6. Tarttumattomien ja tarttuvien tautien epidemiologiaa
Tutkimus: Bakteerien aiheuttamat infektiot maailman toiseksi yleisin kuolinsyy
Bakteerien aiheuttamat infektiot olivat maailman toiseksi yleisin kuolinsyy vuonna 2019, selviää Lancet-lehdessä julkaistusta laajasta tutkimuksesta.
Bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuoli kyseisenä vuonna noin 7,7 miljoonaa ihmistä eli noin joka kahdeksas vuonna 2019 kuolleesta.
Tutkimuksessa tarkkaillusta 33 bakteerista viisi (Staphylococcus aureus, Escherichia coli, Streptococcus pneumoniae, Klebsiella pneumoniae ja Pseudomonas aeruginosa) aiheutti yli puolet kuolemantapauksista.
Bakteerien aiheuttamien infektioiden edellä kuolinsyissä olivat iskeemiset sydänsairaudet, jotka voivat ilmentyä esimerkiksi sydänkohtauksina.
– Tutkimus paljastaa ensimmäistä kertaa bakteerien aiheuttamien infektioiden haasteen maailman terveydelle täydessä laajuudessaan, sanoo yhdysvaltalaisen Institute for Health Metrics and Evaluation -terveystutkimusinstituutin johtaja Christopher Murray, joka on yksi tutkimuksen tekemiseen osallistuneista tutkijoista.
Tutkimuksessa korostuivat myös köyhien ja rikkaiden alueiden erot. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kuolleisuus bakteerien aiheuttamien infektioiden vuoksi oli väkilukuun suhteutettuna noin nelinkertainen Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan verrattuna.
Tutkimuksen toteuttaneessa Global Burden of Disease (GBD) -tutkimusohjelmassa on mukana tuhansia tutkijoita ympäri maailmaa. GBD:n toimintaa rahoittaa Bill ja Melinda Gatesin säätiö.
Näin vältät trooppisen taudin matkoillasi
Tehtävään 8. Ohjausintervention vaikuttavuus elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen
Ohjausintervention vaikuttavuus elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen
Ylimäki, Eeva-Leena (2015-03-10)
Avaa tiedosto
isbn978-952-62-0752-0.pdf (920.2Kt)
isbn978-952-62-0752-0_meta.xml (122.6Kt)
isbn978-952-62-0752-0_solr.xml (57.72Kt)
Lataukset: 293
Ylimäki, Eeva-Leena
University of Oulu
10.03.2015
Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789526207520
Kuvaus
Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 20. maaliskuuta 2015 kello 12
Abstract
The purpose of this study was to describe and explain the lifestyle of residents of Lapland who have a risk of cardiovascular diseases. Moreover, the effectiveness of counseling intervention on current lifestyle and adherence to lifestyle change were studied. Participants’ self-assessed and self-reported lifestyles and how these reflect objective measurements were also investigated. The data were collected in three phases in 2007–2009: baseline (n = 53) and follow-ups at 6 months (n = 32) and 12 months (n = 34). Lifestyle intervention was carried out using Skype videocall except for one group.
The data was formed of blood test results (fP-Kol, fP-Kol-HDL, fP-Kol-LDL, fP-Gluk), anthropometric (height, weight, BMI, waist circumference) and blood pressure measurements, diabetes risk test, lifestyle questionnaire, adherence to lifestyle change questionnaire and food and exercise diaries.
At baseline, serum cholesterol and LDL cholesterol were raised. Participants were at least overweight; they did not exercise enough nor receive enough vegetables or fiber. The self-assessed lifestyle was contradictory to the measurement results. Factors affecting adherence to lifestyle change were the urge to take care of oneself and the responsibility for one’s health.
At the 6-month follow-up, improvement in cardiovascular health was detected: the cholesterol level and diabetes risk had decreased. Waist circumference and the number of obese (BMI > 30) decreased. In addition, health-improving changes in lifestyle were detected. The usage of vegetables and berries increased and the usage of salt decreased. However, participants did not exercise enough.
