Suurin oivallukseni on se, että historia on aina jonkun kirjoittamaa tai kertomaa ja lukiessa historiaa, on ymmärrettävä, että kirjoittaja on tehnyt valintoja mitä kertoo ja mitä ei. Lisäksi historian kirjoittajan tai kertojan näkökulmaan voi vaikuttaa monet asiat, kuten esimerkiksi sen ajan maailman tilanne, asenteet, propaganda, mihin tietoihin henkilö pääsee käsiksi ja jopa kirjoittajan henkilökohtainen mielentila.

Tätä voisi käytännössä käyttää lähtökohtana siihen, että tutkii esimerkiksi jostain samasta tapahtumasta kirjoitettuja useita eri näkökulmia esiin ottavia historian tulkintoja ja miettiä, miksi toisessa lähteessä kerrotaan asiasta eri tavalla kuin toisessa. Erilaiset tutkivan oppimisen tehtävät kehittävät oppilaiden kriittistä ajattelua ja ajattelutaitoja ylipäänsä.

Koen, että tarvitsisin useimmissa historian asioissa lisätietoa ja ehkä juuri pitäisi tarkastella asioita monelta eri kantilta ja kriittisesti arvioida, miten asiat tapahtuivat ja myös asettua kunkin kirjoittajan asemaan kirjoitushetkellä.

Tuntuu haastavalta miettiä, miten arvioida historian osaamista, kun siihen liittyvät sekä tiedot aiheista ja kriittisen ajattelun taidot. Ehkä pohdin tilannetta, jossa on esimerkiksi kaksi oppilasta, joista

1. toinen oppilas on kiinnostunut ja muistaa paljon historian aihealueista ja
2. toinen, joka on taitava ajattelija ja osaa tehdä tulkintoja lähteistä, muttei juurikaan muista mitään perustietoja

En tiedä, olisiko tilanne mahdollinen, mutta periaatteessa mietin, että painottuuko arvioinnissa ajattelutaitojen kehitys vai historiallinen tuntemus vai onko se jostain siitä väliltä.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä? 

Itselleni suurimmat oivallukset koskevat historian ja yhteiskuntaopin opetusmenetelmiä, ja niiden moninaisuutta. Opiskelusta voi tehdä opettavaista ja mielenkiintoista, kun hyödyntää opetuksessa toiminnallista ja tutkivaa oppimista. Vanhat opetustavat ovat varmasti usealla opiskelijalla mielessä oman taustan takia, ja kurssi oli hyvä herätys siihen, millaista opetusta tulevaisuudessa haluaisi itse tarjota oppilaille. Erilaisilla harjoituksilla voidaan saada lisää syvyyttä opiskeltavaan asiaan, ja saada oppilas eläytymään johonkin tiettyyn rooliin, jonka avulla voi myös ymmärtää esimerkiksi historian tapahtumia paremmin. 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön? 

Kurssin pohjalta lähtisin opettajana kokeilemaan toiminnallisempaa opetusta, sekä tarjoamaan laajempia opiskelumahdollisuuksia historian ja yhteiskuntaopin opiskeluun. Erilaiset projektit ja ryhmätyöt olisivat varmasti myös oppilaille mieluisia ja erilaisia opetustapoja kokeilemalla saisi opiskeluun myös lisää vaihtelua perinteisien menetelmien sijaan. 


- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa? 

Koska omasta historian ja yhteiskuntaopin opiskelusta on jo tovi aikaa niin ainakin katsaus oppikirjojen sisältöihin ja alueisiin olisi varmasti paikoillaan. Laajempi käsitys sisällöistä puuttuu itseltäni, ja jotta eheää opintokokonaisuutta voi alkaa rakentamaaan, pitäisi olla selkeä käsitys opetettavasta aiheesta. Ymmärrän, että kurssilla ei koko oppiainesisältöjä voida käydä läpi, mutta olisi ollut mielenkiintoista tutkia oppikirjoja ja tutustua opetettaviin aiheisiin myös kurssin aikana, jotta työeläämään siirtyessä siitä olisi jonkinlainen muistikuva. Olisi myös ollut mielenkiintoista nähdä vielä enemmän käytännön esimerkkejä toiminnallisesta tai tutkivasta oppimisesta historian ja yhteiskuntaopin aiheista. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla tulevia tutkivan oppimisen ryhmätöitä, joista varmasti saa myös lisää inspiraatiota.

 Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?


Käytännön yhdistäminen opittuun teoriaan ja se, miten itse lähtisi kyseistä oppiainetta koulussa oikeasti opettamaan. Itselläni on vähän kokemusta historian opettamisesta, mutta suuremman kokonaisuuden suunnittelu ja toiminnan yhdistäminen tähän tulee varmasti tuottamaan haasteita. Myöskin se mietityttää miten omassa opetuksessa saa käytyä kaikki jatkumon kannalta tärkeät asiat hyvin läpi, ja miten opetus noudattaa OPS:n tavoitteita. Onneksi oppikirjoijen materiaalit ovat nykyään melko kattavia ja niihin on kova luotto :D

Suurimpia oivalluksia kurssilla on ollut se, että oikeasti kiinnostavia ja monipuolisia tunteja on mahdollista pitää, vaikka ei historian tietämys olekaan erityisen vahvalla pohjalla. Se vaatii kuitenkin paljon suunnittelua ja ideointia. Lisäksi ymmärrän, miten tutkivaa oppimista on pienissä määrin yllättävän helppoa liittää eri aiheiden käsittelyyn. Käytännössä aion pyrkiä siihen, ettei omat historiantunnit olisi tylsiä vaan niihin saisi liitettyä edes jotain innostusta.

Lisätietoa tarvitsisin erityisesti sisältöihin ja lisää ideoita ja konkreettisia esimerkkejä hyvistä ja oppilaita innostavista projekteista ja tehtävistä. Lisäksi olisi kiva tietää, millaiset projektit tai tutkivat oppimistehtävät oikeasti tuottavat myös oppimistuloksia. Miten tällainen tutkimus tms. tehtävä saataisiin sellaiseksi, ettei se jää vain irralliseksi “leikiksi” vaan oikeasti oppisi asiaa.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Se, että jokaisessa historiallisessa tekstissä on aina oma tulkinta. Olisi mielenkiintoista lukea historiallisia tekstejä muilla kielillä, mutta kielitaito tulee siinä esteeksi. Tämän lisäksi se, miten iso vaikutus toiminnallisilla tehtävillä esim. eläytymistehtävillä on oppimiseen. Kun oppilas eläytyy hän saa jotain tarttumapintaa kyseiseen asiaanja asian voi muistaa paremmin. Kirjasta lukiessa nimittäin aiheet voivat tuntua irrallisilta ja hankalilta muistaa.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Eläytymistehtävä oli todella mielenkiintoinen. Tätä voisi varmasti soveltaa myös muihin oppiaineisiin ja saisi hauskan pidemmän oppimiskokonaisuuden oppilaille. Tämän lisäksi oman ajattelun korostamista haluan painottaa ja sitä, että kirja ei välttämättä ole täysin oikeassa, sillä siinä on oma tulkinta asioihin.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Olisi mielenkiintoista saada kirjan ulkopuolisia lähteitä ja materiaaleja, mitä käyttää opetuksessa kirjan tukena. 

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Lasten innostaminen oppimimaan. Miten osaa olla sopivan vaativa, mutta kuitenkin innostava ja rento.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

• On erilaisia tapoja opettaa historiaa/yhteiskuntaoppia mielenkiintoisemmin kuin perinteisesti kirjasta lukemalla. Esim tutkiva oppiminen vaikuttaa mielenkiintoiselta tavalta.
• Historiassa ei ole täysin varmaa tietoa menneisyydestä, joten tämä antaa paljon tilaa omalle pohdinnalle. Lisäksi eri lähteet voivat kertoa asiasta eri tavoin, mikä hyvä ottaa huomioon.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

• Ottaa tavoitteeksi, että esim pari kertaa vuodessa pitää esim tutkivan oppimisen tehtävän ja miettii sopivaa kohtaa ja aihetta jo etukäteen, niin tehtävä on luontevampi sijoittaa sopivaan kohtaan opetusta.
• Opetuksessa voisi korostaa pohdinnan ja kriittisen ajattelun merkitystä ja tutustua eri lähteisiin samasta aiheesta.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

• Teoria huonossa muistissa, joten sitä joutuu tarvittaessa jonkin verran kertaamaan.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

• Isompien projektien (kuten tutkivan oppimisen tehtävä) suunnittelu, jos täytyy lähteä lähes tyhjästä liikkeelle, jos ei syystä tai toisesta voi käyttää valmiita materiaaleja.
• Arviointi muuten kuin perinteisellä kokeella.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä? 

