15. Terveydenhuolto ja etiikka
Kauneusklinikat
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a8942afb-c93e-46f9-98fa-306f88c7b5cf
Lainsäädäntö laahaa
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Annina Klemelä kertoo, että kauneudenhoitopalveluiden kirjo on laajentunut valtavasti viime vuosina. Hänen mukaansa palveluita on tarjolla laidasta laitaan.
– Kun toimenpiteet lisääntyvät, silloin yleensä myös koulutus ja tietoisuuskin lisääntyvät ja tuotteet paranevat. Ajan kanssa turvallisuus luontaisesti jossakin määrin paranee, Klemelä sanoo.
Tämä ei välttämättä tapahdu kovin nopeasti. Kun uusia kauneudenhoitopalveluita tulee markkinoille, niihin voi Klemelän mukaan liittyä varsin pitkään ”aikamoisia turvallisuuskysymyksiä”.
– Esimerkiksi tuotteissa tai palveluissa ei ole mitään ennakkohyväksyntä- tai ennakkotarkastusmenettelyä.
Klemelä korostaa, että hän puhuu terveydenhuollon ulkopuolisista esteettisistä kauneudenhoitopalveluista. Hän ei myöskään ota kantaa Oraksen tapaukseen vaan puhuu asiasta yleisellä tasolla.
Klemelä kertoo, että hänen näppituntumansa perusteella erityisessä suosiossa parin viime vuoden aikana ovat olleet pistoshoidot, kuten täyteaine- ja lipolyysipistokset sekä botuliinihoidot.
– Ylipäätään kauneuspalveluina tarjotaan nykyisin paljon varsin korkeariskisiä ihoa lävistäviä hoitoja. Esteettisellä alalla on tyypillistä, että trendejä tulee ja trendejä menee.
Klemelän mukaan tämä luo haasteen valvonnalle, koska lainsäädäntö laahaa aina trendien ja innovaatioiden perässä. Klemelän mielestä palveluntarjoajilta vaaditaan nykypäivänä vankkaa osaamista, jotta he voivat tarjota pistoshoitoja tai korkeariskisiä hoitoja turvallisesti.
– Harmillisesti asiakkaan niskaan kaatuu tällä hetkellä melkoinen vastuu ottaa selvää tekijän taustoista ja osaamisesta, ja näinhän sen ei tietenkään pitäisi olla.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Annina Klemelä kertoo, että kauneudenhoitopalveluiden kirjo on laajentunut valtavasti viime vuosina. Hänen mukaansa palveluita on tarjolla laidasta laitaan.
– Kun toimenpiteet lisääntyvät, silloin yleensä myös koulutus ja tietoisuuskin lisääntyvät ja tuotteet paranevat. Ajan kanssa turvallisuus luontaisesti jossakin määrin paranee, Klemelä sanoo.
Tämä ei välttämättä tapahdu kovin nopeasti. Kun uusia kauneudenhoitopalveluita tulee markkinoille, niihin voi Klemelän mukaan liittyä varsin pitkään ”aikamoisia turvallisuuskysymyksiä”.
– Esimerkiksi tuotteissa tai palveluissa ei ole mitään ennakkohyväksyntä- tai ennakkotarkastusmenettelyä.
Klemelä korostaa, että hän puhuu terveydenhuollon ulkopuolisista esteettisistä kauneudenhoitopalveluista. Hän ei myöskään ota kantaa Oraksen tapaukseen vaan puhuu asiasta yleisellä tasolla.
Klemelä kertoo, että hänen näppituntumansa perusteella erityisessä suosiossa parin viime vuoden aikana ovat olleet pistoshoidot, kuten täyteaine- ja lipolyysipistokset sekä botuliinihoidot.
– Ylipäätään kauneuspalveluina tarjotaan nykyisin paljon varsin korkeariskisiä ihoa lävistäviä hoitoja. Esteettisellä alalla on tyypillistä, että trendejä tulee ja trendejä menee.
Klemelän mukaan tämä luo haasteen valvonnalle, koska lainsäädäntö laahaa aina trendien ja innovaatioiden perässä. Klemelän mielestä palveluntarjoajilta vaaditaan nykypäivänä vankkaa osaamista, jotta he voivat tarjota pistoshoitoja tai korkeariskisiä hoitoja turvallisesti.
– Harmillisesti asiakkaan niskaan kaatuu tällä hetkellä melkoinen vastuu ottaa selvää tekijän taustoista ja osaamisesta, ja näinhän sen ei tietenkään pitäisi olla.
”Kukaan ei ole terve, mutta ihan kaikkia ei ole vielä ehditty tutkia tarpeeksi.” Emeritusprofessori Martti Kekomäen sanat tiivistävät yhden terveydenhuollon tämän hetken suurimmista haasteista.
https://www.apteekkari.fi/uutiset/jokainen-on-sairas-kun-oikein-tutkitaan/
Hyvä teksti yo-kirjoittajille!