At the 12-month follow-up, worsening in dietary habits was detected. However, blood pressure declined and men’s waist circumference remained the same when compared to the previous follow-up. Between baseline and 6-month follow-up some improvements in cardiovascular health could be detected but they did not remain until the 12-month follow-up.
Participants assessed their lifestyle to be better than what the objective measurements indicated. Factors affecting adherence to lifestyle change were self-efficacy, adherence to the given advice and guidance and concern over the current lifestyle.
Participants benefited from the counseling intervention because small changes were detected towards healthier lifestyle. Lifestyles changed into healthier direction. The results of this study can be utilized when developing counseling intervention further.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien lappilaisten elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen. Lisäksi kuvattiin tutkittavien itsearvioimia ja raportoimia elintapoja sekä verrattiin niitä objektiivisiin mittaustuloksiin. Ohjausinterventio toteutettiin videopuhelinvälitteisesti Skypellä yhtä ryhmää lukuun ottamatta. Tutkimukseen osallistui 53 työikäistä lappilaista. Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina 2007–2009: nollamittaus (n = 53) sekä seurantamittaukset kuuden (n = 32) ja 12 (n = 34) kuukauden kuluttua.
Tutkimusaineisto muodostui verikoetuloksista (fP-Kol, fP-Kol-HDL, fP-Kol-LDL, fP-Gluk), antropometristen mittausten tuloksista (pituus, paino, BMI ja vyötärönympärysmitta), verenpaineesta, diabeteksen riskitestistä, elintapa- ja sitoutumiskyselystä sekä ruoka- ja liikuntapäiväkirjoista.
Nollamittauksessa seerumin kolesteroli ja LDL-kolesteroli olivat koholla. Tutkittavat olivat vähintään ylipainoisia, ja liikunta sekä kasvisten ja kuidun saanti oli vähäistä. Oma arvio elintavoista oli ristiriidassa mittaustulosten kanssa. Nollamittauksessa elintapamuutokseen sitouttavia tekijöitä olivat halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä.
Kuuden kuukauden seurantamittauksessa verisuoniterveys oli parantunut kolesterolin ja diabetesriskin osalta. Vyötärönympärysmitta ja lihavien määrä (BMI > 30) väheni. Myös elintavoissa havaittiin muutoksia valtimoterveyttä edistävään suuntaan. Kasvisten ja marjojen käyttö lisääntyi sekä suolan käyttö väheni. Liikuntaa ei kuitenkaan ollut riittävästi.
Kahdentoista kuukauden seurantamittauksessa todettiin ”repsahdusta” ruokailutottumuksissa. Edelliseen mittaukseen nähden verenpaine laski ja miesten vyötärönympärysmitta pysyi samana. Nolla- ja kuuden kuukauden mittauksen välillä tapahtui valtimoterveyttä edistäviä muutoksia, joista kaikki eivät ilmentyneet 12 kuukauden seurantamittauksessa.
Osallistujat arvioivat elintapojaan paremmaksi kuin mittaustulokset osoittivat. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pystyvyys, sitoutuminen neuvoihin ja ohjeisiin sekä huoli nykyisistä elintavoista.
Osallistujat hyötyivät ohjausinterventiosta, sillä elintavoissa tapahtui pieniä muutoksia terveelliseen suuntaan. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ohjausinterventioita.
