Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

 

Ajattelisin, että historian opetuksessa tärkeää on historiallisten rakenteiden, tapahtumien ja asenteiden tiedostaminen ja ymmärtäminen. Opetuksessa oppilaat saisivat tietoa siitä, millaista elämä on ollut aikaisemmin ja minkälainen vaikutus historiassa tapahtuneilla asioilla on tähän päivään. Opetuksen kautta oppilaat pystyisivät myös hahmottamaan maailmaa ja maailman erilaisia kulttuureita paremmin.

 

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

 

Tavoitteita tarkastellessa jäin miettimään, omaa historian opiskeluani alakoulussa ja sitä, miten tavoitteet ovat omalla kohdallani toteutuneet. Esimerkiksi T3 ”Ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnalisuuden” ja T8 ”Harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa” kuulostavat aika haastavilta kokonaisuuksilta alakouluikäiselle ja jäin pohtimaan, miten nämä tavoitteet voisivat käytännössä toteutua. Uskon, että kaikissa näissä tavoitteissa opettajan rooli on hyvin suuri, eikä tavoitteita voi saavuttaa vain lukemalla oppikirjan kappaleita, vaan tarvitaan laajempaa ymmärrystä asioista. 

 

Yhteiskuntaopin tavoitteiden osalta olin yllättynyt, koska omana alakouluaikanani yhteiskuntaoppia ei vielä opetettu alakoulussa. Tietysti jotkut yhteiskuntaopin sisällöistä tulivat varmasti esiin muissa oppiaineissa, mutta en ainakaan muista, että olisimme esimerkiksi harjoitelleet rahankäyttöä tai kulutusvalintojen merkityksiä. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että tällaisia taitoja harjoitellaan nykyisin jo näin varhaisessa vaiheessa ja uskon, että kaikista yhteiskuntaopin aiheista on suurta konkreettista hyötyä. Tavoitteista jäikin päällimmäisenä mieleen laaja-laisen ymmärtämisen kehittäminen ja yhteiskunnallisten rakenteiden hahmottaminen.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisten osaamis-alueiden osalta historia ja yhteiskuntaoppi ovat todella tärkeitä aineita. Voisin kuvitella niiden kehittävän ainakin jossain määrin jokaista laaja-alaista osa-aluetta. Kuten oppiaineiden tavoitteissa tulikin jo esille, historia ja yhteiskuntaoppi kehittävät nimenomaan oppilaan ajattelua maailman rakenteista ja tapahtumista, jolloin L1 Ajattelun ja oppimaan oppimisen tavoite tulee hyvin vahvasti esille. L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu näkyy historiassa suuresti. Koska historiassa käsitellään maailmanlaajuisia tapahtumia, heijastuu niissä vahvasti myös erilaiset kulttuurit. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan esimerkiksi mielipiteiden ilmaisua ja rakentavaa keskustelua, johon kaikki tavoitteen osa-alueet liittyvät. 

 

Kuten yhetiskuntaopin tavoitteista kävi ilmi, harjoitellaan yhteiskuntaopissa vahvasti arjen taitoja (L3) ja tutustutaan työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen (L6). Yhteikunnallisiin taitoihin liittyen osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) ovat myös keskiössä yhteiskuntaopin tavoitteissa. Monilukutaito (L4), johon kriittiinen ajattelu vahvasti liittyy tulee esiin esimerkiksi historian tavoitteissa, joissa ohjataan oppilasta havaitsemaan historiantiedon tulkinnallisuuden ja tunnistamaan ja tutkimaan erilaisia historian lähteitä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) on helposti liitettävissä oppiaineiden opiskeluun, mutta myös yhteiskuntaopin tavoitteissa mainittuun median käytön harjoitteluun.

 

Laaja-alaiset osaamisalueet tulevat siis hyvin vahvasti esiin kummassakin oppiaineessa ja niiden toteutumisesta pystyisi varmasti antamaan monia muitakin esimerkkejä, mutta tässä lueteltuna päällimmäisiä pohdintoja. Siihen, miten osa-alueet näkyvät käytännössä koulussa tapahtuvassa oppimisessa, on opettajalla varmasti hyvin suuri rooli.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Ajattelen, että historian opetuksessa on tärkeää oppia erilaisista historiallisista tapahtumista, henkilöistä, kulttuureista ja aikakausista sekä niiden vaikutuksista sekä sen aikaiseen elämään että nykypäivään. Historia kehittää oppilaiden käsitystä maailmasta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Historian opetus auttaa myös ymmärtämään ihmisen toimintaa ja toiminnan erilaisia seurauksia. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historian tavoitteita tarkastellessani kiinnitin ensimmäisenä huomiota siihen, kuinka moninaisia ne ovat. Mietin myös omaa kouluaikaani, enkä tunnista kaikkien tavoitteiden toteutuneen. T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena kuulostaa mielestäni tärkeältä ja panostaisin itse siihen ehkä osaksi sen takia, että omat opettajani eivät ole aikanaan siihen panostaneet. Sen avulla historia voidaan tuoda lähemmäksi oppilasta, jolloin ajatus aineen tärkeydestä voisi lisääntyä. T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden sekä T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ovat mielestäni myös tärkeät tavoitteet. Tulkinnallisuus ja sen merkitys on jäänyt hyvin vähälle huomiolla omassa historian opiskelussani, jossa lähes kaikki asiat esitettiin faktoina. Olisi myös elämän kannalta tärkeää, että osaa erottaa fatkatiedon tulkinnasta sekä pohtia ja tulkita samoja tapahtumia eri näkökulmista.

