3. Terveys- ja sosiaalipalvelujen historiaa Suomessa
Tiesitkö tämän vaietun asian historiasta? Suomessa myytiin lapsia orjiksi
6. Aineistotehtävä lääkäritiheys
Lääkäritiheys 10 000 asukasta kohden lasketaan näin:
-
Jaa lääkärien määrä väestömäärällä:
-
Kerro tulos 10 000:lla:
Vastaus: lääkärien tiheys on 0,25 lääkäriä / 10 000 asukasta.
Lasten päivähoitojärjestelyjen tie on ollut pitkä ja kuoppainen
5. Aineistotehtävä: Yleisimmät kuolinsyyt
5. Aineistotehtävä: Yleisimmät kuolinsyyt
a. Nykypäivän yleisimmät kuolinsyyt ovat tarttumattomia tauteja, kuten sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja dementia. Tarttuvien tautien ja esim. kätkytkuolemien ja hukkumisten osuudet ovat nykypäivänä pieniä. Jotkut tarttuvat taudit, esim. isorokko ja tuberkuloosi, on käytännössä voitettu, eivätkä ne enää johda kuolemaan, kuten vuonna 1850. Uutena tartuntatautina vuoden
2021 tilastossa on Covid-19-virusinfektio. Nykyään tilastoidaan myös alkoholiperäiset kuolinsyyt ja itsemurhat.
b. Muutosten syitä: hygienian koheneminen, lääketieteen (tutkimus, sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy terveydenhuollossa) kehittyminen, ihmisten ravitsemuksen paraneminen, terveysvalistus ja -kasvatus, sosiaalihuollon kehittyminen. Nämä tekijät edistävät terveyttä ja
hyvinvointia sekä ehkäisevät sairauksien syntyä ja pahenemista. Näin ihmiset elävät yhä pidempään yhä terveempinä ja kuolevat nykypäivänä pääasiassa pitkän ajan kuluessa kehittyviin tarttumattomiin tauteihin.
c. Luotettavuutta voivat heikentää esim. puutteet tilastoinnissa, kuten aineiston keruussa (tapausten riittävä määrä ja sijainti tasaisesti koko maassa) ja käsittelyssä (tapausten luokittelu ja järjestäminen). Vuonna 1850 suurta osaa kuolinsyistä ei todennäköisesti osattu diagnosoida, kuten nykypäivänä. Näin ollen osa kuolemista on luokiteltu väärin eivätkä kaikki todelliset kuolinsyyt näy tilastoissa lainkaan, koska niille ei ole omia luokkiaan.
a. Nykypäivän yleisimmät kuolinsyyt ovat tarttumattomia tauteja, kuten sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja dementia. Tarttuvien tautien ja esim. kätkytkuolemien ja hukkumisten osuudet ovat nykypäivänä pieniä. Jotkut tarttuvat taudit, esim. isorokko ja tuberkuloosi, on käytännössä voitettu, eivätkä ne enää johda kuolemaan, kuten vuonna 1850. Uutena tartuntatautina vuoden
2021 tilastossa on Covid-19-virusinfektio. Nykyään tilastoidaan myös alkoholiperäiset kuolinsyyt ja itsemurhat.
b. Muutosten syitä: hygienian koheneminen, lääketieteen (tutkimus, sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy terveydenhuollossa) kehittyminen, ihmisten ravitsemuksen paraneminen, terveysvalistus ja -kasvatus, sosiaalihuollon kehittyminen. Nämä tekijät edistävät terveyttä ja
hyvinvointia sekä ehkäisevät sairauksien syntyä ja pahenemista. Näin ihmiset elävät yhä pidempään yhä terveempinä ja kuolevat nykypäivänä pääasiassa pitkän ajan kuluessa kehittyviin tarttumattomiin tauteihin.
c. Luotettavuutta voivat heikentää esim. puutteet tilastoinnissa, kuten aineiston keruussa (tapausten riittävä määrä ja sijainti tasaisesti koko maassa) ja käsittelyssä (tapausten luokittelu ja järjestäminen). Vuonna 1850 suurta osaa kuolinsyistä ei todennäköisesti osattu diagnosoida, kuten nykypäivänä. Näin ollen osa kuolemista on luokiteltu väärin eivätkä kaikki todelliset kuolinsyyt näy tilastoissa lainkaan, koska niille ei ole omia luokkiaan.