Kokoelmat
Avoin saatavuus [39050]
Ylimäki, Eeva-Leena (2015-03-10)
Avaa tiedosto
isbn978-952-62-0752-0.pdf (920.2Kt)
isbn978-952-62-0752-0_meta.xml (122.6Kt)
isbn978-952-62-0752-0_solr.xml (57.72Kt)
Lataukset: 293
Ylimäki, Eeva-Leena
University of Oulu
10.03.2015
Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789526207520
Kuvaus
Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 20. maaliskuuta 2015 kello 12
Abstract
The purpose of this study was to describe and explain the lifestyle of residents of Lapland who have a risk of cardiovascular diseases. Moreover, the effectiveness of counseling intervention on current lifestyle and adherence to lifestyle change were studied. Participants’ self-assessed and self-reported lifestyles and how these reflect objective measurements were also investigated. The data were collected in three phases in 2007–2009: baseline (n = 53) and follow-ups at 6 months (n = 32) and 12 months (n = 34). Lifestyle intervention was carried out using Skype videocall except for one group.
The data was formed of blood test results (fP-Kol, fP-Kol-HDL, fP-Kol-LDL, fP-Gluk), anthropometric (height, weight, BMI, waist circumference) and blood pressure measurements, diabetes risk test, lifestyle questionnaire, adherence to lifestyle change questionnaire and food and exercise diaries.
At baseline, serum cholesterol and LDL cholesterol were raised. Participants were at least overweight; they did not exercise enough nor receive enough vegetables or fiber. The self-assessed lifestyle was contradictory to the measurement results. Factors affecting adherence to lifestyle change were the urge to take care of oneself and the responsibility for one’s health.
At the 6-month follow-up, improvement in cardiovascular health was detected: the cholesterol level and diabetes risk had decreased. Waist circumference and the number of obese (BMI > 30) decreased. In addition, health-improving changes in lifestyle were detected. The usage of vegetables and berries increased and the usage of salt decreased. However, participants did not exercise enough.
At the 12-month follow-up, worsening in dietary habits was detected. However, blood pressure declined and men’s waist circumference remained the same when compared to the previous follow-up. Between baseline and 6-month follow-up some improvements in cardiovascular health could be detected but they did not remain until the 12-month follow-up.
Participants assessed their lifestyle to be better than what the objective measurements indicated. Factors affecting adherence to lifestyle change were self-efficacy, adherence to the given advice and guidance and concern over the current lifestyle.
Participants benefited from the counseling intervention because small changes were detected towards healthier lifestyle. Lifestyles changed into healthier direction. The results of this study can be utilized when developing counseling intervention further.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien lappilaisten elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen. Lisäksi kuvattiin tutkittavien itsearvioimia ja raportoimia elintapoja sekä verrattiin niitä objektiivisiin mittaustuloksiin. Ohjausinterventio toteutettiin videopuhelinvälitteisesti Skypellä yhtä ryhmää lukuun ottamatta. Tutkimukseen osallistui 53 työikäistä lappilaista. Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina 2007–2009: nollamittaus (n = 53) sekä seurantamittaukset kuuden (n = 32) ja 12 (n = 34) kuukauden kuluttua.
Tutkimusaineisto muodostui verikoetuloksista (fP-Kol, fP-Kol-HDL, fP-Kol-LDL, fP-Gluk), antropometristen mittausten tuloksista (pituus, paino, BMI ja vyötärönympärysmitta), verenpaineesta, diabeteksen riskitestistä, elintapa- ja sitoutumiskyselystä sekä ruoka- ja liikuntapäiväkirjoista.
Nollamittauksessa seerumin kolesteroli ja LDL-kolesteroli olivat koholla. Tutkittavat olivat vähintään ylipainoisia, ja liikunta sekä kasvisten ja kuidun saanti oli vähäistä. Oma arvio elintavoista oli ristiriidassa mittaustulosten kanssa. Nollamittauksessa elintapamuutokseen sitouttavia tekijöitä olivat halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä.
Kuuden kuukauden seurantamittauksessa verisuoniterveys oli parantunut kolesterolin ja diabetesriskin osalta. Vyötärönympärysmitta ja lihavien määrä (BMI > 30) väheni. Myös elintavoissa havaittiin muutoksia valtimoterveyttä edistävään suuntaan. Kasvisten ja marjojen käyttö lisääntyi sekä suolan käyttö väheni. Liikuntaa ei kuitenkaan ollut riittävästi.
