7. Tarttuvat taudit ja elimistön vastustuskyky
5. Aineistotehtävä: Koronaviruksen tarttuminen
5. Aineistotehtävä: Koronaviruksen tarttuminen
a. Koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa
virus voi tarttua myös suoraan kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esim. yskinyt käsiinsä ja
on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Epäsuora tartunta tapahtuu esineiden, kuten
ovenkahvojen, välityksellä. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily tartuttavina pinnoilla pitkään.
Koronavirus tarttuu myös ilmatartuntana hienojakoisina aerosoleina sisätiloissa, joissa on
puutteellinen ilmanvaihto.
b. Koronatartuntamäärä nousi suureksi, koska ensimmäinen koronavirukselle altistunut henkilö
kohtasi monia ihmisiä jo ennen kuin tiesi kantavansa virusta. Hän saattoi levittää virusta
oireettomana. Jatkotartuntoja tuli runsaasti, koska jotkut tartunnan saaneet rikkoivat karanteenia
ja altistivat näin monia ihmisiä koronatartunnalle. Tartuntaketjut levisivät tehokkaasti ulkona ja
mm. moniin koululuokkiin ja harrastusryhmiin.
a. Koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa
virus voi tarttua myös suoraan kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esim. yskinyt käsiinsä ja
on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Epäsuora tartunta tapahtuu esineiden, kuten
ovenkahvojen, välityksellä. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily tartuttavina pinnoilla pitkään.
Koronavirus tarttuu myös ilmatartuntana hienojakoisina aerosoleina sisätiloissa, joissa on
puutteellinen ilmanvaihto.
b. Koronatartuntamäärä nousi suureksi, koska ensimmäinen koronavirukselle altistunut henkilö
kohtasi monia ihmisiä jo ennen kuin tiesi kantavansa virusta. Hän saattoi levittää virusta
oireettomana. Jatkotartuntoja tuli runsaasti, koska jotkut tartunnan saaneet rikkoivat karanteenia
ja altistivat näin monia ihmisiä koronatartunnalle. Tartuntaketjut levisivät tehokkaasti ulkona ja
mm. moniin koululuokkiin ja harrastusryhmiin.
6. Luontainen ja hankittu vastustuskyky
6. Luontainen ja hankittu vastustuskyky
Vastaukset löytyvät luvusta 7.2.
Vastaukset löytyvät luvusta 7.2.
7. Tarttuvat taudit mediassa
7. Tarttuvat taudit mediassa
a. Ajankohtaiset tarttuvat taudit, kuten kausi-influenssa sekä noro- ja RS-virusten aiheuttamat
epidemiat, uutisoidaan usein näyttävästi, vaikka sairastuneita olisi todellisuudessa melko vähän ja
epidemia olisi paikallinen. Tautien, jotka ovat suurimmalle osalle väestöstä melko vaarattomia,
merkitystä saatetaan liioitella, vaikka ne ovat yleensä nopeasti ohimeneviä ja niiltä voi suojautua
esim. rokotteilla ja hyvällä hygienialla. Lisäksi tietyt epidemiat toistuvat meillä luontaisesti
talvikaudella, vaikka niiden voimakkuus vaihtelee vuosittain. Myös ulkomaiset epidemiat, kuten
Ebola-viruksen aiheuttamat epidemiat, ja esim. trooppiset tarttuvat taudit saatetaan uutisoida
näyttävästi, vaikka niistä ei ole vaaraa Suomessa. Ulkomailla yleisistä ja esim. matkailijoiden
kannalta tärkeistä tarttuvista taudeista, kuten malariasta, denguekuumeesta ja seksitaudeista
uutisoidaan niukasti. Parhaimmillaan uutisten tyyli on tiedottava ja asiallinen.
b. Hyötyä: Ihmiset saavat tietoa erilaisista tarttuvista taudeista ja voivat aiempaa paremmin
suojautua niiltä sekä estää tauteja leviämästä toisiin ihmisiin. Kun esim. aiemmin rokotuksista
kieltäytyneet aikuiset ja lapset ottavat rokotusohjelman mukaisia rokotteita ja riskiryhmiin
kuuluvat kausi-influenssarokotteen, väestön rokotekattavuus nousee. Tiedotusvälineille ja
mainostajille paljon luetuista kohu-uutisista on taloudellista hyötyä.
