11. Krooniset keuhkosairaudet

4. Hengityselimistö ja hengittäminen

4. Hengityselimistö ja hengittäminen

a. Hengitystiet koostuvat ylä- ja alahengitysteistä. Ylähengitysteihin kuuluvat nenäontelo, nielu ja kurkunpää. Alahengitysteihin kuuluvat keuhkot, henkitorvi, keuhkoputket, ilmatiehyet ja keuhkorakkulat.

b. Sisäänhengityksessä rintakehä laajenee, kylkiluiden väliset lihakset nostavat kylkiluita ylöspäin ja pallealihas supistuu ja painuu alaspäin vatsaontelon elimiä vasten, jolloin keuhkot täyttyvät alaosiinsa asti. Sisäänhengitysilman happi siirtyy keuhkorakkuloista verenkiertoon. (Sydän pumppaa hapekasta verta kaikkialle elimistöön.) Uloshengityksessä elimistössä syntynyt
hiilidioksidi poistuu verenkierrosta ja se hengitetään ulos. Uloshengitys tapahtuu passiivisesti, kun sisäänhengityslihakset rentoutuvat ja keuhkokudoksen joustava rakenne palauttaa rintakehän lepoasentoon ja pallea palautuu rintaonteloa vasten. Uloshengitystä voi tehostaa vatsalihaksilla.

c. Nenän kautta hengitetään levossa, istuessa ja pienissä arkiaskareissa. Nenässä hengitysilmasta suodattuu pois ilman epäpuhtauksia ja ilma kostuu ja lämpenee. (Fyysisessä rasituksessa hengitetään suun kautta. Näin ilma pystytään hengittämään nopeasti ja helposti.)

d. Normaalissa lepohengityksessä aikuinen hengittää 12–16 kertaa minuutissa. Taloudellinen hengitys on helppoa ja rauhallista ja kuluttaa vain vähän energiaa. Epätaloudellinen hengitys voi johtua huonosta hengitystekniikasta tai hengityssairaudesta. Esim. astmassa ja keuhkoahtaumataudissa keuhkoputkien ahtautuminen vaikeuttaa uloshengitystä. Lisäksi keuhkoputkien tulehdus ja runsas limaneritys sekä keuhkoputkien supistus lisäävät ilman virtausvastusta keuhkoissa. Sisäänhengitys voi vaikeutua esimerkiksi sen vuoksi, jos toimivan keuhkokudoksen määrä vähenee keuhkoissa tai jos keuhkoihin jää liikaa jäännösilmaa.
Hengittäminen voi vaikeutua myös kovassa fyysisessä rasituksessa. Hengitystiheyteen vaikuttavat myös jännittäminen ja kipu.

5. Aineistotehtävä: Ilmansaasteet ja hengityssairaudet

5. Aineistotehtävä: Ilmansaasteet ja hengityssairaudet

a. Ilmansaasteet voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, hengenahdistusta sekä hengityselinten tulehdusja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja astmakohtausten lisääntymistä. Ilmansaasteille altistuminen voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten pakkasilmalle tai siitepölyille. Esimerkiksi keuhkosyöpä, keuhkoahtauma ja keuhkokuume lisääntyvät ilman
epäpuhtauksista. Hengitysilman saastehiukkaset voivat johtaa paikalliseen tulehdukseen, joka voi lisätä sairauksien riskiä ja pahentaa niiden oireita. Tulehdus voi edelleen levitä veren mukana koko elimistöön ja aiheuttaa häiriöitä verenkiertoelimistöön ja sydämeen. Vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt altistuminen on lyhytaikaista altistumista haitallisempaa, koska se voi lisätä ja pahentaa kroonisia sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksia ja näin lyhentää elinikää.

b. Euroopassa täytyisi tiukentaa hiukkaspäästörajoja. Se pelastaisi ihmishenkiä ja hillitsisi ilmaston lämpenemistä, koska suuri osa pienhiukkasista syntyy fossiilisten polttoaineiden poltosta esim. liikenteessä ja energiantuotannossa. On myös siirryttävä nopeasti muihin, puhtaampiin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan. Suomalaisissa kaupungeissa ja taajamissa
liikenteen ja puun pienpolton päästöt muodostavat suuren osan ilmansaasteista. Varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöidyillä alueilla liikkuvat ja asuvat ihmiset altistuvat ilmansaasteille. Pientaloalueilla puunpolton savut voivat merkittävästi lisätä altistumista. Koska ulkoilman pienhiukkaset ovat meilläkin merkittävä terveysriski (erityisesti polttoperäiset
pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja pienissäkin pitoisuuksissa), ilmanlaadun parantamiseksi kannattaa pyrkiä vähentämään erityisesti liikenteestä ja puun pienpoltosta aiheutuvien päästöjen syntyä. Tähän voidaan päästä esim. siirtymällä käyttämään yhä vähäpäästöisempiä autoja, kuten sähköautoja, ja tukemalla vähäpäästöistä joukko- ja kevyttä liikennettä. Puun puhtaampaa
palamista voidaan tehostaa oikealla polttotekniikalla ja hyvillä tulisijoilla.

