Henna Uski
EP-POM1
Koen, että historian opetuksessa on tärkeää lisätä oppilaiden tietämystä menneisyyden kulttuurista, tapahtumista sekä vallitsevista käsityksistä sekä näkemyksistä. Kun tietoisuus näistä asioista kasvaa, myös maailmankuva laajenee, sekä on helpompi ymmärtää, miksi tänä päivänä toimimme siten, miten toimimme. Erityisen tärkeää on myös objektiivinen lähestymistapa asioihin ja eri osapuolten näkemysten tasapuolinen läpikäyminen.
- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?
Peilatessani historian tavoitteita omiin koulumuistoihini, koen, että ne eivät itselläni ole oikein toteutuneet. Esimerkiksi tavoite "T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille " korosti tulkinnallisuutta historian opetuksessa. Ylipäätään koen, että tavoitteissa korostui nimenomaan eri lähteiden ja näkökulmien tulkinta, pelkän historian tapahtuminen opettelemisen sijaan. Tämä puhuu sen puolesta, että nykyään historianopetus on varmasti paljon monipuolisempaa ja laajempaa, kuin omina kouluaikoinani.
Itse en ole opiskellut yhteiskuntaoppia alakoulussa, mutta aineen tavoitteet yllättivät minut positiivisesti. Koen, että yhteiskuntaopin tavoitteet sisälsivät sellaisia käytännön taitoja, joita olisi varmasti ollut hyvä minunkin alakouluaikana käydä. Esimerkiksi tavoite "T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja" kuulostaa hyvin konkreettiselta, ja jokaisen arkea koskettavalta tavoitteelta.
- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Molemmat, historia ja yhteiskuntaoppi, kytkeytyvät myös laaja-alaisiin oppimistavoitteisiin. Esimerkiksi Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) liittyy molempiin aineisiin, sillä niissä korostuu kriittinen, eri näkökulmia huomioon ottava ajattelu. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) kehittyy varmasti myös molemmissa aineissa, etenkin erilaisia tiedonhakuvälineitä käyttämällä. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) kytkeytyy myös molempiin aineisiin, esimerkiksi median vaikutuksen pohtimisen ja menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisien yhteyksien ymmärtämisen kautta.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) näkyy myös etenkin historiassa, eri aikakausien ominaispiirteisiin tutustuttaessa. Lisäksi historiassa kehittyy myös Monilukutaito (L4), kun eri aineistoja harjoitellaan tulkitsemaan.
L3 tavoite Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sen sijaan on oleellinen osa yhteiskuntaopin opetusta, jossa etenkin alakoulussa painotetaan hyvin paljon arjen kannalta oleellisia, konkreettisia taitoja. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) taas liittyy suoraan yhteiskuntaopin omiin tavoitteisiin (esim. T5).
Koen, että historian opetuksessa on tärkeää lisätä oppilaiden tietämystä menneisyyden kulttuurista, tapahtumista sekä vallitsevista käsityksistä sekä näkemyksistä. Kun tietoisuus näistä asioista kasvaa, myös maailmankuva laajenee, sekä on helpompi ymmärtää, miksi tänä päivänä toimimme siten, miten toimimme. Erityisen tärkeää on myös objektiivinen lähestymistapa asioihin ja eri osapuolten näkemysten tasapuolinen läpikäyminen.
- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?
Peilatessani historian tavoitteita omiin koulumuistoihini, koen, että ne eivät itselläni ole oikein toteutuneet. Esimerkiksi tavoite "T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille " korosti tulkinnallisuutta historian opetuksessa. Ylipäätään koen, että tavoitteissa korostui nimenomaan eri lähteiden ja näkökulmien tulkinta, pelkän historian tapahtuminen opettelemisen sijaan. Tämä puhuu sen puolesta, että nykyään historianopetus on varmasti paljon monipuolisempaa ja laajempaa, kuin omina kouluaikoinani.
Itse en ole opiskellut yhteiskuntaoppia alakoulussa, mutta aineen tavoitteet yllättivät minut positiivisesti. Koen, että yhteiskuntaopin tavoitteet sisälsivät sellaisia käytännön taitoja, joita olisi varmasti ollut hyvä minunkin alakouluaikana käydä. Esimerkiksi tavoite "T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja" kuulostaa hyvin konkreettiselta, ja jokaisen arkea koskettavalta tavoitteelta.
- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Molemmat, historia ja yhteiskuntaoppi, kytkeytyvät myös laaja-alaisiin oppimistavoitteisiin. Esimerkiksi Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) liittyy molempiin aineisiin, sillä niissä korostuu kriittinen, eri näkökulmia huomioon ottava ajattelu. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) kehittyy varmasti myös molemmissa aineissa, etenkin erilaisia tiedonhakuvälineitä käyttämällä. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) kytkeytyy myös molempiin aineisiin, esimerkiksi median vaikutuksen pohtimisen ja menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisien yhteyksien ymmärtämisen kautta.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) näkyy myös etenkin historiassa, eri aikakausien ominaispiirteisiin tutustuttaessa. Lisäksi historiassa kehittyy myös Monilukutaito (L4), kun eri aineistoja harjoitellaan tulkitsemaan.
L3 tavoite Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sen sijaan on oleellinen osa yhteiskuntaopin opetusta, jossa etenkin alakoulussa painotetaan hyvin paljon arjen kannalta oleellisia, konkreettisia taitoja. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) taas liittyy suoraan yhteiskuntaopin omiin tavoitteisiin (esim. T5).
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.