Suurimpia oivalluksia tällä opintojaksolla on ollut erilaiset opetustavat historiassa ja yhteiskuntaopissa. Omat kokemukset opetuksesta ovat olleet enemmän perinteisempiä, joten tämä kurssi näyttänyt sen, miten muuten historiaa ja yhteiskuntaoppia voi opettaa. On ollut mielenkiintoista kokeilla demoilla toiminnallisia harjoituksia ja olen saanut myös paljon ideoita omaa opetusta ajatellen. Koen, että toiminnallisten harjoitusten ja tutkivan oppimisen ansiosta historiasta ja yhteiskuntaopista tulee mielenkiintoisempaa sekä asiat muistaa paremmin, jos niitä on harjoiteltu toiminnallisesti.  

 
Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön? 

Haluaisin pitää itse monipuolisia historian ja yhteiskuntaopin tunteja, jotka sisältäisivät erilaisia opetusmenetelmiä. Pyrin lisäämään opetukseeni toiminnallisempia tunteja, joissa käytettäisiin enemmän hyödyksi tutkivaa oppimista sekä historiallisten lähteiden arviointia. Demoilta tutuiksi tulleet tehtävätyypit kuten roolipeli ja lähteiden tulkinta ovat olleet mieluisia. 

 
Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa? 

Tarvitsisin lisätietoja historian ja yhteiskuntaopin sisällöistä. Oma tietämykseni on aika heikolla pohjalla, joten minun tulisi tutustua oppikirjojen sisältöihin, jotta tietäisin, mitä opettaisin ja miten aiheet liittyvät toisiinsa. Tiedän asiat jollain tasolla, mutta laajemmat yhteydet tapahtumista toisiin ovat joissain asioissa epäselviä. 

 
Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää? 

Koen haastavaksi toiminnallisuuden yhdistämisen teoriaan. Joissain aiheissa tuntuu vaikealta saada teoriaan mukaan jotain konkreettisuutta. Haastavaa on myös se, että tulisi opettaa sekä teoriaa että historian tulkintaa ja ajatteluntaitoja. Niiden avulla pystyy tulkitsemaan ja liittämään teoriaa tulkintoihin.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Koen, että yhtenä isoimpana oivalluksena kurssin aikana itselleni on ollut historian luonteen ymmärrys. Olen ymmärtynyt kyseenalaistamisen ja kysymisen ymmärtämisen sekä kuinka tärkeää se olisi yhdistää osaksi opetusta. Kurssin aikana historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelman tavoitteet ovat konkretisoituneet minulle ja ymmärrän niiden sisällön tavoitteet ja merkityksen. Kurssi on laittanut minut pohtimaan yksilön toiminnan merkitystä ja oman taustan ymmärtämisen merkitystä. Nämä teemat olisi tärkeää yhdistää osaksi historian ja yhteiskuntaopin opetusta ja pystyä sitomaan opetuksen teemat osaksi nykypäivää. Lisäksi olen oivaltanut miten merkityksellistä opetuksessa on käsitellä lähdekriittisyyttä ja toteuttaa oppilaiden kanssa opetusta, jossa sovelletaan tulkinnan ja kriittisyyden taitoja tarvitsevia tehtäviä. 
- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Koen, että oivallukseni tulisivat parhaiten toteutettua opetuksessa, joka osallistaisia oppilaita faktatiedon opettamsien lisäksi. Haluaisin pystyä luomaan osallistavan ympäristön, joka laittaisi oppilaat kyseenalaistamaan, kiinnostumaan ja tutustumaan uusiin aiheisiin. Opetuksessa olisi hyvä yhdistää myös ryhmässä tekemistä, jolloin tulkinnan ja kyseenalaistamisen taidot kehittyisivät. Haluaisin opetukseni toteuttaa erilaisia harjoitteita tutkivan oppimisen teeman ympärillä. Lisäksi opetuksen integronti ja digitalisoituminen olisivat myös hyviä tapoja oivalluksieni toteuttamiseen. 
- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Koen, että haluaisin vielä enemmän tietoa itse käytännön toteuttamsiesta. Miten luoda erilaisia monipuolisia opetuskokonaisuuksia käytännössä. Lisäksi haluaisin oppia, miten opetuksesta tekisi mahdollisimman luovaa ja oppilaita osallistavaa faktatiedon lisäksi. 
- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Koen, että haastavaa yllämainitun lisäksi on osata rajata opetusta, mutta opettaa kuitenkin olennaista. Lisäksi opetuksen soveltamisessa koen haasteita, jotta se ei olisi liian opettajajohtoista. 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Olen oivaltanut sen, että historiaa ja yhteiskuntaoppia voidaan opettaa monella eri tavalla. Aiemmin minulla oli kokemusta vain kyseisten aineiden luennoinnista omilta kouluajoiltani. Tällä opintojaksolla olen oppinut, että pelkkä opettajajohtoinen luennointi ei ole kovin tehokas oppimisenmuoto. Luennoinnin sijaan sekä yhteiskuntaoppia että historiaa voidaan opettaa tutkivin menetelmin. Asiat jäävät paremmin muistiin, kun oppilas pääsee itse tutkimaan ja pohtimaan niitä. Olen myös oivaltanut, että tiedon ulkoa opettelu ei ole pääasiassa näiden aineiden opetuksessa. Tietojen yhdisteleminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeämpää kuin yksittäisten nippelitietojen hallitseminen. Myös ryhmässä työskentely voi motivoida oppilaita pelkän yksin puurtamisen sijaan.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Luulen, että alkuun oivalluksieni käytäntöön vieminen voi olla haastavaa. En haluaisi sortua tekemään samanlaista opetusta, mihin olen koko peruskoulun ja lukioaikanani tottunut yhteiskuntaopin ja historian tunneilla. Tämä opintojakso on kuitenkin ravistellut kunnolla käsityksiäni kyseisten aineiden opetuksesta: en halua olla opettaja, joka vain yksin höpöttää luokan edessä oppilaiden nuokkuessa pulpeteillaan.