Kahdentoista kuukauden seurantamittauksessa todettiin ”repsahdusta” ruokailutottumuksissa. Edelliseen mittaukseen nähden verenpaine laski ja miesten vyötärönympärysmitta pysyi samana. Nolla- ja kuuden kuukauden mittauksen välillä tapahtui valtimoterveyttä edistäviä muutoksia, joista kaikki eivät ilmentyneet 12 kuukauden seurantamittauksessa.
Osallistujat arvioivat elintapojaan paremmaksi kuin mittaustulokset osoittivat. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pystyvyys, sitoutuminen neuvoihin ja ohjeisiin sekä huoli nykyisistä elintavoista.
Osallistujat hyötyivät ohjausinterventiosta, sillä elintavoissa tapahtui pieniä muutoksia terveelliseen suuntaan. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ohjausinterventioita.
Kokoelmat
Avoin saatavuus [39050]
Maailman yhteinen terveys uhattuna - One Health
Autoimmuunisairauksista
Viemäriepidemiologiaa lentokentillä. Epidemioiden leviämistä maiden rajoilla voidaan seurata lentoasemien viemäreistä.
5. Väitteitä tarttumattomien ja tarttuvien tautien epidemiologiasta
5. Väitteitä tarttumattomien ja tarttuvien tautien epidemiologiasta
a. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää luotettavalla tavalla mm. sairauksien esiintyvyyttä,
ilmaantuvuutta, syitä ja riskejä väestössä tai väestöryhmissä. Tämän tiedon perusteella voidaan
tehdä esimerkiksi ennusteita tartuntatautitilanteista ja suunnata terveydenhuollon resursseja
parhaalla mahdollisella tavalla eri ajankohtina. Tutkimustuloksia pystytään soveltamaan myös
yksilöön.
b. Monilla yleisimmillä tarttumattomilla taudeilla, kuten sydän- ja verisuonitaudeilla, 2-tyypin
diabeteksella ja syövillä, on yhteisiä riskitekijöitä. Niitä ovat esim. tupakointi, alkoholin käyttö ja
epäterveellinen ravinto. Ne muuttavat aineenvaihduntaa ja vaurioittavat sisäelimiä sekä
aiheuttavat lisäsairauksia. Näin ollen elintapojen muuttaminen terveellisempään suuntaan suojaa
useammalta tarttumattomalta sairaudelta.
c. Sairaudet heikentävät ihmisten elämänlaatua. Niistä aiheutuu työpoissaoloja, jotka voivat johtaa
siirtymiseen ennenaikaiselle eläkkeelle. Sairauksien hoito on usein kallista, mistä koituu erittäin
suuret kustannukset yhteiskunnalle. Suuntaamalla resurssit sairauksien ehkäisyyn voidaan lisätä
ihmisten hyvinvointia sekä saada taloudellisia säästöjä ja pidentää työuria.
a. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää luotettavalla tavalla mm. sairauksien esiintyvyyttä,
ilmaantuvuutta, syitä ja riskejä väestössä tai väestöryhmissä. Tämän tiedon perusteella voidaan
tehdä esimerkiksi ennusteita tartuntatautitilanteista ja suunnata terveydenhuollon resursseja
parhaalla mahdollisella tavalla eri ajankohtina. Tutkimustuloksia pystytään soveltamaan myös
yksilöön.
b. Monilla yleisimmillä tarttumattomilla taudeilla, kuten sydän- ja verisuonitaudeilla, 2-tyypin
diabeteksella ja syövillä, on yhteisiä riskitekijöitä. Niitä ovat esim. tupakointi, alkoholin käyttö ja
epäterveellinen ravinto. Ne muuttavat aineenvaihduntaa ja vaurioittavat sisäelimiä sekä
aiheuttavat lisäsairauksia. Näin ollen elintapojen muuttaminen terveellisempään suuntaan suojaa
useammalta tarttumattomalta sairaudelta.