En ole itse opiskellut yhteiskuntaoppia alakoulussa, joten tavoitteet ja niiden määrä yllättivät minut. Kaikki tavoitteet kuulostavat järkeviltä ja uskon niiden opetuksesta olevan paljon hyötyä myös koulun ulkopuolella. Yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, työelämä, vaikuttaminen, rahankäyttö ja kuluttaminen ovat varmasti jokaista koskettavia teemoja ja siksi tärkeitä. Harmittaa, että omana kouluaikana tällaiset asiat ovat jääneet paljon vähemmälle huomiolle.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historian opetuksessa korostuu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Sen sijaan yhteiskuntaopissa eniten korostuvat L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Kokonaisuutena historia ja yhteiskuntaoppi käsittelevät laajasti ja monipuolisesti kaikkia laaja-alaisen osaaminen osa-alueita, josta voi päätellä aineiden olevan tärkeitä monelta kannalta ajateltuna. Monissa muissa oppiaineissa pyörivät vain muutamat laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka painottuvat opetuksen kautta, mutta sen sijaan historiassa ja yhteiskuntaopissa käsitellään laajasti eri osa-alueita.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää? 

Tällä hetkellä ajattelen, että historian opetuksen tärkeimpiä asioita on objektiivinen lähestymistapa historian erilaisiin tapahtumiin, niiden käsitteleminen monipuolisesti ja siten, että niiden perusteella olisi helppo ymmärtää erilaisia syy-seuraus suhteita, sekä menneiden tapahtumien suhdetta ja vaikutusta nykypäivään. Tärkeää on myös monipuolisesti eri kulttuureihin tutustuminen opetuksen kautta. Historian opetuksessa on myös hyvä käsitellä historiaa monipuolisesti tieteenalana, eikä vain historiallisina tapahtumina. Myös tutustuminen omaan historiaan on tärkeää. 

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Historian tavoitteet tuntuvat jotenkin todella laajoilta ja heräsi paljon ajatuksia siitä, osaanko itsekään näitä kaikkia tavoitteissa määriteltyjä asioita ja miten alakouluikäiset onnistuvat hahmottamaan kaiken vaaditun. Esimerkiksi T10 olisi mielenkiintoista nähdä käytännössä, että miten oppilaat onnistuvat tavoitteen määrittämissä asioissa. Ylipäätään tuli yllätyksenä se, kuinka tieteellisiä tavoitteet ovat, kun itsellä on sellaiset muistikuvat, että alakoulussa historia oli todella paljon vain historian asioiden läpikäymistä esimerkiksi tarinoiden avulla. 

Yhteiskuntaopissa tavoitteet olivat kiinnostavia, mutta arviointi näiden tavoitteiden perusteella tuntuisi haastavalta, sillä niin moni tavoitteista keskittyy ajattelun kehittymiseen ja omien asenteiden pohdintaan (esim. T1 ja T2). Yhteiskuntaopin tavoitteet kuitenkin käsittelevät tärkeitä asioita, joten on mielenkiintoista huomata, että nykyään näitä asioita opetellaan jo alakoulussa. Monet tavoitteista (T7, T8, T9) käsittelevät konkreettisia arjen taitoja, jotka ovat varmasti hyödyllisiä osata ja pohtia jo alakouluiässä. 

- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat oppiaineina hyvin laajoja ja monet aiheista liittyvät ihmisiin ja ihmiskuntaan, sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Tämän takia nämä aineet ovat vahvasti linkittyneitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin. Esimerkiksi L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen näkyvät selkeästi näissä aineissa, sillä oppiaineet vaativat tiedon etsintää, kriittisyyttä ja pohtimaan asioita eri näkökulmista. L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu näkyy puolestaan siinä, että molemmissa oppiaineissa tutkitaan eri kulttuureja, keskustellaan asioista ennakkoluulottomasti ja toimitaan ryhmissä. Etenkin yhteiskuntaopissa L3 eli itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, sekä L6 työelämätaidot ja yrittäjyys näkyvät selkeästi jo yhteiskuntaopin tavoitteissa. Kaikki muutkin laaja-alaiset tavoitteet ovat helposti yhdistettävissä kyseisten oppiaineiden sisältöihin ja tukevat laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista. 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on erityisen tärkeää ymmärtää aiempien tapahtuneiden asioiden yhteys nykypäivään. Lisäksi tärkeää on kronologisesti kokonaiskuvan hahmottaminen (keskeisimmistä asioista), joka tukee selkeämpää ymmärrystä kuin sieltä täältä oleva nippelitieto.

Näiden asiasisältöjen lisäksi historian opetuksessa on tärkeää opettajan oma motivaatio ja innostus aihetta kohtaan. Jos opettaja ei itse pidä historiasta tai sitä niin tärkeänä oppiaineena, se välittyy oppilaille ja on hyvin haitallista.

  

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit miettimään? Oliko jotain, jota et ymmärtänyt?

