Alma Nissinen
EP-POM1
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?
Ajattelen, että historian opetuksessa on tärkeää oppia erilaisista historiallisista tapahtumista, henkilöistä, kulttuureista ja aikakausista sekä niiden vaikutuksista sekä sen aikaiseen elämään että nykypäivään. Historia kehittää oppilaiden käsitystä maailmasta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Historian opetus auttaa myös ymmärtämään ihmisen toimintaa ja toiminnan erilaisia seurauksia.
Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?
Historian tavoitteita tarkastellessani kiinnitin ensimmäisenä huomiota siihen, kuinka moninaisia ne ovat. Mietin myös omaa kouluaikaani, enkä tunnista kaikkien tavoitteiden toteutuneen. T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena kuulostaa mielestäni tärkeältä ja panostaisin itse siihen ehkä osaksi sen takia, että omat opettajani eivät ole aikanaan siihen panostaneet. Sen avulla historia voidaan tuoda lähemmäksi oppilasta, jolloin ajatus aineen tärkeydestä voisi lisääntyä. T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden sekä T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ovat mielestäni myös tärkeät tavoitteet. Tulkinnallisuus ja sen merkitys on jäänyt hyvin vähälle huomiolla omassa historian opiskelussani, jossa lähes kaikki asiat esitettiin faktoina. Olisi myös elämän kannalta tärkeää, että osaa erottaa fatkatiedon tulkinnasta sekä pohtia ja tulkita samoja tapahtumia eri näkökulmista.
En ole itse opiskellut yhteiskuntaoppia alakoulussa, joten tavoitteet ja niiden määrä yllättivät minut. Kaikki tavoitteet kuulostavat järkeviltä ja uskon niiden opetuksesta olevan paljon hyötyä myös koulun ulkopuolella. Yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, työelämä, vaikuttaminen, rahankäyttö ja kuluttaminen ovat varmasti jokaista koskettavia teemoja ja siksi tärkeitä. Harmittaa, että omana kouluaikana tällaiset asiat ovat jääneet paljon vähemmälle huomiolle.
Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Historian opetuksessa korostuu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Sen sijaan yhteiskuntaopissa eniten korostuvat L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Kokonaisuutena historia ja yhteiskuntaoppi käsittelevät laajasti ja monipuolisesti kaikkia laaja-alaisen osaaminen osa-alueita, josta voi päätellä aineiden olevan tärkeitä monelta kannalta ajateltuna. Monissa muissa oppiaineissa pyörivät vain muutamat laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka painottuvat opetuksen kautta, mutta sen sijaan historiassa ja yhteiskuntaopissa käsitellään laajasti eri osa-alueita.
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?
Ajattelen, että historian opetuksessa on tärkeää oppia erilaisista historiallisista tapahtumista, henkilöistä, kulttuureista ja aikakausista sekä niiden vaikutuksista sekä sen aikaiseen elämään että nykypäivään. Historia kehittää oppilaiden käsitystä maailmasta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Historian opetus auttaa myös ymmärtämään ihmisen toimintaa ja toiminnan erilaisia seurauksia.
Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?
Historian tavoitteita tarkastellessani kiinnitin ensimmäisenä huomiota siihen, kuinka moninaisia ne ovat. Mietin myös omaa kouluaikaani, enkä tunnista kaikkien tavoitteiden toteutuneen. T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena kuulostaa mielestäni tärkeältä ja panostaisin itse siihen ehkä osaksi sen takia, että omat opettajani eivät ole aikanaan siihen panostaneet. Sen avulla historia voidaan tuoda lähemmäksi oppilasta, jolloin ajatus aineen tärkeydestä voisi lisääntyä. T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden sekä T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ovat mielestäni myös tärkeät tavoitteet. Tulkinnallisuus ja sen merkitys on jäänyt hyvin vähälle huomiolla omassa historian opiskelussani, jossa lähes kaikki asiat esitettiin faktoina. Olisi myös elämän kannalta tärkeää, että osaa erottaa fatkatiedon tulkinnasta sekä pohtia ja tulkita samoja tapahtumia eri näkökulmista.
En ole itse opiskellut yhteiskuntaoppia alakoulussa, joten tavoitteet ja niiden määrä yllättivät minut. Kaikki tavoitteet kuulostavat järkeviltä ja uskon niiden opetuksesta olevan paljon hyötyä myös koulun ulkopuolella. Yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, työelämä, vaikuttaminen, rahankäyttö ja kuluttaminen ovat varmasti jokaista koskettavia teemoja ja siksi tärkeitä. Harmittaa, että omana kouluaikana tällaiset asiat ovat jääneet paljon vähemmälle huomiolle.
Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Historian opetuksessa korostuu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Sen sijaan yhteiskuntaopissa eniten korostuvat L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Kokonaisuutena historia ja yhteiskuntaoppi käsittelevät laajasti ja monipuolisesti kaikkia laaja-alaisen osaaminen osa-alueita, josta voi päätellä aineiden olevan tärkeitä monelta kannalta ajateltuna. Monissa muissa oppiaineissa pyörivät vain muutamat laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka painottuvat opetuksen kautta, mutta sen sijaan historiassa ja yhteiskuntaopissa käsitellään laajasti eri osa-alueita.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.