Dokumentin yhteydessä Eino-pojan kohtalo tuo eutanasia- ja kuoleman etiikkaan erityisen vaikean näkökulman. Harri Seppälä kertoo oman poikansa kuolemasta ja siitä, kuinka hän joutui seuraamaan lapsensa kärsimystä kuuden viikon ajan.

Tästä voi nostaa esiin esimerkiksi nämä eettiset kysymykset:

1. Onko kärsimyksen lievittäminen aina tärkeämpää kuin elämän pitkittäminen?
   Jos lääketiede pystyy pitämään ihmisen hengissä, mutta samalla hänen kärsimyksensä jatkuu, kumpaa pitäisi eettisesti painottaa: elämän säilyttämistä vai kärsimyksen vähentämistä?
2. Voiko läheisen kärsimys vaikuttaa siihen, miten ihminen suhtautuu eutanasiaan?
   Seppälän kokemuksessa oman lapsen kärsimyksen seuraaminen vaikutti voimakkaasti hänen näkemykseensä eutanasiasta. Voiko voimakas tunne ja suru vaikuttaa eettiseen arvioon – vai voiko juuri henkilökohtainen kokemus antaa syvempää ymmärrystä kärsimyksestä?
3. Kuka saa päättää lapsen hoidosta ja elämän loppuvaiheesta?
   Lapsi ei välttämättä pysty itse tekemään kaikkia lääketieteellisiä päätöksiä. Miten vanhempien, lääkärien ja lapsen oman tahdon pitäisi painottua? Entä jos heidän näkemyksensä ovat ristiriidassa?
4. Onko elämän jatkaminen aina eettisesti oikein, jos sitä voidaan lääketieteellisesti tehdä?
   Teknologia voi mahdollistaa elämän ylläpitämisen pitkäänkin. Onko kaikilla lääketieteellisesti mahdollisilla hoidoilla eettinen oikeutus, vai pitäisikö joskus hyväksyä kuolema luonnollisena osana elämää?
5. Mitä tarkoittaa ihmisarvo elämän loppuvaiheessa?
   Voiko ihmisarvo säilyä täysin riippumatta sairaudesta, toimintakyvystä tai kärsimyksen määrästä? Toisaalta voiko ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa myös sitä, että vakavasti kärsivän ihmisen toiveita kuunnellaan?
6. Onko eutanasiassa kyse enemmän oikeudesta kuolla vai oikeudesta olla kärsimättä?
   Tämä on dokumentin keskeinen eettinen kysymys. Eutanasiaa voidaan tarkastella sekä itsemääräämisoikeuden että kärsimyksen lievittämisen näkökulmasta, mutta vastakkaisella puolella ovat elämän kunnioittaminen ja suojeleminen.

https://yle.fi/a/3-11548856
https://www.eduskunta.fi/fi/lakihankkeiden-tietopaketit/eutanasia-kansalaisaloitteet


Kysymykset ohjaavat sekä sisällön ymmärtämiseen että eettiseen pohdintaan. Dokumentti kertoo Risto Leppäsestä, joka on halvaantunut kaulasta alaspäin ja käyttää hengityskonetta, mutta haluaa dokumentin kuvaushetkellä elää. Yle Areena

 

1. Miten Risto Leppäsen elämä ja arki ovat muuttuneet halvaantumisen ja hengityskoneeseen joutumisen seurauksena? Mitä asioita hän pystyy edelleen tekemään ja missä hän on riippuvainen muiden avusta?

 

2. Millaisia ajatuksia dokumentti herättää elämänlaadusta? Voiko elämä olla hyvää ja merkityksellistä, vaikka ihminen olisi täysin riippuvainen muiden avusta ja lääketieteellisistä laitteista? Perustele.

 

3. Miten Riston näkemykset liittyvät keskusteluun ihmisen itsemääräämisoikeudesta ja eutanasiasta? Millaisia perusteluja eutanasiasta esitetään ohjelmassa puolesta ja vastaan?

 

4. Onko ihmisellä mielestäsi oikeus päättää omasta kuolemastaan tilanteessa, jossa hän kärsii vakavasta ja parantumattomasta sairaudesta? Pohdi asiaa sekä yksilön itsemääräämisoikeuden että lääkärin ja yhteiskunnan näkökulmasta.