Erityisesti minun mielenkiintoni herätti sekä myös hieman yllätti hyvällä tavalla T7 ”auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille”. Tässä tavoitteessa tulee myös oppilaan itsetuntemus ja itsetutkiskelu liitettynä historian sisältöihin. Tämä voi varmasti lisätä oppilaan kiinnostusta ja innostusta historiaa kohtaan, sillä historia ei näyttäydy vain irrallisena ja kaukana osana.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

Historia ja yhteiskuntaoppi voivat tarjota paljonkin laaja-alaisen osaamisen osa-alueille, sillä ne linkittyvät yllättävän paljon laaja-alaisen osaamiseen. Molemmissa oppiaineissa keskeisesti tulee esimerkiksi kulttuuriset asiat sekä oma ympäristö ja vuorovaikutus ympäristössä. Esimerkiksi yhteiskuntaopissa opetellaan yhteiskunnallista vaikuttamista ja omien mielipiteiden esille tuomista, joka linkittyy suoranaisesti laaja-alaisen osaamisen osa-alueeseen L2 eli kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun. Lisäksi muut osa-alueet, kuten osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) sekä monilukutaito (L4), tulevat historian ja yhteiskuntaopin sisällöistä ja tavoitteista esiin. Myös molemmat oppiaineet kehittävät oppilaiden ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetus tukee monipuolisesti ymmärrystä maailmasta, yhteiskunnasta sekä erilaisista kulttuureista. Se avartaa käsitystä nykypäivän tilanteista. Historia vaikuttaa moniin asioihin vielä tänäkin päivänä ja näiden asioiden tietäminen auttaa oman maailman käsityksen luomisessa sekä asioihin suhtautumisessa. Historian opetus tukee myös oppilaiden ajattelun kehitystä ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä sekä niiden luomista itse erilaisissa tilanteissa.  

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Historian tavoitteita lukiessa päällimmäisenä kiinnitin huomioni tavoitteiden laajuuteen. Niiden saavuttaminen vaatii paljon myös oppilaan ajattelun kehitystä eikä pelkkä tietämys faktoista ja tapahtumista riitä. Peilatessani näitä omaan historian opiskeluun alakoulussa, päällimmäisenä nousee muisto tarinallisuudesta ja siitä, kuinka kerrotut asiat olivat sellaisinaan valmiita eikä niiden motiiveja tai syitä hirveämmin pyritty syventämään tai ymmärtämään. Tämä kuitenkin ehkä lisääntyi yläkoulun puolella, mutta nämä nousevat kuitenkin esiin opetussuunnitelmassa luokille 4-6 esimerkiksi kohdissa T5, T6 ja T9. 

Yhteiskuntaopissa taas tavoitteet ovat osittain hieman tarkemmin määriteltyjä ja yhdistetty konkreettisiin asioihin kuten rahan käyttöö (T8) ja työn tekemiseen (T5). Kuitenkin niissäkin on laajoja kokonaisuuksia ja useampia taitoja sekä tietoa yhdisteleviä ominaisuuksia.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueilta historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat vahvistusta erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoihin (L1), runsaasti kulttuurillista osaamista (L2), monilukutaitoa (L4) ja osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista (L7) sekä yhteiskuntaopin puolesta erityisesti työelämään ja yrittäjyyteen tarvittavia taitoja (L6). Historia ja yhteiskunta oppiaineina tarjoavat siis monipuolisesti tietoa ja kehittävät osaamista laaja-alaisen osaamisen osa-alueilla. Jonkin verran se tukee näistä jokaista, mutta monissa se on suuressa roolissa. Useissa muissa oppiaineissa tieto ja kehitys painottuu enemmän tietyille osa-aluilla, mutta näissä kahdessa aineessa vaikutukset näkyvät suhteellisen vahvasti lähes jokaisessa.  

 

 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää luoda yleiskuva maailmanhistoriassa tapahtuneista asioista, sillä se voi auttaa ymmärtämään myös nykyistä maailmantilannetta. Historian opetuksessa ei mielestäni ole olennaista opetella muistamaan vuosilukuja tai tarkkoja päivämääriä, vaan ymmärtää keskeisiä syy-seuraussuhteita. Perustiedot historiasta ovat myös tärkeä osa yleissivistystä. Lisäksi historian opetuksessa on mielestäni tärkeää käsitellä aiheita oppilaita kiinnostavilla tavoilla, jotta oppiaine voi olla motivoiva ja kiinnostava.

Mikä / mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Opetussuunnitelmaa lukiessani kiinnitin huomiota siihen, että historian opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja. Omana kouluaikanani historian opetus on ollut pääasiassa opettajajohtoista, ja tunneilla on kirjoitettu muistiinpanoja ja kuunneltu samalla opettajan puhetta. Mielestäni on hienoa, jos historian opetuksessa hyödynnetään nykyään myös muunlaisia opetustapoja. Historian tavoitteista kiinnostukseni herättivät tavoite T3 ”ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden” ja tavoitteen T7 loppuosa ”auttaa oppilasta [--] ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille”. Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää käsitellä myös sitä, että historian tapahtumat näyttäytyvät eri ihmisille hyvin eri tavoilla, ja joitain historian tapahtumia voidaan eri maissa tai kulttuureissa opettaa ja käsittää eri tavalla kuin Suomessa. Omilla historian tunneilla tällaisia asioita ei mielestäni ole käsitelty.