c. Sairaudet heikentävät ihmisten elämänlaatua. Niistä aiheutuu työpoissaoloja, jotka voivat johtaa
siirtymiseen ennenaikaiselle eläkkeelle. Sairauksien hoito on usein kallista, mistä koituu erittäin
suuret kustannukset yhteiskunnalle. Suuntaamalla resurssit sairauksien ehkäisyyn voidaan lisätä
ihmisten hyvinvointia sekä saada taloudellisia säästöjä ja pidentää työuria.
6. Aineistotehtävä: Influenssaepidemiat Suomessa
6. Aineistotehtävä: Influenssaepidemiat Suomessa
a. Talven 2018–2019 epidemia oli melko lievä: eniten varmistettuja influenssatapauksia (noin 1700
löydöstä/viikko) raportoitiin suunnilleen viikolla 7. Talven 2019–2020 epidemia oli edellistalvista
pienempi: epidemian huippu saavutettiin noin viikolla 7, jolloin tapauksia oli noin 1200/viikko.
Edellisestä epidemiasta poiketen influenssatapausten määrä väheni jyrkästi noin viikolla 11 ja
painui nopeasti lähes nollaan uuteen tautitapaukseen / viikko.
b. Talven 2019–2020 edellistä influenssakautta pienempään sairastuneiden määrään vaikutti
etenkin kevättalvella 2020 alkanut koronaepidemia. Yhteiskunnan sulkeutuminen, kontaktien
väheneminen ja tehostetut hygieniakäytännöt hillitsivät myös influenssavirusten leviämistä
ihmisestä toiseen. Ennen koronatoimia epidemiaa saattoivat hillitä esim. influenssarokotteeseen
ja sen kattavuuteen liittyvät seikat.
c. Koronaviruspandemian hallintaan käytetyt hygienia- ja rajoitustoimet todennäköisesti
vaikuttivat siihen, että kaudella 2020–2021 ei esiintynyt influenssaepidemiaa (epidemiakynnys ei
ylittynyt). Influenssakaudella (viikot 40/2020–39/2021) ilmoitettiin vain yksittäisiä löydöksiä.
Kaudella 2021–2022 koettiin myöhäinen epidemia, jonka huippu (noin 1400 löydöstä / viikko)
saavutettiin viikolla 18. Eurooppalaisten tutkimusten perusteella kauden influenssarokotteen
suojateho oli kohtalainen. Epidemian myöhäisen ajankohdan vuoksi rokotteen aikaansaama
suojateho ei ollut enää yhtä hyvä kuin vielä syksyllä ja talvella.
2
(Kokonaiskuvan menneen kauden influenssaepidemian kestosta, voimakkuudesta ja kauden
aikana kiertäneistä influenssaviruksista sekä kansallisen rokotusohjelman influenssarokotusten
kattavuudesta ja tehosta saa THL:n seurantaraportista. Koronaviruspandemian takia kausien
2019–2020 ja 2020–2021 seurantaraporttien julkaisu viivästyy.)
a. Talven 2018–2019 epidemia oli melko lievä: eniten varmistettuja influenssatapauksia (noin 1700
löydöstä/viikko) raportoitiin suunnilleen viikolla 7. Talven 2019–2020 epidemia oli edellistalvista
pienempi: epidemian huippu saavutettiin noin viikolla 7, jolloin tapauksia oli noin 1200/viikko.
