11. Krooniset keuhkosairaudet

4. Hengityselimistö ja hengittäminen

4. Hengityselimistö ja hengittäminen

a. Hengitystiet koostuvat ylä- ja alahengitysteistä. Ylähengitysteihin kuuluvat nenäontelo, nielu ja
kurkunpää. Alahengitysteihin kuuluvat keuhkot, henkitorvi, keuhkoputket, ilmatiehyet ja
keuhkorakkulat.

b. Sisäänhengityksessä rintakehä laajenee, kylkiluiden väliset lihakset nostavat kylkiluita ylöspäin
ja pallealihas supistuu ja painuu alaspäin vatsaontelon elimiä vasten, jolloin keuhkot täyttyvät
alaosiinsa asti. Sisäänhengitysilman happi siirtyy keuhkorakkuloista verenkiertoon. (Sydän
pumppaa hapekasta verta kaikkialle elimistöön.) Uloshengityksessä elimistössä syntynyt
hiilidioksidi poistuu verenkierrosta ja se hengitetään ulos. Uloshengitys tapahtuu passiivisesti, kun
sisäänhengityslihakset rentoutuvat ja keuhkokudoksen joustava rakenne palauttaa rintakehän
lepoasentoon ja pallea palautuu rintaonteloa vasten. Uloshengitystä voi tehostaa vatsalihaksilla.

c. Nenän kautta hengitetään levossa, istuessa ja pienissä arkiaskareissa. Nenässä hengitysilmasta
suodattuu pois ilman epäpuhtauksia ja ilma kostuu ja lämpenee. (Fyysisessä rasituksessa
hengitetään suun kautta. Näin ilma pystytään hengittämään nopeasti ja helposti.)

d. Normaalissa lepohengityksessä aikuinen hengittää 12–16 kertaa minuutissa. Taloudellinen
hengitys on helppoa ja rauhallista ja kuluttaa vain vähän energiaa. Epätaloudellinen hengitys voi
johtua huonosta hengitystekniikasta tai hengityssairaudesta. Esim. astmassa ja
keuhkoahtaumataudissa keuhkoputkien ahtautuminen vaikeuttaa uloshengitystä. Lisäksi
keuhkoputkien tulehdus ja runsas limaneritys sekä keuhkoputkien supistus lisäävät ilman
virtausvastusta keuhkoissa. Sisäänhengitys voi vaikeutua esimerkiksi sen vuoksi, jos toimivan
keuhkokudoksen määrä vähenee keuhkoissa tai jos keuhkoihin jää liikaa jäännösilmaa.
Hengittäminen voi vaikeutua myös kovassa fyysisessä rasituksessa. Hengitystiheyteen vaikuttavat
myös jännittäminen ja kipu.

5. Aineistotehtävä: Ilmansaasteet ja hengityssairaudet

5. Aineistotehtävä: Ilmansaasteet ja hengityssairaudet

a. Ilmansaasteet voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, hengenahdistusta sekä hengityselinten tulehdusja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja astmakohtausten lisääntymistä. Ilmansaasteille
altistuminen voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten pakkasilmalle tai
siitepölyille. Esimerkiksi keuhkosyöpä, keuhkoahtauma ja keuhkokuume lisääntyvät ilman
epäpuhtauksista. Hengitysilman saastehiukkaset voivat johtaa paikalliseen tulehdukseen, joka voi
lisätä sairauksien riskiä ja pahentaa niiden oireita. Tulehdus voi edelleen levitä veren mukana koko
elimistöön ja aiheuttaa häiriöitä verenkiertoelimistöön ja sydämeen. Vuosia tai vuosikymmeniä
kestänyt altistuminen on lyhytaikaista altistumista haitallisempaa, koska se voi lisätä ja pahentaa
kroonisia sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksia ja näin lyhentää elinikää.

b. Euroopassa täytyisi tiukentaa hiukkaspäästörajoja. Se pelastaisi ihmishenkiä ja hillitsisi ilmaston
lämpenemistä, koska suuri osa pienhiukkasista syntyy fossiilisten polttoaineiden poltosta esim.
liikenteessä ja energiantuotannossa. On myös siirryttävä nopeasti muihin, puhtaampiin
energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan. Suomalaisissa kaupungeissa ja taajamissa
liikenteen ja puun pienpolton päästöt muodostavat suuren osan ilmansaasteista. Varsinkin
kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöidyillä alueilla liikkuvat ja asuvat ihmiset altistuvat
ilmansaasteille. Pientaloalueilla puunpolton savut voivat merkittävästi lisätä altistumista. Koska
ulkoilman pienhiukkaset ovat meilläkin merkittävä terveysriski (erityisesti polttoperäiset
pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja pienissäkin pitoisuuksissa), ilmanlaadun parantamiseksi
kannattaa pyrkiä vähentämään erityisesti liikenteestä ja puun pienpoltosta aiheutuvien päästöjen
syntyä. Tähän voidaan päästä esim. siirtymällä käyttämään yhä vähäpäästöisempiä autoja, kuten
sähköautoja, ja tukemalla vähäpäästöistä joukko- ja kevyttä liikennettä. Puun puhtaampaa
palamista voidaan tehostaa oikealla polttotekniikalla ja hyvillä tulisijoilla.