Mielestäni kaikki yhteiskuntaopin tavoitteet ovat hyvin tärkeitä. Erityisesti T8 ja T9 liittyvät konkreettisesti alakoululaisen arkielämään. Osa tavoitteista vaikutti kuitenkin melko laajoilta ottaen huomioon sen, että yhteiskuntaoppia ei vielä alakoulussa opiskella kovin paljoa.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina liittyvät vahvasti myös laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueisiin. Mielestäni L1 (Ajattelu ja oppimaan oppiminen) liittyy molempiin oppiaineisiin, sillä ne vaativat ajattelun taitoja ja asioiden pohtimista. Myös oppimaan oppimisen taitoja voidaan vahvistaa molemmissa oppiaineissa. Lisäksi L5 (Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen) voi linkittyä molempiin oppiaineisiin esimerkiksi tiedonhaun muodossa. L4 (Monilukutaito) liittyy esimerkiksi erilaisten historian tekstien lukemiseen ja niiden tulkitsemiseen. Mielestäni L3 (Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot) sekä L7 (Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) liittyvät erityisesti yhteiskuntaoppiin.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

 Historian opetuksessa on tärkeää tiedostaa se mitä halutaan opettaa ja miksi. Historian opetuksessa tärkeää on lähestyä ajatusta siitä miksi elämme tälläisessä maailmassa juuri nyt ja mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet. Historian opetuksessa on tärkeää saada oppilaat kiinnostumaan historian tapahtumista ja niiden merkityksistä. Historian opetuksessa on tärkeää mahdollistaa oppilaille taidot tarkastella maailmaa, sen tapahtumia, kulttuureita ja moninaisuutta. 


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

 Heijastin lukemaani omiin kokemuksiini liittyen. T1 ja siihen liittyvä kiinnostuksen herättäminen on itselleni opiskelun pohjatyöhön liittyvä tärkeä tavoite. Muita tavoitteita on helpompi lähestyä kun omalla toiminnallaan ja asenteillaan motivoi ja innostaa oppijoita lähestymään kiinnostuen historiaa tieteenalana. Koen, että olisin itse opiskelijana saanut myös muista tavoitteista enemmän irti, jos opettaja olisi luonut oppiaineena historiasta kiinnostavan esimerkikis erilaisilla lähestymistavoilla ja opetustyyleillä. 

Moni historian oppiaineen tavoitteista tuntuu hyvinkin tärkeiltä mutta suurilta kokonaisuuksilta. T2, "johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä", T3 j"ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden" ja T10 "ohjata oppilasta selittämään miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä" tuntuvat jopa ikäryhmään nähden vaikeilta tavoitteilta. Nämä tavoitteet vaativat syvempää ymmärrystä, kriittisyyden sekä tiedonhankinnan osaamista. 

 Omalla koulu-urallani yhteiskuntaoppi tuli kouluaineena mukaan vasta yläkoulun puolella. Mutta rahankäyttöön ja yhteiskuntaan tutustumisen tavoitteet ovat mielestäni onnistuneesti lisätty myös alakoulun puolelle. Kaikki yhteiskuntaoppiin liittyvät tavoiteet tuntuvat minusta tärkeiltä ja olisin myös itse toivonut jo alakouluun tällaista opetusta. 


Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

 Sekä yhteiskuntaoppi että historia tarjoavat paljon tukea ajattelulle. Ne auttavat oppilaita ymmärtämään ympäristöään ja luovat kiinnostusta ottaa siitä selvää. (L1). Myös (L2) kultuurillisen osaamisen, vuorobvaikutuksen ja ilmaisun tavoitteita pyritään lähestymään molemmissa aineissa. Yhteiskuntaopissa lähestytään jopa hyvin käytännönläheisesti arjen taitoja ja itsestä huolehtimista (L3). (L4) monilukutaito ja (L5) viestintä ja teknologiaosaaminen tukevat kriittistä ajattelua ja ovat avainasemassa molempien aineiden tiedon rakentumisessa. Yhteiskuntaoppi lähestyy suoraa yrittäjyyttä, työtä ja taloutta (L6). Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) toimivat näkökulmina myös molemmisssa aineissa. Laaja-alaisia tavoitteita voidaan yhdistää molempien oppiaineiden yksilöllisiin sisältötavoitteisiin. 

Historian opetuksessa tärkeää on oppilaiden maailmankuvan avartaminen ja ihmiskunnan kannalta tärkeiden tapahtumien ja ajanjaksojen opettaminen. On tärkeää, että oppilaat oppivat omasta ja muiden historiasta, ja osaavat yhdistää tämän päivän asiat ja ilmiöt historiaan. Yhtä lailla oppilaiden on hyvä tietää historian tapahtumista siksi, että ne heijastuvat mahdollisesti myös tulevaisuuteen. Tietämys historiasta ja sen tapahtumista kasvattaa myös ymmärrystä ihmisistä ja auttaa hyväksymään erilaisuutta. Yhteiskuntaopin opetus taas on tärkeää, jotta oppilaalle kehittyy hyvät valmiudet elää täysipainoisena yhteiskunnan jäsenenä ja hänelle karttuu tietämystä hyvin käytännönläheisistäkin asioista.

