15.8.2024 klo 12.26
19.8.2024 klo 6.45
Eturauhassyöpää voidaan seuloa, mutta testit jakavat mielipiteitä – Urologilla on ehdotus, joka voisi nopeuttaa tutkimustuloksia hyödyistä

Urologi Antti Rannikko näyttää tummentumaa eturauhasessa. Tummentuma on syöpää. Kuva: Teppo Kuittinen
Lännen media
Teppo Kuittinen, teksti ja kuvat

Tulisiko miesten eturauhassyöpiä seuloa Suomessa samaan tapaan kuin naisten rintasyöpiä? Tästä on käyty keskustelua eduskuntaa myöten jo useamman vuoden ajan.

Kansanedustaja Sari Tanuksen (kd.) lakialoite eturauhassyöpien seulonnoista keräsi vuonna 2020 peräti 141 kansanedustajan allekirjoituksen, mutta lopulta lakialoite raukesi. Yksi allekirjoittajista oli nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Lakialoitteella haluttiin lisätä eturauhassyöpäseulonnat kansalliseen seulontaohjelmaan. Miesten eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä: siihen sairastuu vuosittain yli 5 000 ja kuolee yli 900 miestä. Syövän esiintyvyys myös nousee voimakkaasti.

Sairauden varhainen havaitseminen on lakialoitteen mukaan äärimmäisen tärkeää, jotta syövän leviäminen voidaan ehkäistä. Aloitteen mukaan seulonta voidaan toteuttaa helposti verikokeen avulla, sillä eturauhassyöpä nostaa useimmissa tapauksissa veren PSA-arvoa.

– PSA-seulonta pelastaisi noin 30 prosenttia miehistä, jotka nyt kuolevat eturauhassyöpään. Eturauhassyöpäseulonnat säästäisivät näin ollen joka vuosi noin 300 miehen hengen, lakialoitteessa painotettiin neljä vuotta sitten.

Miksi sitten ei seulota?
Perinteinen eturauhassyöpäseulonnan muoto eli pelkän PSA-veritestin ottaminen tietyltä mieskohderyhmältä ei ole saanut kannatusta lääketieteellisten asiantuntijoiden puolelta.

Asiantuntijoiden mukaan PSA-seulonta tuottaa niin paljon tarpeettomia syöpädiagnooseja, että haitat ylittävät hyödyt.

Urologian professori Antti Rannikko Helsingin yliopistosta sanoo, että perinteisellä PSA-seulonnalla pystytään vähentämään kuolleisuutta 12–15 vuotta seulontatutkimuksen alkamisen jälkeen noin 20 prosenttia, eli ei 30 prosenttia, kuten lakialoitteessa todettiin.

– Onko se sitten seulontoihin käytettyyn rahaan nähden riittävä parannus vai ei, vai onko sille rahalle jotain toista käyttöä, josta saadaan enemmän terveyshyötyä, Rannikko pohtii.


Magneettikuvassa on poikkileikkaus miespotilaasta. Keskellä kuvaa näkyy eturauhanen. Kuva: Teppo Kuittinen
Rannikko muistuttaa, että noin kolme prosenttia suomalaismiesten kaikista kuolemista johtuu eturauhassyövästä.

– Muutos miesten kokonaiskuolleisuudessa olisi varsin pieni, vaikka me pystyisimme estämään eturauhassyöpäseulonnalla kaikki kuolemat, eli jos meillä olisi täydellinen seulontamenetelmä.

Menetelmät ja hoidot eivät kuitenkaan ole täydellisiä.

Uusi seulontapa kehitteillä
Rannikko on vetänyt tutkimusta uudesta eturauhassyöpien seulontatavasta yhdessä Tampereen yliopiston epidemiologian professorin Anssi Auvisen kanssa.

