuin aluksi ajattelin, joten somessa pyöriessä tulee vahingossakin törmättyä yhteiskunnalliseen keskusteluun.


- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Pääasiassa sosiaalista mediaa (Instagram, Facebook, Twitter, Tiktok…). Olen itse melko epäaktiivinen päivittämään, mutta seurailen somea aktiivisesti.


- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Somessa pyritään monesti vaikuttamaan yleisöön, joten on tärkeää opettaa kriittistä ajattelua ja erilaisia vaikuttamiskeinoja, jolloin oppilaista tulee etevämpiä sosiaalisen median käyttäjiä. Somen käsittely koulussa on muutenkin tärkeää, sillä yhä nuoremmilla on pääsy sinne. On myös tärkeää opettaa, että someen julkaistaan hyvin usein vain elämän kohokohtia ja huippuja, jolloin tietynlaisia vaikuttajia seuraamalla saattaa saada väärän kuvan aidosta elämästä.


- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Ukrainan sota, NATO, sähkön hinta, heikkenevät oppimistulokset ja Turkin maanjäristykset.


- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

HS:n lasten uutiset ovat ainakin monesti laitettu jo valmiiksi sellaiseen muotoon, että niitä voisi näyttää luokassa ja sen jälkeen keskustella aiheista. Sota voi esimerkiksi olla monille hyvin raskas ja vaikeasti käsiteltävä aihe, joten sen käsittelyssä tulee olla tarkka sanoissaan. Paikallislehdet ovat loistava tapa tutustua erilaisiin uutisiin, sillä aiheet koskettavat monesti myös oppilaita läheisemmin.


- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Kirjastot tulevat ensimmäisenä mieleen. Muistan omilta alakouluajoiltani, kun pääsimme tutustumaan paikallislehden toimistolle, kuinka lehti valmistuu ja miten uutisia kirjoitetaan, joten vastaava voisi olla ihan hauska toteuttaa myös tulevaisuudessa itse.

 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan siksi, että oppilaat tietäisivät paremmin omat vaikuttamismahdollisuutensa ja sen, miten yhteiskunta toimii. On myös tärkeää oppia, miten äänestäminen vaikuttaa ja kuinka esimerkiksi eduskunnassa tehdään päätöksiä yhteisistä säännöistä ja asetuksista.


- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Itse ainakin koen, että yhteiskuntaoppia oli erittäin vähän omina kouluaikoinani ja aine jäi ehkä vähän vieraaksi. Tuntui, että koko ajan oli kiire seuraavaan aiheeseen, eikä vanhaakaan ollut vielä oppinut kunnolla. Siksi on hyvä, että yh alkaa jo alakoulussa, jolloin aiheiden käsittelyyn jää kunnolla aikaa ja oppilaat kerkeävät oikeasti oppimaan, miten yhteiskunta pyörii.


- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaopissa on paljon käsitteitä, jotka tuntuvat itsellenikin vielä välillä vaikeilta, joten lähestyisin ainetta keskustelemalla pinnalla olevista aiheista ja uutisista. Myös erilaiset pelit ja leikit voivat helpottaa asioiden käsittelyä. Ohjaajana ollessani erään luokan kanssa pidettiin omat presidentinvaalit, johon oppilaat lähtivät mielellään mukaan ja varmasti jäi paremmin mieleenkin, miten vaalit toimivat, jos verrataan pelkkään kirjan teorian lukemiseen.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.