Opetussuunnitelman tavoitteita lukiessa yllätyin, että ihmisen toiminnan ja motiivin ymmärtämiselle oli omat kohtansa. Kuten aikaisemmasta tekstistä käy ilmi, olin kyllä tiedostanut näiden osuuden historian opiskelussa, mutta en ajatellut näiden olevan virallisissa tavoitteissa näin suuressa roolissa. Historiatiedon tulkinnallisuus tuli myös parissa kohdassa tavoitteita esille, ja yhdistän tämän historianopetukseen kuuluvaan kriittisen ajattelun harjoittamiseen. Loppujen lopuksi yllättävän pieni osa tavoitteista koskee nimenomaan historian aikakausia ja käsitteitä, vaikka nekin toki tärkeitä asioita kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta on. Yhteiskuntaopin tavoitteet kuulostavat hyvin paljon siltä, mitä itsekin muistan omilta opiskeluajoilta. Kiinnostuin kohdasta, jossa tuetaan oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä (T8). Tätä kohtaa minun oli vaikea soveltaa omaan kouluaikaan, ja haluaisinkin tietää enemmän, mitä konkreettisia sisältöjä tähän liittyy.

Historian opetuksessa on paljon laaja-alaisen osaamisen piirteitä, kuten kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2). Historian tapahtumia oppiessa kasvaa myös kulttuurinen ymmärrys sekä ihmisten välinen vuorovaikutus. Yhteiskuntaopissa on ainakin itsestä huolehtimista ja arjen taitoja (L3), työelämätaitoja ja yrittäjyyttä (L6) sekä osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevisuuden rakentamista (L7). Laaja-alaista osaamista tarkastellessa näen, että historia linkittyy moniin eri oppiaineisiin ja sitä voi yhdistää monialaisiin projekteihin koulun sisällä. Esimerkiksi historian opetuksessa esiin tuleva kriittinen ajattelu on vahvasti myös äidinkielen opetuksessa yksi päämääristä. Näen muutenkin, että historian ja äidinkielen opetuksesta löytyy asioita, jotka voivat täydentää toisiaan monialaisessa opetuksessa.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

 

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää käsitellä erilaisia historiallisia tapahtumia, ilmiöitä ja asioita sekä niiden syy-seuraussuhteita. Oppilaita tulisi ohjata ymmärtämään historiallisten tapahtumien vaikutukset ja näkyminen tänä päivänä. Historian opetuksen tulisi myös avartaa käsitystä maailmasta ja eri kulttuureista sekä herättää kiinnostusta historian opiskelua kohtaan.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

 

Historian perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) tavoitteissa korostetaan tulkintojen tekemistä, omien näkemysten muodostamista ja ihmisten toiminnan ymmärtämistä (esim. T3, T5, T9, T11). Nämä tavoitteet kuulostavat melko haastavilta ja laajoilta alakouluikäiselle. Oma kokemukseni historian opiskelusta on se, ettei opetuksessa käsitelty historiaa näin syvällisen ymmärtämisen kautta, vaan keskityttiin enemmänkin erilaisten tapahtumien neutraaliin läpikäymiseen. Oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, että tavoitteissa mainitaan elämykselliset ja toiminnalliset työtavat historian opiskelussa. Uskon, että tällaiset työtavat tukevat hyvin POPS 2014:n tavoitteita historiallisen tiedon ymmärtämisestä ja käsittämisestä.

 

Yhteiskuntaoppia en ole opiskellut omana alakouluaikanani, mutta joitakin yhteiskuntaopin tavoitteita ja sisältöjä, kuten työelämää, arjen taitoja ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia tapahtumia, olemme opetuksessa kuitenkin käyneet. Yhteiskuntaopin sisällöt ovat erittäin tärkeitä oppia ja niistä on hyötyä tulevaisuudessa, joten on hyvä, että näitä asioita opiskellaan nykyään omana oppiaineenaan.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat molemmat erittäin hyviä oppiaineita laaja-alaisen osaamisen kehittämisessä, ja niissä opittavia asioita voidaankin liittää kaikkiin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin. Jo pelkästään yhteiskuntaopin opetuksen sisällöt liittyvät selkeästi kolmeen laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin: L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, L6: Työelämätaidot ja yrittäjyys sekä L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Historiassa näkyy etenkin laaja-alainen osa-alue L4: Monilukutaito, sillä opetuksessa tulkitaan ja käsitellään erilaisia historiallisia lähteitä. Sekä historiassa että yhteiskuntaopissa tehdään havaintoja, arvioidaan kriittisesti tietoa sekä luodaan omia näkemyksiä ja mielipiteitä eli toteutetaan laaja-alaista tavoitetta L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista (L5) on mahdollista harjoittaa yhteiskuntaopin ja historian tunneilla esimerkiksi opetusmateriaalien ja oppimisvälineiden kautta. Historian ja yhteiskuntaopin sisältöjen kautta opitaan myös kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua eli laaja-alaista tavoitetta L2.

Historian opetuksessa tärkeää on yleissivistävän tiedon saaminen menneisyyden tapahtumista. Historia on myös selkeästi sidoksissa kulttuuriin ja ihmisyyteen. Sieltä saa selitystä eri maiden kulttuurien taustalle sekä historiassa näkyy selvästi ihmisen luonne ja monet elämän peruskysymykset. Historian opetuksessa mielestäni oleellista on peilata tapahtumia nykypäivään ja selittää syy-seuraussuhteita, jotta asiat eivät jää vain irrallisiksi tiedoiksi.