ProScreen-tutkimuksessa kutsutaan iso joukko miehiä veritestiin, jossa mitataan PSA-arvojen lisäksi veren 4K-arvo. Se on yksi eturauhassyövän muista merkeistä veriarvoissa.

Jos veritestien mukaan henkilöllä on poikkeavat arvot, hänet kutsutaan magneettikuvaukseen. Jos kuvauksessa tehdään epäilyttäviä löydöksiä, niistä otetaan koepalat.

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe kattoi yhteensä yli 60 000 iältään 50–64-vuotiasta miestä, jotka arvottiin joko kolmiportaiseen seulontaan tai vertailuryhmään, jossa miehet olivat vain seurannassa.

Yhteensä kutsu verikokeisiin lähetettiin 15 000 miehelle, joista noin puolet kävi verikokeessa. Heistä 160:lla todettiin lopulta eturauhassyöpä.


Antti Rannikko kertoo, että PSA-arvojen satunnaisella mittaamisella ei löydetä hoitoa vaativia eturauhassyöpätapauksia kovin tehokkaasti. Kuva: Teppo Kuittinen
32 syöpätapausta oli matalan riskin syöpiä ja 128 korkean riskin tapauksia eli hoitoa vaativia.

Niistä noin 7 500 miehestä, jotka eivät osallistuneet verikokeisiin kutsusta huolimatta, 51 sai lopulta eturauhassyöpädiagnoosin muuta kautta kuin ProScreen-tutkimuksesta. Näistä tapauksista seitsemän oli matalariskisiä.

Tutkimukseen arvotusta 45 000 miehen verrokkiryhmästä 347 miestä sai muuta kautta eturauhassyöpädiagnoosin keskimäärin 3,2 vuoden seurantajaksolla. Näistä 65 miehellä oli matalan riskin syöpätyyppi eturauhasessaan.

Uusi seulonta tarvitsee aikaa
ProScreen-tutkimuksen tulokset olivat rohkaisevia. Ne antoivat viitteitä, että veritestejä, magneettikuvausta ja koepalojen ottoa hyödyntävä eturauhassyöpien seulonta voi olla hyödyllinen kansanterveyden näkökulmasta.

– Jos uutta kolmiportaista seulontaa verrataan vanhaan seulontaan pelkällä PSA:lla, näemme paljon enemmän äkäisiä syöpiä ja paljon vähemmän kilttejä syöpiä, jotka edustavat normaalia ikääntymiseen liittyvää muutosta, professori Rannikko toteaa.


Eturauhassyöpien seulonta on kolmivaiheinen. Ensin tehdään veritestit, sitten tarvittaessa magneettikuvaus ja otetaan koepala. Kuva: Teppo Kuittinen
Lopullisia tuloksia uuden seulontatavan hyödyllisyydestä joudutaan odottamaan vielä pitkään, sillä keskimääräisen seurantajakson tulisi olla reilun kolmen vuoden sijasta noin kymmenen vuotta. Näin kuolleisuustiedot olisivat riittävän kattavia luotettavan analyysin laatimiseksi.

ProScreen-tutkimuksen otantaa ollaan laajentamassa nykyisestä 60 000 miehestä lähes kaksinkertaiseksi. Kaikkien osalta on sama logiikka, eli yksi neljästä kutsutaan tutkimuksiin ja kolme neljästä on verrokkiryhmässä.

ProScreen valtakunnalliseksi?
Rannikolla on ehdotus, jolla tuloksia eturauhassyövän seulonnan hyödyistä saataisiin nopeutettua.

– Tehdään ProScreen-tutkimuksesta valtakunnallinen. Silloin satunnaistettaisiin koko väestö, niin että tietty osa miehistä kävisi tietyin väliajoin tutkimuksen mukaisesti verikokeissa, jotka eivät maksa paljon mitään. Tarvittaessa miehet kävisivät sitten magneettikuvauksessa sekä koepalan otossa.

– Meillä on valmis organisaatio ja systeemi, joka on koeponnistettu, että se toimii hyvin, Rannikko sanoo.