 

Millainen on hyvä kuolema? Perjantai Yle Areena

 

Vastaukset:

Etiikan näkökulma 

Vastauksissa voi hyödyntää esimerkiksi itsemääräämisoikeuden, ihmisarvon, hyvän tekemisen ja vahingoittamisen välttämisen periaatteita. Lääkärin etiikassa nämä ovat keskeisiä arvoja eutanasiasta keskusteltaessa. julkaisut.laakariliitto.fi

 

1. Miten Riston elämä ja arki ovat muuttuneet? Mitä hän pystyy tekemään ja mistä hän on riippuvainen?

 

Risto on halvaantunut kaulasta alaspäin ja elää hengityskoneen varassa. Hän on siksi hyvin riippuvainen muiden ihmisten avusta ja tarvitsee hoitajia ympärilleen jatkuvasti. Hän pystyy kuitenkin esimerkiksi käyttämään tietokonetta suullaan, kuuntelemaan musiikkia, katsomaan elokuvia ja viettämään aikaa läheistensä kanssa. https://yle.fi/a/3-9553166

 

Etiikan kannalta olennaista on, ettei fyysinen toimintakyky yksin määritä ihmisarvoa. Ihmisellä on oikeus tulla kohdelluksi arvokkaana ja itsenäisenä päätöksentekijänä myös silloin, kun hän tarvitsee paljon muiden apua. Riston tilanne herättääkin kysymyksen siitä, voiko riippuvuus muista ihmisistä vaikuttaa siihen, miten hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan.

 

2. Voiko elämä olla hyvää ja merkityksellistä, vaikka ihminen olisi täysin riippuvainen muiden avusta?

 

Kyllä voi. Hyvä elämä ei välttämättä tarkoita täydellistä terveyttä, itsenäisyyttä tai toimintakykyä. Elämän merkityksellisyyteen voivat kuulua esimerkiksi ihmissuhteet, harrastukset, kokemukset, muistot ja mahdollisuus tehdä omia päätöksiä.

 

Toisaalta dokumentti osoittaa, että vakava vamma voi aiheuttaa myös kärsimystä, kipua ja riippuvuutta muista. Riston tapauksessa esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen ja hoitoon liittyvät ongelmat ovat merkittäviä. https://yle.fi/a/3-9553166

 

Etiikassa ongelmallista on se, kuka määrittelee hyvän elämän. Ulkopuolinen ei voi automaattisesti päätellä, että vammainen tai paljon apua tarvitseva ihminen eläisi huonoa elämää. Ihmisarvo ei riipu siitä, kuinka paljon ihminen pystyy tekemään itse.

 

3. Miten Riston näkemykset liittyvät itsemääräämisoikeuteen ja eutanasiaan?

 

Riston tilanne liittyy vahvasti itsemääräämisoikeuteen. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan ihmisen oikeutta tehdä omaa elämäänsä ja hoitoaan koskevia päätöksiä. Potilaalla on esimerkiksi oikeus kieltäytyä hoidosta. https://julkaisut.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/potilas-laakarisuhde/itsemaaraamisoikeus-ja-sen-poikkeukset

 

Eutanasiaa puolustavassa näkökulmassa voidaan ajatella, että jos ihminen on päätöksentekokykyinen, kärsii sietämättömästi ja haluaa kuolla, hänen omaa tahtoaan pitäisi kunnioittaa. Tätä perustellaan erityisesti autonomialla ja kärsimyksen vähentämisellä.

 

Vastustavassa näkökulmassa korostuvat puolestaan elämän suojeleminen ja vahingoittamisen välttäminen. Lääkärin tehtävänä voidaan ajatella olevan kärsimyksen lievittäminen eikä kuoleman aiheuttaminen. Suomen Lääkäriliitto nostaa esiin juuri nämä ristiriitaiset eettiset periaatteet. https://julkaisut.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/elaman-loppu/eutanasia-ja-avustettu-itsemurha

 

4. Onko ihmisellä oikeus päättää omasta kuolemastaan?

 

Tähän ei ole yksiselitteistä eettistä vastausta. Eutanasian puolesta voidaan argumentoida, että itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös oikeutta päättää oman elämänsä loppuvaiheesta. Jos ihminen on päätöksentekokykyinen, kärsii vakavasti ja parantumista ei ole odotettavissa, hänen tahtonsa kunnioittaminen voi olla eettisesti perusteltua.

