Koulu alkoi yhteisellä aloituksella salissa, josta jokainen maa lähti omiin luokkiinsa. Salissa video tuntui kiinnostavan oppilaita, ja oppilaat olivat ehkä myös hieman jännittyneitä, koska salissa oli aivan hiljaista. Video oli kuitenkin vähän liian pitkä, joten monien oppilaiden kiinnostus videota kohtaan lopahti. Videota olisi pitänyt muistaa käsitellä luokassa, mutta unohdimme videon täysin. Videon jälkeen jokainen maa kutsui omat oppilaat, ja lähtivät viemään heitä omiin luokkiinsa. 

Ensimmäisenä päivänä varasimme paljon aikaa ryhmäytymiselle ja Intiaan tutustumiselle. Olimme koonneet pöydät ja tuolit luokan sivuille, jotta saimme enemmän tilaa. Luokkaan päästyämme laitoimme intialaista musiikkia, ja kerroimme tarinan siitä, kun laskeudumme lentokoneessa Intiaan. Tarina oli verrattavissa kuulutukseen, mikä kuuluu lentokoneessa laskeutumisen alkaessa. Tarinan jälkeen kukin opettajista kertoi tarinan, ja oppilaiden piti arvata kenen tarina on valhetta ja kenen tosi. Oppilaat eivät vielä uskaltautuneet arvailemaan, joten suoritimme peukkuäänestyksen tarinoiden valheellisuudesta. Opettajien esiintymisen jälkeen siirryttiin "tullileikkiin", jossa tarkoituksena oli sanoa oma nimi ja tavara, jonka on ottanut mukaan reissuun. Tavaran tuli alkaa oman nimen ensimmäisellä kirjaimella. Muutamat oppilaat olivat ujoja puhumaan, joten muut oppilaat auttoivat heitä. "Tullileikin" jälkeen jatkoimme nimien opettelua ja harjoiteltiin intialainen tervehdys "Namaste". Tehtävän ideana oli sanoa "namaste, olen..", jonka jälkeen vieressä oleva sanoo "Namaste (edellisen nimi)" ja seuraavalle "Namaste, olen..". Seuraavina päivinä teimme tätä katsekontaktin avulla, jolloin vaihdettiin myös paikkoja. Tämän jälkeen oppilaat tekivät jonon oman etukirjaimen mukaan, jonka jälkeen porukka jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmissä oppilaat kirjasivat Padletiin ennakkotietoja Intiasta ja odotuksia valtauksesta. 

Toisen tunnin aloitimme pelaamalla "Kulai kulaiyaai mundirikkai" -peliä. Peli muistuttaa paljon suomalaista tervapata -peliä. Oppilaat innostuivat pelistä, ja jopa isommat oppilaat olivat hymyssa suin, kun pienet oppilaat juksuttivat heitä. Pelin jälkeen olikin jo ruokailun aika. Ruokailun jalkeen rupesimme askartelemaan intiaan liittyvia esineitä, koruia, lippuja, karttaa. Oppilaat saivat itse päättää, mitä tekevät. Neuvoimme käyttamään mm. Pinterestia ja kuvahakua inspiraation lähteenä. Useat oppilaat pääsivat heti liikkeelle, ja keksivät mitä tekevät. Muutamia oppilaita piti kannustaa, jonka jälkeen hekin näyttivat innostuvan ja pääsivat työn touhuun. Askartelun aikana eräs yhdeksäsluokkalainen oppilas otti johtoasemaa luokassa, ja otti koko luokan mukaan hommiin. Tuntui, etta tämä tunti oli oleellinen osa ryhmäytymistä. Lopulta kaikki tekivät yhdessä samaa työtä, jotta se saatiin valmiiksi. 

Kolmannen tunnin alussa 1-2 -luokkalaiset lähtivat kotiin, ja aloitimme oppilaiden kanssa "Mitä jos kyla tulvii" -tehtavän. Kerroimme alkuun tarinaa, jossa kerrottiin, että pieneen intialaiseen kylään on tullut paha tulva, jonka seurauksena meidn pitää lähteä sieltä. Oppilaiden tehtavänä oli miettiä ensiksi kymmenen asiaa, jotka ottavat mukaan, tämän jälkeen vähentää asioita viiteen ja viimeiseksi vielä kolmeen. Useat ryhmät lähtivat oikeasti miettimään mitä tarvitsevat. Muutamat halusivat mukaan vain viihdettä. Yhdeksännen luokan pojilla viimeiseksi lapussa luki: ruokaa, essit ja meeri. Tämä sain hymyn meidän huulille. Tunnin lopussa käytimme noin kymmenen minuuttia keskusteluun, jossa kysyimme oppilailta perusteluja, miksi ovat ottaneet juuri ne asiat mukaan. Oppilailta tuli ihania vastauksia mm. eläimet, perhe, mutta myös esimerkiksi ruokaa, vaatteita. Tehtävä onnistui hyvin, ja kaikki tekivät sitä keskittyneesti. 

Neljännelle tunnille jäi enää yläasteelaiset ja yksi kolmosluokkalainen. Heidän tehtävänään oli etsiä kymmenen heidän mielestään tärkeintä tietoa ilmastonmuutoksesta, ja koota niistä esitys, jonka he seuraavana aamuna esittelevät muille oppilaille. Yläasteelaiset osasivat etsiä tietoa melko hyvin, mutta aihe oli heille melko tuntematon, joka aiheutti ehkä hankaluuksia. Annoimme oppilaiden valita tyylin, jolla haluavat esityksen tehdä. Oppilaat halusivat tehdä esityksen kartongille vaikka toimme esiin erilaisia sovelluksia. Sovellukset olivat heille tuntemattomia, joten he eivät halunneet valita niitä. 

Ensimmäisestä päivästä jäi hyvä fiilis, koska tuntui, että hiljaisemmatkin oppilaat alkoivat uskaltaa puhua loppupäivänä. Muutenkin oppilaat puhuivat uusille tutuille.