 

Pohdin pohdin opetussuunnitelman tavoitteista kohtaa T11, jonka mukaan tavoitteena on ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa. Tämä tuntui omana alakouluaikanani jäävän todella vähäiseksi, sillä opetuksessa korostui yksityiskohdat ja tapahtumien kulku aikajanallisesti. Monesti tapahtumien henkilöitä tarkastelemalla voitaisiin lisätä oppilaiden samaistuvuutta ja kosketuspintaa tapahtumaan. Tällöin myös saataisiin selityksiä näiden ihmisten toiminnalle ja voitaisiin peilata toimintaa nykypäivään ja oppilaiden omiin ajatuksiin, sillä ihminen on kuitenkin historiassa todella suuressa osassa.

 

Hyvässä historian opetuksessa varmasti huomioidaan jokainen laaja-alainen osaamistavoite. Kuitenkin esimerkiksi kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) korostuu selvästi. Myös L7 tavoitteen näen isona osana opetusta, sillä näitä osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden aiheita voi historian opetuksessa tutkia monipuolisesti ja käytännön tehtävien kautta. Muistan omilta kouluajoiltani vahvasti monilukutaidon (L4) tavoitteet, sillä luimme paljon vanhoja tekstejä, kirjoitimme kirjeitä joillekkin henkilöille tai tutkimme tietoa netin kautta, jolloin monilukutaitoa tarvittiin ainakin.

Mika historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa tärkeää on elämän laajan ymmärtämisen kehittäminen. Oppilaan on tärkeää tietää, mitä historiassa on tapahtunut, jotta hän ymmärtäisi nykyhetkeä paremmin. Historiaan liittyy vahvasti myös kulttuurillinen puoli, jonka tuominen esiin opetuksessa auttaa oppilasta ymmärtämään eri kulttuureja ja muiden ihmisten toimintaa.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi?

Tavoitteista mielestäni kiinnostavampia ja tärkeimpiä ovat T1: ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena, T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja ja T9: ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä. T1 liittyy identiteetin rakentamiseen, mikä on mielestäni jokaisessa oppiaineessa yksi tärkeimmistä tavoitteista. Historia auttaa oppilasta ymmärtämään omia juuriaan ja lähtökohtiaan. Alakoulun historiassa puhutaan esimerkiksi ihmisen aiemmasta elinympäristöstä, ihmisen keksinnöistä ja tavoista. Oppilaan on hyvä myös tietää, miksi eri kulttuureissa toimitaan eri tavoilla. T5 liittyy toisten ihmisten toiminnan ymmärtämiseen. Oppilaan on tärkeä hahmottaa muiden ja oman toiminnan seurauksia. T9 liittyy syy-seuraussuhteiden hahmottamiseen, johon liittyy myös taito pohtia, mistä jokin johtuu.

 

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

L1 (ajattelu ja oppimaan oppiminen): oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla. Oppilaan on hyvä opetella kriittistä lukemista oppiaineissa, sillä esimerkiksi kaukaa historiasta saavutettu tieto voi hieman muuttua ajan kuluessa. Kirjoitettu teksti on aina jonkun toisen ihmisen tulkinta kyseisestä tiedosta. Tähän liittyy L4 monilukutaidosta. L3 (itsestä huolehtiminen ja arjen taidot): kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Historiassa ja yhteiskuntaopissa pohditaan syy-seuraussuhteita, jotka havainnollistavat oppilaille toiminnan seurauksia. Oppilaan on tärkeä ymmärtää, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa toiminnallaan. L2 (kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu): historia ja yhteiskuntaoppi käsittelee eri kulttuureja, niiden tapoja sekä historiaa. Näiden asioiden tunteminen auttaa oppilasta ymmärtämään muiden toimintaa ja ohjaa oppilaita kohtaamaan muita arvostavasti.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää tiedostaa menneisyys (Suomi ja muut maat) ja sen vaikutukset nykypäivään, kuten erilaiset sodat, historiallisesti merkittävät henkilöt, tavat ja toimintakulttuurit, kulttuuriperinnöt, arvomaailmat jne, jotta oppilaalle voisi muodostua mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva maailmasta, sen tapahtumista sekä kuinka asiat ovat ennen olleet verrattuna nykyhetkeen ja millaisia jälkiä tai jatkumoita historia on jättänyt tähän päivään. On tärkeää oppia myös ymmärtämään, että tämän päivän teoilla on merkitystä myös tulevaisuuteen. Yhtä lailla historian opetuksessa on tärkeää tiedostaa myös omaa menneisyyttään ja sen suhdetta nykyhetkeen.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Kiinnostuksen herättää ensimmäisenä erilaiset toiminnalliset ja elämykselliset työtavat kuten kerronta, draama, leikki ja pelit, joilla voidaan tukea myös historian oppiaineen tavoitteiden kannalta oleellisia asioita. Esimerkiksi oppilas voi eläytyä keskiajalle talonpojaksi ja tehdä kertomuksen siten, että hän selittää tapahtumia talonpojan näkökulmasta (T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa). Vastaavasti minua innostaa myös yhteiskuntaopin työtapoihin liittyvissä tavoitteissa se, että myös siellä käytetään vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, kuten simulaatioita, opetuskeskusteluja, väittelyitä sekä draamaa. Näin harjoitellaan erilaisia vaikuttamisen keinoja, yhdessä toimimista ja osallistumista.