Haittaa: Liioitteleva uutisointi voi lisätä turhaa huolta ja estää ihmistä esim. tapaamasta ystäviään
tai käymästä harrastuksissaan, mikä voi lisätä yksinäisyyden tunteita. Uutiset saattavat myös
arkipäiväistää ja muuttaa ihmisten käsityksiä todellisuudessa vaarallisten tarttuvien tautien
merkityksestä. Tällaisia ovat (rokottamattomille) esim. polio, tuberkuloosi ja tuhkarokko.
Tietynlaiset uutiset saattavat lisätä ihmisten rokotekriittisyyttä tai -vastaisuutta.
a. Ajankohtaiset tarttuvat taudit, kuten kausi-influenssa sekä noro- ja RS-virusten aiheuttamat
epidemiat, uutisoidaan usein näyttävästi, vaikka sairastuneita olisi todellisuudessa melko vähän ja
epidemia olisi paikallinen. Tautien, jotka ovat suurimmalle osalle väestöstä melko vaarattomia,
merkitystä saatetaan liioitella, vaikka ne ovat yleensä nopeasti ohimeneviä ja niiltä voi suojautua
esim. rokotteilla ja hyvällä hygienialla. Lisäksi tietyt epidemiat toistuvat meillä luontaisesti
talvikaudella, vaikka niiden voimakkuus vaihtelee vuosittain. Myös ulkomaiset epidemiat, kuten
Ebola-viruksen aiheuttamat epidemiat, ja esim. trooppiset tarttuvat taudit saatetaan uutisoida
näyttävästi, vaikka niistä ei ole vaaraa Suomessa. Ulkomailla yleisistä ja esim. matkailijoiden
kannalta tärkeistä tarttuvista taudeista, kuten malariasta, denguekuumeesta ja seksitaudeista
uutisoidaan niukasti. Parhaimmillaan uutisten tyyli on tiedottava ja asiallinen.
b. Hyötyä: Ihmiset saavat tietoa erilaisista tarttuvista taudeista ja voivat aiempaa paremmin
suojautua niiltä sekä estää tauteja leviämästä toisiin ihmisiin. Kun esim. aiemmin rokotuksista
kieltäytyneet aikuiset ja lapset ottavat rokotusohjelman mukaisia rokotteita ja riskiryhmiin
kuuluvat kausi-influenssarokotteen, väestön rokotekattavuus nousee. Tiedotusvälineille ja
mainostajille paljon luetuista kohu-uutisista on taloudellista hyötyä.
Haittaa: Liioitteleva uutisointi voi lisätä turhaa huolta ja estää ihmistä esim. tapaamasta ystäviään
tai käymästä harrastuksissaan, mikä voi lisätä yksinäisyyden tunteita. Uutiset saattavat myös
arkipäiväistää ja muuttaa ihmisten käsityksiä todellisuudessa vaarallisten tarttuvien tautien
merkityksestä. Tällaisia ovat (rokottamattomille) esim. polio, tuberkuloosi ja tuhkarokko.
Tietynlaiset uutiset saattavat lisätä ihmisten rokotekriittisyyttä tai -vastaisuutta.