Sen vuoksi opettajana haluankin löytää tapoja, jotka oikeasti motivoivat luokkaani. Esimerkiksi erilaiset tutkivat projektit ja eläytymistehtävät voivat nostattaa kiinnostusta yhteiskuntaoppia ja historiaa kohtaan. Myös aineiden linkittäminen oppilaiden käytännön elämään on tärkeää, sillä asioiden hahmottaminen voi olla tällöin paljon helpompaa.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Opintojaksolla olen saanut paljon hyödyllisiä vinkkejä ja käytännön esimerkkejä aineiden opetuksesta. Aina toivoisin saavani niitä lisää, mutta tiedostan toki ajan rajallisuuden. Olen pohdiskellut, että löytyisikö jostakin oppimisympäristöistä/netistä valmiita tutkivan oppimisen tehtäväkokonaisuuksia tai edes joitakin materiaaleja, joita voisi itse opettajana hyödyntää.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Kokonaisuudessaan haastavalta tuntuu viedä oppimani uudet opetustavat käytäntöön opettajana tulevaisuudessa. Vaikka tiedän jo hyvin mitä tutkiva oppiminen on, sen käytäntöön vieminen on vielä hataralla pohjalla. Tiedostan myös, että tällaisten projektien suunnittelu tulee viemään minulta paljon aikaa. Vähän myös jännittää se, että riittääkö oma tietotaitoni aineiden opettajana. Onneksi oppikirjoista on olemassa opettajan materiaaleja, joita voin hyödyntää omien tietojeni tukena. Toivon, että niistä löytyisi myös työkaluja tutkivan oppimisen toteuttamiseen.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Käsitykseni historian opiskelusta ja opettamisesta on muuttunut tämän opintojakson myötä. Aiemmin ajattelin, että historian opiskelu on muistamista: sitä voi opiskella helposti lukemalla ja painamalla mieleensä. Nyt ymmärrän, että historian osaaminen on tekstitaitojen ja perustelutaitojen hallitsemista, sekä asioiden, esimerkiksi syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä.