Yllätyin kuitenkin siitä, että yhteiskuntaoppia opetetaan ylipäätään jo alakoulussa, jota ei vielä minun kouluaikanani ollut. Alakoulun yhteiskuntaopin tavoitteissa on mielestäni paljon hyviä pointteja, jotka valmistelevat ja osallistavat oppilaita yhteiskunnan jäseniksi. Näitä ovat esimerkiksi kiinnostuksen herättäminen ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan, eettisen arviointikyvyn harjoittaminen, median rooli, työn merkitys, demokraattiset vaikuttamisen perustaidot, rahankäyttö.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat oppiaineina esimerkiksi kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua (L2), sillä näissä molemmissa oppiaineissa nousee esiin vuorovaikutusta ja ilmaisua koskevia työtapoja sekä esimerkiksi kulttuureiden vaikutus yhteiskunnassa ja arjessa. Lisäksi myös median muokkaama kulttuuri sekä erilaiset pohdinnat koskien ihmisoikeuksia. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) näkyy myös molemmissa oppiaineissa esimerkiksi erilaisten näkökulmien pohtimisen kautta, tiedonhankinnassa ja tiedonrakentumisessa. Myös itsestä huolehtimisen ja arjen taidot (L3) näkyy näissä oppiaineissa siten, että oppilaat ymmärtävät vähitellen oman toimintansa vaikutukset toisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Monilukutaito (L4) on keskeinen osa molempia oppiaineita ja se näkyy esimeriksi kriittisen ajattelun kehittymisenä sekä erilaisina työtapoina hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää, arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Yhteiskuntaopin sisällöissä ja tavoitteissa painottuu enemmän työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) kuin historiassa.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

 

On tärkeää ymmärtää oma ja muiden maiden historiaa. Näin ymmärtää paremmin nykyistä yhteiskuntaa, asenteita ja rakenteita. Ymmärtää paremmin myös sen, minkä takia joillain mailla tai uskonnoilla on yhteenottoja, kun ymmärtää niiden juuret.

 

Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain mitä et ymmärtänyt?

 

Kiinnostukseni herätti tavoite T8, jonka tarkoituksena on harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. Keskeistä on historian ilmiöiden ymmärtäminen. Koen, että omassa historian opetuksessa käsitteet ja ilmiöt jäivät hyvin irrallisiksi eikä niistä muodostunut kokonaisuuksia ja laajempaa jatkuvuutta muodostavia ilmiöitä. Opetus historiassa on ollut hyvin opettajalähtöistä, ja koen, että olisin kaivannut muunkinlaista opetusta, jotta asiat olisivat jääneet mieleen. Asiat ovat aika haastavia, joten pelkkä lukeminen ja kokeiden tekeminen ei ole oikein toimiva opetusmenetelmä alakoululaisille.

Yhteiskuntaopin tavoitteista en ollut yllättynyt. Huomaan omissa kouluajoissani samoja asioita ja tavoitteita kuin OPSin tavoitteissa. Erona omien muistojen ja OPSin tavoitteiden välillä onkin se, että itselläni nämä tavoitteet saavutettiin vasta yläkoulussa. Nykysin, kun yhteiskuntaoppi aloitetaan jo alakoulussa, nämä tavoitteet pyritään saavuttamaan jos siellä.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

 

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat hyvin tärkeitä aineita paitsi historiallisen ja yhteiskunnallisen ymmärtämisen vuoksi, myös ajattelun kehittämisen takia. Eli tässä tärkeä laaja-alaisen osaamisen kohta L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat ymmärrystä eri maiden historiasta ja siitä, miten maiden tämänhetkinen tilanne on päätynyt sellaiseksi kuin se on. Tähän liittyy laaja-alaisen osaamisen L2, jossa korostetaan kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua. ”Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen”. Tässä korostetaan siis tällaista kulttuurillista osaamista, johon historia voi oppilaita kasvattaa.

Erityisesti yhteiskuntaopin tavoitteissa korostuvat laaja-alaisen osaamisen osat L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ja L6 työelämätaidot ja yrittäjyys.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Ajattelen, että historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa tärkeää on oppilaiden kiinnostuksen herättely ja erilaisten oppimiskokemusten mahdollistaminen, jotta oppilaiden ajattelu ja oma suhde historian ja yhteiskuntaopin oppimiseen saa rakennusaineita. Oppilaiden historian ja yhteiskuntaopin "silmälasien kehittymistä" voisi tukea esimerkiksi heidän kokemusmaailmastaan nousevien ilmiöiden, kiinnostuksenkohteiden tai kysymysten tutkiminen yhdessä. Tässä voisi hyödyntää oppiaineessa esiintyviä käsitteitä, tiedonhakumenetelmiä, oppiaineelle ominainen tiedonluonne huomioiden.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Ajattelen, että historia on yleissivistävä oppiaine. Oppilaiden on hyvä tietää, mitä maailmassa on menneisyydessä tapahtunut, jotta he voisivat käsittää paremmin maailman nykytilaa. Historian kautta on mahdollista saada käsitys maailman muotoutumisesta sellaiseksi kuin se on mm. ihmiskunnan liikkumisesta eri maanosiin ja eri valtioiden kehittymisestä ja valtasuhteiden muodostumisesta. Historialliset tapahtumat selittävät monia nykypäivän ilmiöitä.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Olin ehkä hämmästynyt siitä, miten oma historian oppimisen käsitykseni oli hyvin vuosilukukeskeinen. Kuitenkin tavoitteita lukiessani huomaan, että niin historian kuin yhteiskuntaopin oppiaineen nykyisiäkin tavoitteita varmasti saavutimme jo tuolloin omani kouluaikanani siitä huolimatta, että vuosilukuja päntättiin ahkerasti. Syy-seuraussuhteiden ymmärrys ja ihmisen toiminnan motiivit esimerkiksi tulivat keskusteluissa esiin.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Kumpikin oppiaine tarjoaa yleissivistäviä, ajattelun ja kulttuurisia taitoja. Ymmärrys auttaa työelämässä ja muussakin arkielämässä selviytymisessä ja laajentaa näkökulmia ja suhtautumista kanssaihmisiin. Aktiiviseksi ja demokraattisen yhteiskunnan kansalaiseksi kasvattavia taitoja.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