8. Virheellisiä väittämiä rokotteista
8. Virheellisiä väittämiä rokotteista
a. MPR-taudit ovat herkästi tarttuvia tauteja, joista varsinkin tuhkarokko voi aiheuttaa mm.
vakavia keuhkokuumeita ja aivovaurioita. Iän karttuessa ne ovat vaikeampia ja jälkitauteja on
enemmän. Viime vuosina tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoepidemioita on esiintynyt monissa
Euroopan maissa vaihtelevan laajuisina epidemioina. Ulkomailta saadut tartunnat leviäisivät meillä
nopeasti, jos ihmisiä ei enää rokotettaisi ja rokotekattavuus laskisi alle tiettyjen tautikohtaisten
rajojen. Silloin myös kotimaisten tartuntojen määrä kasvaisi ja MPR-tautien hoidosta ja alkaisi
koitua kustannuksia yhteiskunnalle.
b. Rokotteiden haittavaikutusten riskiä pitää aina verrata itse taudin sairastamisen sekä sen
jälkitautien ja komplikaatioiden riskiin. Tuhkarokko on tautina huomattavasti hankalampi kuin
lievä infektio rokotuksen jälkeen. (Rokotetuista 5–15 prosenttia saa lieviä taudinkaltaisia oireita
tyypillisesti ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen.) Lisäksi tuhkarokosta voi aiheutua vakavia
jälkitauteja tai komplikaatioita. Niiden riski on monikymmen- tai jopa tuhatkertainen verrattuna
rokotuksen aiheuttamaan riskiin.
c. Monet rokotuksin ehkäistävissä olevat taudit ovat kaikkein vaarallisimpia vauvoille tai pienille
lapsille, joiden oma immuunijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt. Jos rokotteita ei ota ajallaan,
riski sairastua vakavasti voi olla todellinen Suomen hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta.
Joidenkin rokotteiden, kuten rotavirusrokotteen ja osittain HPV-rokotteen, ottaminen voi myös
olla myöhäistä tietyn iän jälkeen. Rokottamattomilla nuorilla myös esim. vesirokon vakavuus
kasvaa iän myötä, ja aikuisilla tauti saattaa olla hyvinkin vakava.
a. MPR-taudit ovat herkästi tarttuvia tauteja, joista varsinkin tuhkarokko voi aiheuttaa mm.
vakavia keuhkokuumeita ja aivovaurioita. Iän karttuessa ne ovat vaikeampia ja jälkitauteja on
enemmän. Viime vuosina tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoepidemioita on esiintynyt monissa
Euroopan maissa vaihtelevan laajuisina epidemioina. Ulkomailta saadut tartunnat leviäisivät meillä
nopeasti, jos ihmisiä ei enää rokotettaisi ja rokotekattavuus laskisi alle tiettyjen tautikohtaisten
rajojen. Silloin myös kotimaisten tartuntojen määrä kasvaisi ja MPR-tautien hoidosta ja alkaisi
koitua kustannuksia yhteiskunnalle.
b. Rokotteiden haittavaikutusten riskiä pitää aina verrata itse taudin sairastamisen sekä sen
jälkitautien ja komplikaatioiden riskiin. Tuhkarokko on tautina huomattavasti hankalampi kuin
lievä infektio rokotuksen jälkeen. (Rokotetuista 5–15 prosenttia saa lieviä taudinkaltaisia oireita
tyypillisesti ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen.) Lisäksi tuhkarokosta voi aiheutua vakavia
jälkitauteja tai komplikaatioita. Niiden riski on monikymmen- tai jopa tuhatkertainen verrattuna
rokotuksen aiheuttamaan riskiin.
c. Monet rokotuksin ehkäistävissä olevat taudit ovat kaikkein vaarallisimpia vauvoille tai pienille
lapsille, joiden oma immuunijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt. Jos rokotteita ei ota ajallaan,
riski sairastua vakavasti voi olla todellinen Suomen hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta.
Joidenkin rokotteiden, kuten rotavirusrokotteen ja osittain HPV-rokotteen, ottaminen voi myös
olla myöhäistä tietyn iän jälkeen. Rokottamattomilla nuorilla myös esim. vesirokon vakavuus
kasvaa iän myötä, ja aikuisilla tauti saattaa olla hyvinkin vakava.
Käsitekartan palautuskansio 23.8.2023
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.