 

Eutanasiaa vastaan voidaan puolestaan ajatella, että ihmiselämällä on itseisarvo eikä ketään pitäisi tarkoituksellisesti surmata. Lisäksi on riski, että haavoittuvassa asemassa oleva ihminen kokee olevansa taakka läheisilleen tai yhteiskunnalle ja siksi haluaa kuolla. Tällöin päätös ei välttämättä ole täysin vapaasta tahdosta tehty.

 

Eettinen ongelma syntyy siis siitä, että vastakkain ovat kaksi tärkeää arvoa: ihmisen itsemääräämisoikeus ja elämän suojeleminen. Dokumentin erityinen kysymys onkin, pitäisikö Riston kaltaisella ihmisellä olla oikeus päättää kuolemastaan vai pitäisikö yhteiskunnan ensisijaisesti huolehtia siitä, että hänen kärsimystään ja elämänlaadun ongelmiaan voidaan lievittää muilla keinoilla.

Etiikan näkökulmasta eutanasia voisi olla eettisesti hyväksyttävää vain hyvin tiukoin ehdoin. Tällöin keskeisiä olisivat esimerkiksi seuraavat:

1. Henkilö on päätöksentekokykyinen ja tekee päätöksen itse ilman painostusta.
2. Pyyntö on vapaaehtoinen ja toistuva, eikä kyse ole hetkellisestä kriisistä tai muiden ihmisten painostuksesta.
3. Henkilöllä on vakava ja parantumaton sairaus, joka aiheuttaa jatkuvaa ja sietämätöntä kärsimystä.
4. Muita hoitovaihtoehtoja, kuten hyvä palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito, on käytetty tai niiden on todettu olevan riittämättömiä.
5. Useampi riippumaton lääkäri arvioi tilanteen, jotta päätös ei perustu yhden henkilön arvioon.
6. Henkilölle annetaan riittävästi tietoa tilanteesta, ennusteesta ja vaihtoehdoista, jotta päätös on tietoinen ja harkittu.
7. Eutanasiaa ei pitäisi perustella esimerkiksi sillä, että ihminen kokee olevansa taakka läheisilleen tai yhteiskunnalle. Tämä liittyy erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojelemiseen.

Näin ajateltuna eutanasiaa voisi puolustaa erityisesti itsemääräämisoikeuden, ihmisarvon ja kärsimyksen vähentämisen perusteella. Vastakkaisen näkemyksen mukaan edes nämä ehdot eivät riitä, koska ihmiselämän tarkoituksellinen päättäminen on itsessään väärin ja päätöksentekoon voi liittyä vaikeasti havaittavia paineita.

Suomessa Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista ja korostaa palliatiivisen hoidon sekä saattohoidon kehittämistä.

TIIVISTETTYNÄ:

Eutanasia voisi olla eettisesti hyväksyttävää, jos päätöksentekokykyinen ihminen pyytää sitä vapaaehtoisesti ja toistuvasti, hänellä on parantumaton sairaus ja sietämätöntä kärsimystä, eikä kärsimystä voida riittävästi lievittää muilla hoidoilla. Tällöin eutanasiaa voidaan perustella itsemääräämisoikeudella, ihmisarvolla ja kärsimyksen vähentämisellä. Toisaalta elämän itseisarvon ja haavoittuvien ihmisten suojelemisen näkökulmasta eutanasia voidaan nähdä eettisesti vääränä.

https://areena.yle.fi/1-50318643

https://julkaisut.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/elaman-loppu/eutanasia-ja-avustettu-itsemurha "Eutanasia ja avustettu itsemurha Lääkäriliitto - Lääkärin etiikka -kirja

https://yle.fi/a/3-9553166 "Kohtalokas avantosukellus vei Riston hengityskoneeseen ja nyt hän taistelee hoidostaan: "Pelkään tätä hidasta tukehtumista" Yle"

 https://julkaisut.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/potilas-laakarisuhde/itsemaaraamisoikeus-ja-sen-poikkeukset "Itsemääräämisoikeus ja sen poikkeukset Lääkäriliitto - Lääkärin etiikka -kirja"

https://areena.yle.fi/1-50318643 "12 vuotta hengityskoneessa Perjantai-dokkari Yle Areena"