EP-POM1

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

 

Ajattelisin, että historian opetuksessa tärkeää on historiallisten rakenteiden, tapahtumien ja asenteiden tiedostaminen ja ymmärtäminen. Opetuksessa oppilaat saisivat tietoa siitä, millaista elämä on ollut aikaisemmin ja minkälainen vaikutus historiassa tapahtuneilla asioilla on tähän päivään. Opetuksen kautta oppilaat pystyisivät myös hahmottamaan maailmaa ja maailman erilaisia kulttuureita paremmin.

 

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

 

Tavoitteita tarkastellessa jäin miettimään, omaa historian opiskeluani alakoulussa ja sitä, miten tavoitteet ovat omalla kohdallani toteutuneet. Esimerkiksi T3 ”Ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnalisuuden” ja T8 ”Harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa” kuulostavat aika haastavilta kokonaisuuksilta alakouluikäiselle ja jäin pohtimaan, miten nämä tavoitteet voisivat käytännössä toteutua. Uskon, että kaikissa näissä tavoitteissa opettajan rooli on hyvin suuri, eikä tavoitteita voi saavuttaa vain lukemalla oppikirjan kappaleita, vaan tarvitaan laajempaa ymmärrystä asioista. 

 

Yhteiskuntaopin tavoitteiden osalta olin yllättynyt, koska omana alakouluaikanani yhteiskuntaoppia ei vielä opetettu alakoulussa. Tietysti jotkut yhteiskuntaopin sisällöistä tulivat varmasti esiin muissa oppiaineissa, mutta en ainakaan muista, että olisimme esimerkiksi harjoitelleet rahankäyttöä tai kulutusvalintojen merkityksiä. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että tällaisia taitoja harjoitellaan nykyisin jo näin varhaisessa vaiheessa ja uskon, että kaikista yhteiskuntaopin aiheista on suurta konkreettista hyötyä. Tavoitteista jäikin päällimmäisenä mieleen laaja-laisen ymmärtämisen kehittäminen ja yhteiskunnallisten rakenteiden hahmottaminen.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Laaja-alaisten osaamis-alueiden osalta historia ja yhteiskuntaoppi ovat todella tärkeitä aineita. Voisin kuvitella niiden kehittävän ainakin jossain määrin jokaista laaja-alaista osa-aluetta. Kuten oppiaineiden tavoitteissa tulikin jo esille, historia ja yhteiskuntaoppi kehittävät nimenomaan oppilaan ajattelua maailman rakenteista ja tapahtumista, jolloin L1 Ajattelun ja oppimaan oppimisen tavoite tulee hyvin vahvasti esille. L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu näkyy historiassa suuresti. Koska historiassa käsitellään maailmanlaajuisia tapahtumia, heijastuu niissä vahvasti myös erilaiset kulttuurit. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan esimerkiksi mielipiteiden ilmaisua ja rakentavaa keskustelua, johon kaikki tavoitteen osa-alueet liittyvät. 

 

Kuten yhetiskuntaopin tavoitteista kävi ilmi, harjoitellaan yhteiskuntaopissa vahvasti arjen taitoja (L3) ja tutustutaan työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen (L6). Yhteikunnallisiin taitoihin liittyen osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) ovat myös keskiössä yhteiskuntaopin tavoitteissa. Monilukutaito (L4), johon kriittiinen ajattelu vahvasti liittyy tulee esiin esimerkiksi historian tavoitteissa, joissa ohjataan oppilasta havaitsemaan historiantiedon tulkinnallisuuden ja tunnistamaan ja tutkimaan erilaisia historian lähteitä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) on helposti liitettävissä oppiaineiden opiskeluun, mutta myös yhteiskuntaopin tavoitteissa mainittuun median käytön harjoitteluun.

 

Laaja-alaiset osaamisalueet tulevat siis hyvin vahvasti esiin kummassakin oppiaineessa ja niiden toteutumisesta pystyisi varmasti antamaan monia muitakin esimerkkejä, mutta tässä lueteltuna päällimmäisiä pohdintoja. Siihen, miten osa-alueet näkyvät käytännössä koulussa tapahtuvassa oppimisessa, on opettajalla varmasti hyvin suuri rooli.