Edellisestä epidemiasta poiketen influenssatapausten määrä väheni jyrkästi noin viikolla 11 ja
painui nopeasti lähes nollaan uuteen tautitapaukseen / viikko.
b. Talven 2019–2020 edellistä influenssakautta pienempään sairastuneiden määrään vaikutti
etenkin kevättalvella 2020 alkanut koronaepidemia. Yhteiskunnan sulkeutuminen, kontaktien
väheneminen ja tehostetut hygieniakäytännöt hillitsivät myös influenssavirusten leviämistä
ihmisestä toiseen. Ennen koronatoimia epidemiaa saattoivat hillitä esim. influenssarokotteeseen
ja sen kattavuuteen liittyvät seikat.
c. Koronaviruspandemian hallintaan käytetyt hygienia- ja rajoitustoimet todennäköisesti
vaikuttivat siihen, että kaudella 2020–2021 ei esiintynyt influenssaepidemiaa (epidemiakynnys ei
ylittynyt). Influenssakaudella (viikot 40/2020–39/2021) ilmoitettiin vain yksittäisiä löydöksiä.
Kaudella 2021–2022 koettiin myöhäinen epidemia, jonka huippu (noin 1400 löydöstä / viikko)
saavutettiin viikolla 18. Eurooppalaisten tutkimusten perusteella kauden influenssarokotteen
suojateho oli kohtalainen. Epidemian myöhäisen ajankohdan vuoksi rokotteen aikaansaama
suojateho ei ollut enää yhtä hyvä kuin vielä syksyllä ja talvella.
2
(Kokonaiskuvan menneen kauden influenssaepidemian kestosta, voimakkuudesta ja kauden
aikana kiertäneistä influenssaviruksista sekä kansallisen rokotusohjelman influenssarokotusten
kattavuudesta ja tehosta saa THL:n seurantaraportista. Koronaviruspandemian takia kausien
2019–2020 ja 2020–2021 seurantaraporttien julkaisu viivästyy.)
7. Aineistotehtävä: Sairauksien merkittävyyden arviointi
7. Aineistotehtävä: Sairauksien merkittävyyden arviointi
a. Flunssa on väestössä yleinen sairaus, ja suuri osa ihmisistä sairastuu siihen vähintään kerran
vuodessa. Lapset ja nuoret sairastuvat useammin kuin työikäiset. Nuhakuume ei ole vaarallinen,
mutta sen seurauksena tulevat muut infektiotaudit, kuten välikorvantulehdus ja keuhkokuume,
voivat olla vaaraksi esim. vastustuskyvyltään heikentyneille ja vanhuksille. (Keuhkokuume voi
johtaa kuolemaan.) Koska nuhakuume kestää vain lyhyen ajan, siitä ei koidu suuria hoitokuluja
yhteiskunnalle. Sairauspoissaoloja saattaa kertyä paljon taudin yleisyyden vuoksi, mutta
nuhakuume ei johda työkyvyttömyyteen eikä siitä toipuminen edellytä kuntoutusta.
b. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä tarttumattomia kroonisia tauteja, ja niihin sairastuu iän
myötä huomattava osa suomalaisista. Vaikka sairauksien vakavuus vaihtelee, ne ovat yleisimpiä
kuolemansyitä ympäri maailman. Näistä taudeista aiheutuu myös runsaasti sairauspoissaoloja,
työkyvyttömyyttä ja kuntoutuksen tarvetta. Erityisosaamista vaativa sairaalahoito, kuten
leikkaukset, ja jatkuva lääkitys aiheuttavat paljon kustannuksia yhteiskunnalle.
c. Koronaviruksen eri variantit ovat levinneet aaltomaisina epidemioina ja tarttuneet tehokkaasti
ihmisiin lähes kaikkialla maailmassa. Virus aiheuttaa lapsille ja nuorille yleensä lieväoireisen ja
nopeasti ohimenevän taudin, mutta etenkin vanhukset, vastustuskyvyltään heikentyneet ja
rokottamattomat ihmiset saavat muita useammin vakavan tautimuodon, joka voi johtaa
kuolemaan. Koronasta on aiheutunut paljon sairaus- ja karanteenipoissaoloja, ja pitkään kestänyt
tauti on johtanut toisinaan myös työkyvyttömyyteen ja edellyttänyt kuntoutusta. Hoitokulut ovat
olleet erittäin suuret, kun terveydenhuollon resurssit on monena perättäisenä vuotena täytynyt
suunnata epidemioiden hillintään.