6. Aineistotehtävä: Lääkäritiheys Suomessa
6. Aineistotehtävä: Lääkäritiheys Suomessa
b. Lääkäritiheys on noussut merkittävästi Suomessa vuodesta 1800 vuoden 2030 ennusteeseen.
Ajanjakson alussa lääkäritiheys oli pieni (0,25/10 000 asukasta) ja nousu oli hidasta noin 150 vuoden ajan. Lääkäritiheys alkoi kasvaa nopeasti vuoden 1950 jälkeen: se nousi noin 35,77/10 000:een vuoteen 2000 mennessä. Sen jälkeen lääkäritiheyden kasvu on hidastunut. Ennuste
vuodelle 2030 on noin 40,36 lääkäriä/10 000 asukasta.
c. Hidastavia tekijöitä:
Koulutettujen lääkärien puute: suomalaisia lähti vain vähän opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin, eivätkä naiset saaneet opiskella lääketiedettä. Kotimaista lääketieteen opetusta ei aluksi ollut ja suomalaisen lääketieteen opetus kasvoi hitaasti väestömäärän kasvuun nähden.
Nopeuttavia tekijöitä:
naisten saama oikeus opiskella lääketiedettä, lääketieteen opetuksen lisääntyminen Helsingin yliopistossa ja lääketieteellisten tiedekuntien perustaminen yliopistoihin ympäri maata, suomalaisten lisääntynyt opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa ja monien ulkomaisten lääkäreiden
työskentely Suomessa.
b. Lääkäritiheys on noussut merkittävästi Suomessa vuodesta 1800 vuoden 2030 ennusteeseen.
Ajanjakson alussa lääkäritiheys oli pieni (0,25/10 000 asukasta) ja nousu oli hidasta noin 150 vuoden ajan. Lääkäritiheys alkoi kasvaa nopeasti vuoden 1950 jälkeen: se nousi noin 35,77/10 000:een vuoteen 2000 mennessä. Sen jälkeen lääkäritiheyden kasvu on hidastunut. Ennuste
vuodelle 2030 on noin 40,36 lääkäriä/10 000 asukasta.
c. Hidastavia tekijöitä:
Koulutettujen lääkärien puute: suomalaisia lähti vain vähän opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin, eivätkä naiset saaneet opiskella lääketiedettä. Kotimaista lääketieteen opetusta ei aluksi ollut ja suomalaisen lääketieteen opetus kasvoi hitaasti väestömäärän kasvuun nähden.
Nopeuttavia tekijöitä:
naisten saama oikeus opiskella lääketiedettä, lääketieteen opetuksen lisääntyminen Helsingin yliopistossa ja lääketieteellisten tiedekuntien perustaminen yliopistoihin ympäri maata, suomalaisten lisääntynyt opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa ja monien ulkomaisten lääkäreiden
työskentely Suomessa.
7. Raittiusvalistus
7. Raittiusvalistus
a. Valistuksella pyrittiin jakamaan tietoa alkoholin haitallisuudesta ja vähentämään suomalaisten alkoholinkäyttöä. Alkoholinkäytön katsottiin johtavan moniin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Raittiusliike (vapaaehtoisten kansanliike) piti
ihanteenaan ehdotonta raittiutta, koska sen katsottiin olevan ainoa mahdollisuus raittiutta edistettäessä. Raittiusliike pyrki vähentämään alkoholin ja muidenkin päihteiden käyttöä ja vähentämään niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia.
b. Valistuksen keinoja: oppikirjat ja koulujen opetustaulut, aikuisten valistaminen raittiusaiheisilla kirjasilla, kuten Viinan kauhistus (jo 1835). Raittiusyhdistykset pitivät esitelmätilaisuuksia, joissa kerrottiin alkoholin haittavaikutuksista.
c. Kieltolaki oli voimassa 1919–1932, jolloin Suomessa ei saanut myydä, eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Kunnat olivat voineet kieltää alkoholin myynnin ja anniskelun sekä päihtyneenä esiintymisen alueellaan 1890-luvulta alkaen. Viinan kotipoltto oli kielletty jo vuonna 1866.
