6. Aineistotehtävä: Hengitysliiton järjestötoiminta
6. Aineistotehtävä: Hengitysliiton järjestötoiminta
a. Hengitysliiton järjestötoiminnan visio on ”Suomessa on hyvä hengittää”. Hyvällä viestinnällä
voidaan tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa hengitysterveydestä ja lisätä näin sekä
astmaatikon että hänen läheistensä ymmärrystä esim. astman oireita pahentavista tekijöistä ja
astman hoidosta. Järjestö myös ohjaa tarvittaessa julkisten palvelujen pariin. Kun astma on
hoitotasapainossa ja oireilu vähäistä, nuori ei koe itseään sairaaksi. Hänen toimintakykynsä on
hyvä, joten hän jaksaa esim. opiskella ja liikkua astmattomien nuorten tavoin, mikä edistää
terveyttä ja parantaa elämänlaatua.
Vertaistoiminnasta, kuten palvelupuhelimesta tai nuorten kesäleireiltä, voi saada neuvoja ja
sosiaalista tukea elämään astman kanssa. Aktiivinen toiminta järjestössä, toiminnassa syntyneet
ystävyyssuhteet ja muiden ihmisten auttaminen ovat merkityksellisiä itselle.
Aktiivinen vaikuttaminen tuo astmaatikkojen ääntä kuuluviin siellä, missä hengitysterveyteen
liittyvissä asioissa päätetään. Kun päätöksenteossa huomioidaan terveysnäkökulmat, nuorella on
hyvät mahdollisuudet astman riittävään hoitoon, jolloin sen oireet eivät pahene eikä keuhkoihin
jää pysyviä vaurioita.
b. Osallistumismahdollisuudet voivat parantua, kun sisä- ja ulkoilman laatu on hyvä ja kaikkien on
hyvä hengittää. Tähän voidaan päästä tehokkaalla viestinnällä, vertaistoiminnalla ja
pitkäjänteisellä lainsäädäntöön vaikuttamisella. Esimerkiksi hengitysterveyden huomioivalla
lainsäädännöllä, kuten ilmansaasteiden päästörajoituksilla, kiireettömän hoidon hoitotakuulla
terveydenhuollossa ja astmalääkkeiden erityiskorvausoikeudella, voidaan lisätä astmaatikon
mahdollisuuksia elää aivan normaalia elämää kaikissa elämänvaiheissa.
a. Hengitysliiton järjestötoiminnan visio on ”Suomessa on hyvä hengittää”. Hyvällä viestinnällä
voidaan tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa hengitysterveydestä ja lisätä näin sekä
astmaatikon että hänen läheistensä ymmärrystä esim. astman oireita pahentavista tekijöistä ja
astman hoidosta. Järjestö myös ohjaa tarvittaessa julkisten palvelujen pariin. Kun astma on
hoitotasapainossa ja oireilu vähäistä, nuori ei koe itseään sairaaksi. Hänen toimintakykynsä on
hyvä, joten hän jaksaa esim. opiskella ja liikkua astmattomien nuorten tavoin, mikä edistää
terveyttä ja parantaa elämänlaatua.
Vertaistoiminnasta, kuten palvelupuhelimesta tai nuorten kesäleireiltä, voi saada neuvoja ja
sosiaalista tukea elämään astman kanssa. Aktiivinen toiminta järjestössä, toiminnassa syntyneet
ystävyyssuhteet ja muiden ihmisten auttaminen ovat merkityksellisiä itselle.
Aktiivinen vaikuttaminen tuo astmaatikkojen ääntä kuuluviin siellä, missä hengitysterveyteen
liittyvissä asioissa päätetään. Kun päätöksenteossa huomioidaan terveysnäkökulmat, nuorella on
hyvät mahdollisuudet astman riittävään hoitoon, jolloin sen oireet eivät pahene eikä keuhkoihin
jää pysyviä vaurioita.
b. Osallistumismahdollisuudet voivat parantua, kun sisä- ja ulkoilman laatu on hyvä ja kaikkien on
hyvä hengittää. Tähän voidaan päästä tehokkaalla viestinnällä, vertaistoiminnalla ja
pitkäjänteisellä lainsäädäntöön vaikuttamisella. Esimerkiksi hengitysterveyden huomioivalla
lainsäädännöllä, kuten ilmansaasteiden päästörajoituksilla, kiireettömän hoidon hoitotakuulla
terveydenhuollossa ja astmalääkkeiden erityiskorvausoikeudella, voidaan lisätä astmaatikon
mahdollisuuksia elää aivan normaalia elämää kaikissa elämänvaiheissa.