EP-POM1

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää tiedostaa menneisyys (Suomi ja muut maat) ja sen vaikutukset nykypäivään, kuten erilaiset sodat, historiallisesti merkittävät henkilöt, tavat ja toimintakulttuurit, kulttuuriperinnöt, arvomaailmat jne, jotta oppilaalle voisi muodostua mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva maailmasta, sen tapahtumista sekä kuinka asiat ovat ennen olleet verrattuna nykyhetkeen ja millaisia jälkiä tai jatkumoita historia on jättänyt tähän päivään. On tärkeää oppia myös ymmärtämään, että tämän päivän teoilla on merkitystä myös tulevaisuuteen. Yhtä lailla historian opetuksessa on tärkeää tiedostaa myös omaa menneisyyttään ja sen suhdetta nykyhetkeen.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Kiinnostuksen herättää ensimmäisenä erilaiset toiminnalliset ja elämykselliset työtavat kuten kerronta, draama, leikki ja pelit, joilla voidaan tukea myös historian oppiaineen tavoitteiden kannalta oleellisia asioita. Esimerkiksi oppilas voi eläytyä keskiajalle talonpojaksi ja tehdä kertomuksen siten, että hän selittää tapahtumia talonpojan näkökulmasta (T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa). Vastaavasti minua innostaa myös yhteiskuntaopin työtapoihin liittyvissä tavoitteissa se, että myös siellä käytetään vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, kuten simulaatioita, opetuskeskusteluja, väittelyitä sekä draamaa. Näin harjoitellaan erilaisia vaikuttamisen keinoja, yhdessä toimimista ja osallistumista.

Yllätyin kuitenkin siitä, että yhteiskuntaoppia opetetaan ylipäätään jo alakoulussa, jota ei vielä minun kouluaikanani ollut. Alakoulun yhteiskuntaopin tavoitteissa on mielestäni paljon hyviä pointteja, jotka valmistelevat ja osallistavat oppilaita yhteiskunnan jäseniksi. Näitä ovat esimerkiksi kiinnostuksen herättäminen ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan, eettisen arviointikyvyn harjoittaminen, median rooli, työn merkitys, demokraattiset vaikuttamisen perustaidot, rahankäyttö.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat oppiaineina esimerkiksi kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua (L2), sillä näissä molemmissa oppiaineissa nousee esiin vuorovaikutusta ja ilmaisua koskevia työtapoja sekä esimerkiksi kulttuureiden vaikutus yhteiskunnassa ja arjessa. Lisäksi myös median muokkaama kulttuuri sekä erilaiset pohdinnat koskien ihmisoikeuksia. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) näkyy myös molemmissa oppiaineissa esimerkiksi erilaisten näkökulmien pohtimisen kautta, tiedonhankinnassa ja tiedonrakentumisessa. Myös itsestä huolehtimisen ja arjen taidot (L3) näkyy näissä oppiaineissa siten, että oppilaat ymmärtävät vähitellen oman toimintansa vaikutukset toisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Monilukutaito (L4) on keskeinen osa molempia oppiaineita ja se näkyy esimeriksi kriittisen ajattelun kehittymisenä sekä erilaisina työtapoina hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää, arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Yhteiskuntaopin sisällöissä ja tavoitteissa painottuu enemmän työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) kuin historiassa.