Hyvä teksti yo-kirjottajille! Professori varoittaa: Sairauden määritelmän laajeneminen uhkaa terveydenhuollon kestävyyttä Ylidiagnosoinnista voi olla suoranaista haittaa ihmiselle, sillä kaikissa hoidoissa on myös riskinsä.
https://yle.fi/a/74-20164625
Onko suru sairaus? Entä alkoholismi tai lapsettomuus?
Sairauksien määritelmä laajenee vähitellen. Lääkärit diagnosoivat enemmän kuin on tarpeen. Toisaalta ihmiset hakevat selityksiä oireilleen.
Yhä laajeneva sairauden määritelmä uhkaa koko terveydenhuollon kestävyyttä, sanoo Helsingin yliopiston urologian professori Kari Tikkinen. Hän puhui asiasta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 15. toukokuuta.
Ylidiagnosoinnista hyötyvät niin lääketeollisuus, terveyspalveluyritykset kuin lääkäritkin.
Liiallisesta diagnosoinnista on kuitenkin monenlaista haittaa. Se kuormittaa sekä terveydenhuoltojärjestelmää että ympäristöä.
Sairauksien määritelmä laajenee vähitellen. Lääkärit diagnosoivat enemmän kuin on tarpeen. Toisaalta ihmiset hakevat selityksiä oireilleen.
Yhä laajeneva sairauden määritelmä uhkaa koko terveydenhuollon kestävyyttä, sanoo Helsingin yliopiston urologian professori Kari Tikkinen. Hän puhui asiasta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 15. toukokuuta.
Ylidiagnosoinnista hyötyvät niin lääketeollisuus, terveyspalveluyritykset kuin lääkäritkin.
Liiallisesta diagnosoinnista on kuitenkin monenlaista haittaa. Se kuormittaa sekä terveydenhuoltojärjestelmää että ympäristöä.
Priorisointi terveydenhuollossa
Elin- ja kudossiirrot
Hoitojonot
Tampereella tutkitaan, voisiko tekoäly auttaa pikkulasten hoidon arvioinnissa
Palliatiivinen hoito
Talous ja etiikka törmäävät terveydenhuollossa. Haastattelussa dosentti ja lastenneurologian erikoislääkäri Ilona Autti-Rämö.
Hoitovirheilmoituksista
https://www.mtv.fi/lyhyet/86e312f0224e23ada0b6/video-pitaisiko-heikoimmin-toimeentulevat-vapauttaa-sairaala-ja-terveyskeskusmaksuista
Jopa tuhansia euroja maksavat kotisynnytykset herättävät huolta terveydenhuollon ammattilaisissa. Nyt Valvira tutkii useita vaaratilanteita ja kuolemantapauksia.
https://yle.fi/a/74-20141042
Useat kätilöt hoitavat suunniteltuja kotisynnytyksiä maksua vastaan. Hinnat voivat olla jopa tuhansia euroja.
Rautavan mukaan kyse voi olla esimerkiksi synnytyksen aikana tulleesta hapenpuutteesta, joka olisi voinut olla sairaalaolosuhteissa estettävissä hätäkeisarileikkauksella.
Samuli Rautava sanoo, että kotisynnytyksiä järjestävät tahot ovat kertoneet pyrkivänsä minimoimaan riskejä niin, että kotisynnytyksiin osallistuisivat vain matalan riskin synnyttäjät. Rautavan mukaan maailmalla ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa kuitenkin nähdään, että kotisynnytyksissä syntyy huomattava määrä myös niin kutsuttuja riskisynnytyslapsia.
– Mielestäni kotisynnytykseen liittyy selvästi lisääntynyt riski. Se ei välttämättä meidän pienissä määrissämme näy vielä tilastoissa, mutta yksilön kohdalle sattuessa riskin toteutuminen on musertavaa.
Rautavan mukaan kyse voi olla esimerkiksi synnytyksen aikana tulleesta hapenpuutteesta, joka olisi voinut olla sairaalaolosuhteissa estettävissä hätäkeisarileikkauksella.
Samuli Rautava sanoo, että kotisynnytyksiä järjestävät tahot ovat kertoneet pyrkivänsä minimoimaan riskejä niin, että kotisynnytyksiin osallistuisivat vain matalan riskin synnyttäjät. Rautavan mukaan maailmalla ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa kuitenkin nähdään, että kotisynnytyksissä syntyy huomattava määrä myös niin kutsuttuja riskisynnytyslapsia.
– Mielestäni kotisynnytykseen liittyy selvästi lisääntynyt riski. Se ei välttämättä meidän pienissä määrissämme näy vielä tilastoissa, mutta yksilön kohdalle sattuessa riskin toteutuminen on musertavaa.
Hoitojonot ikäihmisten palveluihin ovat laittoman pitkiä. Lain mukaan ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Silti monet hyvinvointialueet ovat yhä edelleen karsimassa vanhushoidosta.
Uskomushoidot halutaan kuriin
Uskomushoitojen sääntely kohta 1:09
https://www.mtv.fi/sarja/huomenta-suomi-1488/maanantai-31-7-klo-625-20620465
Katsottavissa 31.12.2030
Uskomushoitojen sääntely
kohta 1:09
Uskomushoitojen sääntely
kohta 1:09