Tällä kurssilla olen oppinut, että historiaa voi ja kannattaa opettaa hyvin elämyslähtöisesti, jolloin siitä tulee mielenkiintoisempaa. Tärkeintä on opettaa historiallista ajattelua ja sitä, miten yhteiskunta toimii, ei vuosilukuja ja nippelitietoa. Historia(kaan) ei ole absoluuttista tietoa, vaan siihen vaikuttavat kuka historian "tarinaa" kertoo, mistä näkökulmasta ja miten kuulija tulkitsee ja ymmärtää sitä itselleen merkityksellisellä tavalla. Historian opiskelussa tarvitaan kriittistä lukutaitoa ja monilukutaitoa.

Historian opiskelu on tärkeää, jotta menneisyydestä opitaan ne tapahtumat, joilla on ollut merkitystä nykytilanteen muodostumiseen. Kirjan The Big six historical thinking concepts (Seixas & Morton 2013) johdantoluvussa listataan "tienviittoja", jotka auttavat historiallisen ajattelun kehittymisessä. Näitä ovat esimerkiksi historiallisen merkittävyyden ymmärtämisessä muutoksen tarkastelu: tapahtumat ovat merkittäviä, koska ne muuttivat jotakin. Historia tutkii muutosta, jatkuvuutta, syitä ja seurauksia. Tavoitteena on ymmärtää aikalaisia ja kokea historiallista empatiaa. Historian ymmärtäminen auttaa ymmärtämään paitsi nykyhetkeä, myös tulevaisuutta.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Käytännössä oppitunteja tulee rakentaa monipuolisiksi, ja tutkivan oppimisen suuntaan. Historiaa voi integroida myös mm. kuvataiteeseen, käsityöhön, musiikkiin, äidinkieleen. Videon myötä ymmärsin, että historian kokeen tarkoitus ei ole testata, kuinka hyvin oppilas muistaa opiskellun asian. Tärkeämpää on testata, miten oppilas ymmärtää, ja miten hän osaa perustella vastauksensa. Oppilaiden historian tekstitaitoja tulee harjoituttaa.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Uskon, että olen saanut työkaluja alakoulun historian opetukseen tämän kurssin myötä. Kirjasarjojen opettajan materiaalit auttavat minua varmasti sisällöllisissä puutteissa, ja aina valmistellessa tuntia opetettavaa asiaa tulee kerrattua ja syvennyttyä siihen. Lisää tietoa haluaisin vielä eriyttämisestä, sekä tuen antamistavoista historiaan (esim erityisen tuen oppilaille).

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Tutkiva oppiminen on haastavaa, jotta ei anna liikaa valmiiksi, ja toisaalta opettajan pitää pystyä joustamaan sekä tietää paljon aiheesta, jotta voidaan edetä oikeasti tutkivalla otteella oppilaiden löydösten perusteella. Luulen, että opettajana tähän harjaantuu tekemällä, kokemuksen myötä.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Olen oivaltanut, että historiaa voi opettaa hyvin monipuolisesti. Lisäksi olen ymmärtänyt, että historia ja yhteiskuntaoppi opettaa monenlaisia taitoja kuten historiallista empatiaa sisältötiedon lisäksi. Historiasta ja yhteiskuntaopista on mahdollista saada hyvinkin paljon irti, jos opetustavat ovat monipuolisia. Oppiaine on myös varmasti silloin mielekkäämpää myös oppilaiden kannalta. Myös arviointiin liittyvä video oli silmiäavaava. Myös kokeisiin voi ottaa mukaan tutkivaa oppimista eikä oppilaan tarvitse muistaa kaikkea ulkoa, vaan hän voi näyttää historian osaaamistaan myös muulla tavalla.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Haluan tulevaisuudessa olla edes hieman monipuolisempi ja oppilaita osallistavampi opettaja kuin omat historian ja yhteiskuntaopin opettajani aikanaan. Olisi hienoa, jos onnistuisi tekemään edes joitakin isompia tutkivan oppimisen projekteja ja pikkuhiljaa omien taitojen lisääntyessä lisätä niitä opetukseen. Ylipäätään haluan käyttää monipuolisesti erilaisia opetustyylejä, jotta jokaiselle oppilaalle olisi jokin tapa, jolla he oppivat parhaiten ja opetus pysyisi mielenkiintoisena. 