 

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on auttaa oppilaita ymmärtämään erilaisia kulttuureita, yhteisöjä sekä ihmisiä. Historian kautta voimme ymmärtää nykyisen maailman ilmiöitä sekä yhteiskunnan rakenteita erilaisten tapahtumien ja tapahtumaketjujen kautta, joiden avulla oppilaat oppivat myös muodostamaan syy-seuraussuhteita. Mielestäni historian opetuksessa tärkeää harjoittaa kriittisen ajattelun taitoja ja ymmärtää, että tiedon esittämiseen saattaa liittyä ristiriitaisuuksia, erilaisten tahojen intressien ajamista ja lisäksi se, että historian tapahtumia kuvataan eri alueilla eri tavalla. Mielestäni opetuksen on tärkeää olla innostavaa ja saada oppilaat motivoitumaan historian opiskelusta tavalla, jossa oppilaat kokevat opiskeltavien sisältöjen olevan itsessään tärkeitä ja mielenkiintoisia.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

 

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon mielenkiintoisia tavoitteita oppilaan oppimiselle ja paljon myös sellaista, mikä ei itselleni ole kovin tuttua omilta kouluajoiltani. Koen, että tavoite saada oppilaat kiinnostumaan historiasta ja yhteiskuntaopista tiedonalana, jotta he olisivat itse motivoituneita vaikuttamaan ja etsimään luotettavaa tietoa, olisi hyvä lähtökohta opetukselle. Omilta kouluajoiltani on jäänyt historian opiskelusta ymmärrys, että koulukirjojen teksti sekä opettajan kertoma olivat absoluuttisia faktoja, eikä tulkinnanvaraisuudelle jäänyt tilaa. Nykypäivänä oppilaille olisi hyvä selventää, että kyseessä on tulkinta menneisyydestä, joka saattaa muuttua ajan tai paikan mukana.

 

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

 

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat mainioita oppiaineita harjoitella laaja-alaisen osaamisen osa-alueita. Historian opetuksessa voi korostua esimerkiksi oman ajattelun kehittäminen (L1), kulttuurinen osaaminen, muiden kulttuurien ja maailman nykytilan ymmärtäminen (L2), ja lähteiden sekä historiallisen tiedon tulkinnanvaraisuuden ymmärtämisen kautta monilukutaito (L4).  Erilaisia teknologian sovelluksia on myös mahdollista käyttää osana opetusta ja sen avulla monista aiheista voi muokata mielekkäämpiä oppimiskokonaisuuksia (L5). Yhteiskuntaopissa arjen taidot (L3), työelämätaidot (L6) sekä osallisuus, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakeentamisen tavoitteet (L7) varmasti korostuvat. Yhteiskuntaopissa on varmasti myös mahdollista hyödyntää teknologian sovelluksia.  

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää oppia menneestä maailmasta, tavoista, kulttuureista ja ihmisistä. Niiden avulla on helpompi ymmärtää nykymaailmaa sekä ottaa kantaa erilaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin, esimerkiksi politiikan historia auttaa ymmärtämään politiikkaa myös tänään.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Kiinnostavaa oli Historian T1, historia identiteettiä rakentavana oppiaineena, sillä sitä osaa historiasta ei usein tule ajateltua. Historia on kuitenkin identiteetin kannalta tärkeää ymmärtää, esimerkiksi kulttuurisen tai kansallisen identiteetin kohdalla. Ihmisen oma historia vaikuttaa myös hänen identiteettiinsä.

 

Yhteiskuntaopin tavoitteet olivat aika selkeät ja itselleni tutut. Tärkeänä siellä korostui mielestäni median käytön harjoitteleminen ja sen merkityksen ymmärtäminen yhteiskunnassa.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

Historia ja yhteiskuntaoppi voivat varmasti tarjota paljon mahdollisuuksia laaja-alaiseen oppimiseen, kuten ajattelun ja oppimaan oppimisen (L1) kautta. Siinä ohjataan oppilaita huomaamaan että tieto voi rakentua monella tavalla, korostetaan tutkivaa oppimista, yhdessä tekemistä ja syventymistä. Tärkeää on pohtia asioita eri näkökulmista, hakea uutta tietoa ja tarkastella ajattelutapojaan, ja tätä myös historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa tehdään. Myös L2 voi toteutua hyvin historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa, sillä niissä korostuu myös muiden kulttuurien ja vuorovaikutuksen merkitys.