Rannikon mukaan valtakunnallisella tutkimuksella useampi mies pääsisi jo nyt seulonnan piiriin.

– Kun emme sataprosenttisella varmuudella tiedä, onko uudesta seulonnasta enemmän hyötyä kuin haittaa, niin satunnaistettu asetelma tekisi siitä eettisesti oikeutetun.

Korkea PSA-arvo ei kerro aina syövästä
Vilkas julkinen keskustelu eturauhassyövistä on saanut monet miehet menemään yksityiseen laboratorioon mittauttamaan PSA-arvonsa. Laboratoriopalveluita tarjoavat yritykset myös aktiivisesti mainostavat PSA-testejä.

Professori Antti Rannikko näkee yksityiset PSA-testit ongelmallisina.

– PSA-arvojen satunnainen mittaaminen silloin tällöin ei ole kovin tehokasta eturauhassyövän löytymisen suhteen eikä yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta kovin mielekästä.

Yksityisiä PSA-testejä teettävät tyypillisesti miehet, jotka ovat keskimääräistä hyvätuloisempia, koulutetumpia ja terveempiä. He ovat tietoisia omasta terveydestään, ovat lukeneet ja kuulleet eturauhassyövästä ja haluavat tarkistuttaa PSA-arvonsa.

Ruotsissa vallitsi aikaisemmin Suomen kaltainen PSA-mittausten ”villi länsi”, jossa miehet mittauttivat PSA-arvojaan. He eivät osanneet välttämättä tulkita testien tuloksia ja ymmärtää niiden käytännön merkitystä.

Moni mies esimerkiksi mittautti PSA-arvonsa omalla rahalla, vaikka oli jo sen verran iäkäs, ettei hoito ollut enää tehokasta kuolleisuuden vähentämiseksi.

Ruotsissa tähän yhteiskunnalliseen ongelmaan on kuitenkin puututtu: miehiä kutsutaan PSA-testeihin tiettyjen kriteerien mukaan.

Kutsun yhteydessä annetaan tietoa testistä. Sen jälkeen miehillä on mahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä kutsu.

Ruotsalaisten mukaan kyseessä ei ole kuitenkaan virallinen seulonta, vaan he puhuvat ”organisoidusta eturauhassyövän testaamisesta”.

Arvoissa luontaisia eroja
Professori Rannikko muistuttaa, että miehillä on luontaisesti suuria eroja PSA-arvoissa, mikä on hyvä tietää ennen testiin menoa.

– Jos miehellä on satagrammainen eturauhanen, niin PSA saa olla huomattavasti korkeampi kuin jos eturauhanen olisi 30-grammainen.

Rannikko antaa esimerkin. Jos PSA-kokeeseen kutsutaan kaksi miestä, joiden eturauhanen on näin erikokoinen, tuloskin voi olla erilainen.

– Kummallakaan ei ole syöpää, mutta mies, jolla on satagrammainen eturauhanen, narahtaa todennäköisesti seulontatutkimukseen. PSA on koholla eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun vuoksi.

Ihmisten eläessä pidempään ja erilaisten kuvantamisten yleistyessä monen syövän osalta on alettua puhua ns. turhista löydöksistä. Niiden ensisijainen hoito on seuranta.

Näin on myös monen eturauhassyövän kohdalla. Jos kyseessä on harmiton muoto, se ei muutu ihmisen eliniän aikana vaaralliseksi.

Eturauhassyöpä on lähtökohtaisesti hyvin hitaasti etenevä syöpä.

– Korkeamman riskin eturauhassyövissä, jotka ovat kuitenkin paikallisia, eivät vuoden viiveetkään jonotuksessa leikkaukseen tai sädehoitoon vaikuta millään tavalla ennusteeseen, Rannikko sanoo.

– Odotus on enemmänkin vahingollista potilaan psyykelle.