6. Aineistotehtävä: Hengitysliiton järjestötoiminta

6. Aineistotehtävä: Hengitysliiton järjestötoiminta

a. Hengitysliiton järjestötoiminnan visio on ”Suomessa on hyvä hengittää”. Hyvällä viestinnällä
voidaan tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa hengitysterveydestä ja lisätä näin sekä
astmaatikon että hänen läheistensä ymmärrystä esim. astman oireita pahentavista tekijöistä ja
astman hoidosta. Järjestö myös ohjaa tarvittaessa julkisten palvelujen pariin. Kun astma on
hoitotasapainossa ja oireilu vähäistä, nuori ei koe itseään sairaaksi. Hänen toimintakykynsä on
hyvä, joten hän jaksaa esim. opiskella ja liikkua astmattomien nuorten tavoin, mikä edistää
terveyttä ja parantaa elämänlaatua.
Vertaistoiminnasta, kuten palvelupuhelimesta tai nuorten kesäleireiltä, voi saada neuvoja ja
sosiaalista tukea elämään astman kanssa. Aktiivinen toiminta järjestössä, toiminnassa syntyneet
ystävyyssuhteet ja muiden ihmisten auttaminen ovat merkityksellisiä itselle.
Aktiivinen vaikuttaminen tuo astmaatikkojen ääntä kuuluviin siellä, missä hengitysterveyteen
liittyvissä asioissa päätetään. Kun päätöksenteossa huomioidaan terveysnäkökulmat, nuorella on
hyvät mahdollisuudet astman riittävään hoitoon, jolloin sen oireet eivät pahene eikä keuhkoihin
jää pysyviä vaurioita.

b. Osallistumismahdollisuudet voivat parantua, kun sisä- ja ulkoilman laatu on hyvä ja kaikkien on
hyvä hengittää. Tähän voidaan päästä tehokkaalla viestinnällä, vertaistoiminnalla ja
pitkäjänteisellä lainsäädäntöön vaikuttamisella. Esimerkiksi hengitysterveyden huomioivalla
lainsäädännöllä, kuten ilmansaasteiden päästörajoituksilla, kiireettömän hoidon hoitotakuulla
terveydenhuollossa ja astmalääkkeiden erityiskorvausoikeudella, voidaan lisätä astmaatikon
mahdollisuuksia elää aivan normaalia elämää kaikissa elämänvaiheissa.

7. Aineistotehtävä: Uniapnean omahoito

7. Aineistotehtävä: Uniapnean omahoito

Lievän uniapnean hoidoksi voi riittää elintapojen muuttaminen. Muutoksia voivat olla mm.
painonhallinta, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen ja nenän tukkoisuuden hoito.

Liikunta ja painonhallinta: Ylipainoisilla laihduttaminen on uniapnean hoidon perusta.
Painonpudotus vähentää hengityskatkosten määrää ja CPAP-hoidon tarvetta. Jo 5–10 kilon
laihduttaminen lieventää oireita huomattavasti. Painonhallinnassa on tärkeintä säännöllinen
ateriarytmi. Liikunnan lisääminen edesauttaa painonhallintaa. Tärkeintä on liikkua riittävästi ja
itselleen mieluisalla tavalla.

Tupakointi ja savuttomuus: tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa, koska savuttomuus
vähentää limakalvoturvotusta ja limanmuodostusta.

Alkoholi ja lääkkeet: alkoholin ja tiettyjen lääkkeiden käyttöä kannattaa välttää, koska ne voivat
lisätä hengityskatkojen määrää ja kestoa.

Nenän tukkoisuuden hoito: Nukkuessa on parempi hengittää nenän kuin suun kautta. Suun kautta
hengittämistä voi estää apuvälineillä ja asentohoidolla. Nenän tukkoisuutta voi helpottaa
niistämällä ja keittosuolan sumuttamisella tai huuhtelulla. Oiretta voi hoitaa myös
nenäsumutteilla. Tulehdukset ja allergiat hoidetaan niihin tarkoitetuilla lääkkeillä.
Vertaistoiminta: Hengitysliitto ylläpitää maksutonta palvelupuhelinta, johon soittamalla saa tukea
ja vinkkejä arjen pulmiin, esim. CPAP-maskin käyttöön.