6. Aineistotehtävä: Hengitysliiton järjestötoiminta

6. Aineistotehtävä: Hengitysliiton järjestötoiminta

a. Hengitysliiton järjestötoiminnan visio on ”Suomessa on hyvä hengittää”. Hyvällä viestinnällä voidaan tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa hengitysterveydestä ja lisätä näin sekä astmaatikon että hänen läheistensä ymmärrystä esim. astman oireita pahentavista tekijöistä ja astman hoidosta. Järjestö myös ohjaa tarvittaessa julkisten palvelujen pariin. Kun astma on
hoitotasapainossa ja oireilu vähäistä, nuori ei koe itseään sairaaksi. Hänen toimintakykynsä on hyvä, joten hän jaksaa esim. opiskella ja liikkua astmattomien nuorten tavoin, mikä edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua.
Vertaistoiminnasta, kuten palvelupuhelimesta tai nuorten kesäleireiltä, voi saada neuvoja ja sosiaalista tukea elämään astman kanssa. Aktiivinen toiminta järjestössä, toiminnassa syntyneet ystävyyssuhteet ja muiden ihmisten auttaminen ovat merkityksellisiä itselle.
Aktiivinen vaikuttaminen tuo astmaatikkojen ääntä kuuluviin siellä, missä hengitysterveyteen liittyvissä asioissa päätetään. Kun päätöksenteossa huomioidaan terveysnäkökulmat, nuorella on hyvät mahdollisuudet astman riittävään hoitoon, jolloin sen oireet eivät pahene eikä keuhkoihin jää pysyviä vaurioita.

b. Osallistumismahdollisuudet voivat parantua, kun sisä- ja ulkoilman laatu on hyvä ja kaikkien on hyvä hengittää. Tähän voidaan päästä tehokkaalla viestinnällä, vertaistoiminnalla ja pitkäjänteisellä lainsäädäntöön vaikuttamisella. Esimerkiksi hengitysterveyden huomioivalla lainsäädännöllä, kuten ilmansaasteiden päästörajoituksilla, kiireettömän hoidon hoitotakuulla
terveydenhuollossa ja astmalääkkeiden erityiskorvausoikeudella, voidaan lisätä astmaatikon mahdollisuuksia elää aivan normaalia elämää kaikissa elämänvaiheissa.

7. Aineistotehtävä: Uniapnean omahoito

7. Aineistotehtävä: Uniapnean omahoito

Lievän uniapnean hoidoksi voi riittää elintapojen muuttaminen. Muutoksia voivat olla mm. painonhallinta, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen ja nenän tukkoisuuden hoito.

Liikunta ja painonhallinta: Ylipainoisilla laihduttaminen on uniapnean hoidon perusta. Painonpudotus vähentää hengityskatkosten määrää ja CPAP-hoidon tarvetta. Jo 5–10 kilon laihduttaminen lieventää oireita huomattavasti. Painonhallinnassa on tärkeintä säännöllinen ateriarytmi. Liikunnan lisääminen edesauttaa painonhallintaa. Tärkeintä on liikkua riittävästi ja itselleen mieluisalla tavalla.

Tupakointi ja savuttomuus: tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa, koska savuttomuus vähentää limakalvoturvotusta ja limanmuodostusta.

Alkoholi ja lääkkeet: alkoholin ja tiettyjen lääkkeiden käyttöä kannattaa välttää, koska ne voivat lisätä hengityskatkojen määrää ja kestoa.

Nenän tukkoisuuden hoito: Nukkuessa on parempi hengittää nenän kuin suun kautta. Suun kautta hengittämistä voi estää apuvälineillä ja asentohoidolla. Nenän tukkoisuutta voi helpottaa niistämällä ja keittosuolan sumuttamisella tai huuhtelulla. Oiretta voi hoitaa myös nenäsumutteilla. Tulehdukset ja allergiat hoidetaan niihin tarkoitetuilla lääkkeillä.
Vertaistoiminta: Hengitysliitto ylläpitää maksutonta palvelupuhelinta, johon soittamalla saa tukea ja vinkkejä arjen pulmiin, esim. CPAP-maskin käyttöön.