Tiistain ensimmäinen tunti alkoi "aamupiirimäisesti" keskustelemalla ja katsomalla video vedenpinnan noususta. Tästä siirryimme keskustelemaan ilmastonmuutoksesta siten, että isommat oppilaat esittelivät maanantaina etsimänsä tiedot ilmastonmuutoksesta. Aluksi he lukivat suoraan paperista kirjoittamansa lauseet, joten pyysimme heitä vielä selittämään asioita omin sanoin ja esimerkein, mikä tuntui helpottavan ainakin pienten ymmärrystä asioista. 

Tämän jälkeen laitoimme piirissä kiertämään historian tehtävän kuvia. Oppilaat katselivat ja kierrättivät niitä, ja lopuksi kokosimme niitä piirin keskelle näkyviin. Tästä keskustelu eteni siten, että oppilaat saivat itse valita kuvan, joka herätti kiinnostusta ja josta kävisimme syvempää keskustelua. Saimme mielestäni tällä tavoin hyvää, motivoitunutta ja oivaltavaa keskustelua aikaan ainakin suurelta osin. Oman havaintoni mukaan myös ne oppilaat seurasivat keskustelua, jotka eivät siihen varsinaisesti osallistuneet. Kuitenkin jäi tunnin loputtua sellainen olo, että tehtävä olisi vaatinut enemmänkin aikaa. Kuvia oli todella paljon, joten jo alussa rajasimme mielestämme epäselvimmät kuvat pois. Toisaalta mietityttää, olisiko keskustelu kuitenkaan ollut sen hedelmällisempää kuvia ollessa kymmenkunta, vai olisiko oppilaat vain väsähtäneet hankalien teemojen ääreen. Muutaman kuvan syvällisempi tarkastelu kuitenkin pysyi suhteellisen aktiivisena.

Aloitimme toisen tunnin näyttämällä oppilaille uutisvideon öljyonnettomuudesta. Näytimme myös videon, jossa valokuvaaja ui meressä muoviroskien ympäröimänä. Tästä siirryimme pohtimaan, mistä muovi tehdään. Tämän jälkeen keskustelimme öljyn ominaisuuksista. Olimme jakaneet suuren osan öljynraivaustehtävän tarvikkeista pulpeteille valmiiksi, ja aloitimme tehtävän aluksi opettajalähtöisesti. Kun kaikilla oli samat lähtökohdat "merissä", kerroimme vielä pulpetilla olevien öljynraivaustarvikkeiden nimet (esim. pilli = öljypuomi, lusikka=lapio..) ja tehtävä eteni loppuun vapaasti oppilaiden itse kokeillessa miten öljyn saisi merestä pois. Kiertelimme ryhmien luona kysellen havainnoista ja annoimme vinkkejä, jos huomasimme tehtävän suorittamisen olevan jäämässä pelkän vedellä lääräämisen tasolle. Keskustelimme lopuksi siitä, mitä haittoja öljyvahingoista koituu linnuille sekä lopuksi myös päätimme, minkä raivausmenetelmän ilmoittaisimme "Yhdysvalloille" parhaaksi. 
Itseäni jäi hieman harmittamaan, kun hankkimamme taikahiekka oli tehtävän kannalta vääränlaista eikä sen teho näkynyt tehtävässä. Hiekka vain upposi laatikon pohjalle ilman öljyä mukanaan. Kun itse kokeilin tehtävää ennen valtausta, minulle päällimmäisenä jäi mieleen tietynlainen lopputulema tai ratkaisu sen jälkeen, kun taikahiekka yhdessä tiskiaineen kanssa upotti öljyn vedenpinnasta pohjaan. Kerroimme oppilaalle taikahiekasta kuitenkin lisää, ja katselimme tietoa öljynraivausmenetelmistä myös netistä.

Kolmannella tunnilla siirryimme innovaatiotehtävän pariin. Näytimme uuden tilannekatsausvideon vedenpinnan noususta, ja mietimme, millä tavoin sen saisi laskemaan. Tästä oppilaat siirtyivät ryhmissä miettimään, mitä ratkaisuja ilmastonmuutokseen voisi keksiä. Keskustelun avuksi jaoimme historiatehtävässä aamulla käytettyjä kuvia. Tehtävä osoittautui kuitenkin vaikeaksi ja hyvin verkkaisesti eteneväksi. Jouduimme jatkuvasti olla ryhmien äärellä esittämässä johdattelevia kysymyksiä aiheista, mikä itsestä tuntui hieman vaikealta arvioidessani sitä rajaa, milloin ohjaan heidän ajatuksiaan luovan tehtävän äärellä liikaa. Tämän tunnin alussa 2.luokkalaiset lähtivät kotiin, joten he eivät paljoa päässeet työskentelemään innovaatioiden äärellä. 

Välitunnin aikana kävimme opetiimimme kesken keskustelua siitä, miten saisimme tehtävän rullaamaan paremmin. Tulimme siihen tulokseen, että oppilaat saisivat jatkaa ideointiaan vielä seuraavan tunnin alussa mutta tällä kertaa itse valitsemissaan ryhmissä. Tämä tuntui edistävän ajatusten vaihtoa ryhmissä. Tuon välitunnin aikana sovimme myös, että pidämmekin viimeiselle tunnille tarkoitetun arvobingon jo heti sen jälkeen, kun alakoululaiset ovat lähteneet. Huomasimme kuitenkin, että alakoululaisista päivää jatkaisi yläkoululaisten lisäksi myös kaksi ekaluokkalaista, mikä haastoi tätä toteutusta. Annoimme oppilaiden osoittaa koululta meille mukavan tilan, jossa arvobingoa pidettäisiin. Auditoriossa eriytimme tehtävää pientenkin tasolle siten, että molemmat ekaluokkalaiset saivat vierelleen open, joka luki lapusta arvoja ja keskustelimme samalla vaikeita sanoja ymmärrettävämmäksi. Samaan aikaan yksi ohjaajista ohjeisti muuta porukkaa ensin valitsemaan kymmenen arvoa, sitten vähentämään ensin viisi ja lopuksi vielä kaksi, jolloin arvoja jäi jäljelle kolme tärkeintä. Pienten kanssa jätimme arvojen vähentämisen pois, kun mielekkäämpää oli käyttää aika vaikeiden sanojen avaamiseen. Tämä tehtävä oli silti liian haastava ekaluokkalaiselle, kun arvot olivat sanoina niin vaikeita ymmärtää ja linkittää omaan elämänkokemukseen.

Viimeisellä tunnilla kävimme rentoa, avointa ja kehittävää keskustelua yläkoululaisten kanssa. Keskustelimme valtauksen tavoitteista, haasteista ja mielenkiinnon puutteesta liian lapsenomaisilta tuntuvien tehtävien kohdalla ja pohdimme, miten viimeisen päivän työskentelyä voisi kehittää heille mielekkäämmäksi.