Kieltolain päämääränä oli varsinkin yhteiskunnan ja sen perusyksikön perheen suojelu köyhyydeltä, väkivallalta, rikoksilta ja siveettömyydeltä.
d. Valistus lisäsi ihmisten tietoa, mikä vähensi jossain määrin ihmisten alkoholinkäyttöä. Kun kieltolaki säädettiin, alkoholinkäyttö oli jo valmiiksi vähäistä: esimerkiksi maaseutuväestö ja naiset käyttivät erittäin vähän alkoholia. Alkoholin kulutusta hillitsivät mm. viljan niukkuus ja
yhteiskunnan normit. Lisäksi kunnalliskielloilla oli ollut suuri vaikutus kansan enemmistön alkoholin saantiin, koska suurin osa suomalaisista asui tuolloin maaseudulla. Toisaalta vaikka kieltolaki lopetti alkoholin virallisen myynnin, alkoholia valmistettiin itse ja salakuljetettiin
runsaasti esim. Virosta. Kaupat saivat myydä alkoholia yhä reseptillä, mitä alettiin käyttää väärin.
Rikollisuus ja väkivalta yleistyivät. Varsin pian havaittiin, ettei laki onnistunut parantamaan merkittävästi niitä epäkohtia, joihin sen oli pitänyt vaikuttaa.
a. Valistuksella pyrittiin jakamaan tietoa alkoholin haitallisuudesta ja vähentämään suomalaisten alkoholinkäyttöä. Alkoholinkäytön katsottiin johtavan moniin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Raittiusliike (vapaaehtoisten kansanliike) piti
ihanteenaan ehdotonta raittiutta, koska sen katsottiin olevan ainoa mahdollisuus raittiutta edistettäessä. Raittiusliike pyrki vähentämään alkoholin ja muidenkin päihteiden käyttöä ja vähentämään niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia.
b. Valistuksen keinoja: oppikirjat ja koulujen opetustaulut, aikuisten valistaminen raittiusaiheisilla kirjasilla, kuten Viinan kauhistus (jo 1835). Raittiusyhdistykset pitivät esitelmätilaisuuksia, joissa kerrottiin alkoholin haittavaikutuksista.
c. Kieltolaki oli voimassa 1919–1932, jolloin Suomessa ei saanut myydä, eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Kunnat olivat voineet kieltää alkoholin myynnin ja anniskelun sekä päihtyneenä esiintymisen alueellaan 1890-luvulta alkaen. Viinan kotipoltto oli kielletty jo vuonna 1866.
Kieltolain päämääränä oli varsinkin yhteiskunnan ja sen perusyksikön perheen suojelu köyhyydeltä, väkivallalta, rikoksilta ja siveettömyydeltä.
d. Valistus lisäsi ihmisten tietoa, mikä vähensi jossain määrin ihmisten alkoholinkäyttöä. Kun kieltolaki säädettiin, alkoholinkäyttö oli jo valmiiksi vähäistä: esimerkiksi maaseutuväestö ja naiset käyttivät erittäin vähän alkoholia. Alkoholin kulutusta hillitsivät mm. viljan niukkuus ja
yhteiskunnan normit. Lisäksi kunnalliskielloilla oli ollut suuri vaikutus kansan enemmistön alkoholin saantiin, koska suurin osa suomalaisista asui tuolloin maaseudulla. Toisaalta vaikka kieltolaki lopetti alkoholin virallisen myynnin, alkoholia valmistettiin itse ja salakuljetettiin
runsaasti esim. Virosta. Kaupat saivat myydä alkoholia yhä reseptillä, mitä alettiin käyttää väärin.