a. Flunssa on väestössä yleinen sairaus, ja suuri osa ihmisistä sairastuu siihen vähintään kerran
vuodessa. Lapset ja nuoret sairastuvat useammin kuin työikäiset. Nuhakuume ei ole vaarallinen,
mutta sen seurauksena tulevat muut infektiotaudit, kuten välikorvantulehdus ja keuhkokuume,
voivat olla vaaraksi esim. vastustuskyvyltään heikentyneille ja vanhuksille. (Keuhkokuume voi
johtaa kuolemaan.) Koska nuhakuume kestää vain lyhyen ajan, siitä ei koidu suuria hoitokuluja
yhteiskunnalle. Sairauspoissaoloja saattaa kertyä paljon taudin yleisyyden vuoksi, mutta
nuhakuume ei johda työkyvyttömyyteen eikä siitä toipuminen edellytä kuntoutusta.
b. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä tarttumattomia kroonisia tauteja, ja niihin sairastuu iän
myötä huomattava osa suomalaisista. Vaikka sairauksien vakavuus vaihtelee, ne ovat yleisimpiä
kuolemansyitä ympäri maailman. Näistä taudeista aiheutuu myös runsaasti sairauspoissaoloja,
työkyvyttömyyttä ja kuntoutuksen tarvetta. Erityisosaamista vaativa sairaalahoito, kuten
leikkaukset, ja jatkuva lääkitys aiheuttavat paljon kustannuksia yhteiskunnalle.
c. Koronaviruksen eri variantit ovat levinneet aaltomaisina epidemioina ja tarttuneet tehokkaasti
ihmisiin lähes kaikkialla maailmassa. Virus aiheuttaa lapsille ja nuorille yleensä lieväoireisen ja
nopeasti ohimenevän taudin, mutta etenkin vanhukset, vastustuskyvyltään heikentyneet ja
rokottamattomat ihmiset saavat muita useammin vakavan tautimuodon, joka voi johtaa
kuolemaan. Koronasta on aiheutunut paljon sairaus- ja karanteenipoissaoloja, ja pitkään kestänyt
tauti on johtanut toisinaan myös työkyvyttömyyteen ja edellyttänyt kuntoutusta. Hoitokulut ovat
olleet erittäin suuret, kun terveydenhuollon resurssit on monena perättäisenä vuotena täytynyt
suunnata epidemioiden hillintään.
8. Aineistotehtävä: Interventiotutkimus elintapaohjauksen vaikuttavuudesta
8. Aineistotehtävä: Interventiotutkimus elintapaohjauksen vaikuttavuudesta
a. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään
kuuluvien lappilaisten elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja
elintapamuutokseen sitoutumiseen. Lisäksi kuvattiin tutkittavien itsearvioimia ja raportoimia
elintapoja sekä verrattiin niitä objektiivisiin mittaustuloksiin.
b. Interventio oli elintapaohjausta, jota annettiin videopuheluina Skypellä yhtä ryhmää lukuun
ottamatta. Osallistujina oli 53 työikäistä lappilaista. Aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina
2007–2009: nollamittaus (n = 53) sekä seurantamittaukset kuuden (n = 32) ja 12 (n = 34)
kuukauden kuluttua. Osallistujilta mitattiin verenpaine, verensokeri- ja rasva-arvoja sekä pituus,
paino, BMI ja vyötärönympärys. Osallistujat tekivät myös diabeteksen riskitestin ja elintapa- ja
sitoutumiskyselyn sekä pitivät ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja. Aineisto analysoitiin kolmessa
vaiheessa.
3
c. Tuloksia: Tutkittavat olivat tutkimuksen alkaessa vähintään ylipainoisia. Liikunta sekä kasvisten
ja kuidun saanti oli vähäistä. Arvio omista elintavoista oli ristiriidassa mittaustulosten kanssa.
Seurantamittauksessa verisuoniterveys parani kolesterolin ja diabetesriskin osalta.
Vyötärönympärysmitta ja lihavien määrä (BMI > 30) väheni. Elintavoissa havaittiin muutoksia
valtimoterveyttä edistävään suuntaan. Kasvisten ja marjojen käyttö lisääntyi, ja suolan käyttö
väheni. Liikuntaa ei ollut riittävästi. Seurannassa todettiin myös ”repsahdusta”
ruokailutottumuksissa, eivätkä kaikki valtimoterveyttä edistäneet muutokset ilmentyneet enää 12
kuukauden mittauksessa. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat pystyvyys,
sitoutuminen neuvoihin ja ohjeisiin sekä huoli nykyisistä elintavoista. Tutkimuksella havaittiin, että
osallistujat hyötyivät elintapaohjauksesta, koska heidän elintavoissaan tapahtui pieniä muutoksia
terveellisempään suuntaan.
d. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää interventiotarkoituksessa annettavan elintapaohjauksen
kehittämiseen. Laadukkaan elintapaohjauksen avulla voitaisiin aiempaa paremmin tukea ja edistää
sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien terveyttä.
a. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään
kuuluvien lappilaisten elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja
elintapamuutokseen sitoutumiseen. Lisäksi kuvattiin tutkittavien itsearvioimia ja raportoimia
elintapoja sekä verrattiin niitä objektiivisiin mittaustuloksiin.
b. Interventio oli elintapaohjausta, jota annettiin videopuheluina Skypellä yhtä ryhmää lukuun
ottamatta. Osallistujina oli 53 työikäistä lappilaista. Aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina
2007–2009: nollamittaus (n = 53) sekä seurantamittaukset kuuden (n = 32) ja 12 (n = 34)
kuukauden kuluttua. Osallistujilta mitattiin verenpaine, verensokeri- ja rasva-arvoja sekä pituus,
paino, BMI ja vyötärönympärys. Osallistujat tekivät myös diabeteksen riskitestin ja elintapa- ja
sitoutumiskyselyn sekä pitivät ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja. Aineisto analysoitiin kolmessa
vaiheessa.
3
c. Tuloksia: Tutkittavat olivat tutkimuksen alkaessa vähintään ylipainoisia. Liikunta sekä kasvisten
ja kuidun saanti oli vähäistä. Arvio omista elintavoista oli ristiriidassa mittaustulosten kanssa.
Seurantamittauksessa verisuoniterveys parani kolesterolin ja diabetesriskin osalta.
Vyötärönympärysmitta ja lihavien määrä (BMI > 30) väheni. Elintavoissa havaittiin muutoksia
valtimoterveyttä edistävään suuntaan. Kasvisten ja marjojen käyttö lisääntyi, ja suolan käyttö
väheni. Liikuntaa ei ollut riittävästi. Seurannassa todettiin myös ”repsahdusta”
ruokailutottumuksissa, eivätkä kaikki valtimoterveyttä edistäneet muutokset ilmentyneet enää 12
kuukauden mittauksessa. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat pystyvyys,
sitoutuminen neuvoihin ja ohjeisiin sekä huoli nykyisistä elintavoista. Tutkimuksella havaittiin, että
osallistujat hyötyivät elintapaohjauksesta, koska heidän elintavoissaan tapahtui pieniä muutoksia
terveellisempään suuntaan.
d. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää interventiotarkoituksessa annettavan elintapaohjauksen
kehittämiseen. Laadukkaan elintapaohjauksen avulla voitaisiin aiempaa paremmin tukea ja edistää
sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien terveyttä.