Rikollisuus ja väkivalta yleistyivät. Varsin pian havaittiin, ettei laki onnistunut parantamaan merkittävästi niitä epäkohtia, joihin sen oli pitänyt vaikuttaa.
8. Äitiys- ja lastenneuvolat
8. Äitiys- ja lastenneuvolat
a. Vaikutuksia lasten terveyteen: Kasvun ja kehityksen varhainen seuranta nopeuttaa vakavien
ongelmien, kuten synnynnäisten sydänvikojen ja kehityshäiriöiden, tunnistamista, jolloin niitä
pystytään hoitamaan tehokkaasti. Myös ravitsemusohjeet, esim. D-vitamiinilisää koskien, ovat
olleet hyödyksi lasten terveydelle. Vakavien tartuntatautien määrä on vähentynyt rokotusten
seurauksena. Kätkytkuolemat ovat vähentyneet, kun vanhempia on neuvottu nukuttamaan
vauvoja oikeassa asennossa. Näin imeväis- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet Suomessa
merkittävästi.
Vaikutuksia vanhempien terveyteen: Äidin raskaudenaikainen seuranta on tärkeää sekä äidin että
kehittyvän sikiön terveydelle. Virtsa- ja verinäytteiden perusteella voidaan havaita vaarallisia
sairauksia, kuten raskausdiabetes tai maksahäiriö (hepatogestoosi) sekä seksitauteja. Neuvolan
ohjeet ja tuki erilaisissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin haasteissa auttavat koko
perhettä raskausaikana ja lasten ollessa pieniä.
b. Yhteiskunnan tukimuotoja: Sosiaalituet ja -etuudet, kuten lapsilisä, äitiyspakkaus, edullinen
kunnallinen päivähoito ja kotihoidontuki sekä mahdollisuus tilavaan vuokra-asuntoon tukevat
perheitä taloudellisesti. Näin ne mahdollistavat molempien vanhempien työssäkäynnin tai
opiskelun. Myös esim. maksuton esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä
maksuttomat harrastukset ja leikkipuistot tukevat lapsiperheiden hyvinvointia.
a. Vaikutuksia lasten terveyteen: Kasvun ja kehityksen varhainen seuranta nopeuttaa vakavien
ongelmien, kuten synnynnäisten sydänvikojen ja kehityshäiriöiden, tunnistamista, jolloin niitä
pystytään hoitamaan tehokkaasti. Myös ravitsemusohjeet, esim. D-vitamiinilisää koskien, ovat
olleet hyödyksi lasten terveydelle. Vakavien tartuntatautien määrä on vähentynyt rokotusten
seurauksena. Kätkytkuolemat ovat vähentyneet, kun vanhempia on neuvottu nukuttamaan
vauvoja oikeassa asennossa. Näin imeväis- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet Suomessa
merkittävästi.
Vaikutuksia vanhempien terveyteen: Äidin raskaudenaikainen seuranta on tärkeää sekä äidin että
kehittyvän sikiön terveydelle. Virtsa- ja verinäytteiden perusteella voidaan havaita vaarallisia
sairauksia, kuten raskausdiabetes tai maksahäiriö (hepatogestoosi) sekä seksitauteja. Neuvolan
ohjeet ja tuki erilaisissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin haasteissa auttavat koko
perhettä raskausaikana ja lasten ollessa pieniä.
b. Yhteiskunnan tukimuotoja: Sosiaalituet ja -etuudet, kuten lapsilisä, äitiyspakkaus, edullinen
kunnallinen päivähoito ja kotihoidontuki sekä mahdollisuus tilavaan vuokra-asuntoon tukevat
perheitä taloudellisesti. Näin ne mahdollistavat molempien vanhempien työssäkäynnin tai
opiskelun. Myös esim. maksuton esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä
maksuttomat harrastukset ja leikkipuistot tukevat lapsiperheiden hyvinvointia.