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Olen saanut kurssilla paljon uutta tietoa historian ja yhteiskuntaopin opettamisesta. Toki aina voisi olla lisää esimekkejä ja malleja tutkivan oppimisen projekteista, mutta ymmärrän, että siihen ei kurssin puitteissa ole aikaa. Lisäksi minun tulee kartuttaa omia historian taitojani, että pystyn opettamaan sitä oppilaille.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Toiminnallisten ja tutkivien oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus tuntuu vielä haastavalta. Lisäksi omat historian sisältötiedot ovat melko hataralla pohjalla.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

 

Historiaa voi opettaa niin paljon monipuolisemmin ja mielekkäämmin kuin miten olen itse sitä aikoinaan opiskellut. Perinteinen kirjasta opettelu ja muistiinpanojen kirjoitus on varmasti silloin tällöin paikallaan, mutta historiaa voi opiskella myös käyttäen esimerkiksi tutkivaa oppimista, jolloin tunneista tulee toiminnallisempia. Olen myös oivaltanut, että historiaa voidaan tulkita monilla eri tavoilla ja kirjoittajat ovat valinneet, mitä haluavat lukijoille kertoa ja mitä jättää mainitsematta. Ennen ajattelin, että oppikirjat kertovat absoluuttista faktaa ja historia on mennyt juuri niin kuin kirja väittää. En tarkoita tällä sitä, että kirjat valehtelisivat vaan sitä, että asioille on monia näkökulmia ja erilaisia tulkintoja, joten yhdestä lähteestä ei välttämättä löydä kaikkea aiheeseen liittyvää tietoa.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

 

Aion kokeilla opintojaksolla opittuja opetusmenetelmiä omilla tunneillani tulevaisuudessa. Esimerkiksi eläytymistehtävä oli todella mielenkiintoinen ja varmasti sellainen, jonka tulen toteuttamaan jossain vaiheessa osana opetusta. Lähdekriittisyyttä ja kriittistä ajattelua on myös mielestäni tärkeä korostaa opetuksessa.

 

Haluan myös korostaa opetuksessani sitä, että historiassa tärkeintä ei ole vuosilukujen ulkoa oppiminen tai ulkoa opettelu muutenkaan. Nykypäivänä tällaiset tiedot saa selville muutamassa sekunnissa Googlen avulla. Jotain vuosilukuja on toki hyvä muistaa osana yleissivistystä, mutta se ei ole historian pääajatus. Tärkeämpää on oppia historiallisen tiedon luonnetta ja ajattelun taitoja.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

 

Ennen kuin voisin toteuttaa esimerkiksi tutkivaa oppimista sisältäviä tehtäviä omassa opetuksessani, tarvitsen enemmän tietoa sisällöistä sekä historiassa että yhteiskuntaopissa, joten näiden aineiden materiaaleihin on varmasti hyvä tutustua huolella, ennen kuin opetusta alkaa pitää.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

 

Toiminnallisista tehtävistä tämä ryhmätyön tutkivan oppimisen opetusmalli tuntuu vielä haastavalta. Periaatteessa on tietoa, miten tällainen projekti kannattaisi suurinpiirtein toteuttaa, mutta käytäntö tuntuu haastavalta. On vaikeaa esimerkiksi päättää, kuinka paljon oppilaille antaa tietoa tutkittavasta aiheesta valmiiksi. Liika tieto tappaa heti tehtävän mielekkyyden ja tutkimisen, mutta liian vähäinen tieto saattaa jättää oppilaat hämilleen, eivätkä he tiedä, miten aloittaisivat tehtävän. Opettajana tehtäväni on ohjata ryhmiä ja auttaa heitä tehtävän parissa, mutta jos ohjeet ovat liian vajaat ja joka ryhmä pitää auttaa alkuun, loppuu kädet kesken. Tämä luultavasti selkiytyisi ajan kanssa, mutta tällä hetkellä tuntuu haastavalta.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä? 

Olen oivaltanut opintojaksolla, että historian opetus voi olla muutakin kuin muistiinpanojen kirjoittamista, opettajan kuuntelemista ja ulkoa opettelemista. Opintojakson aikana tutkiva oppiminen on tullut tutuksi ja sen avulla oppimisesta voi tehdä oppilaita osallistavaa ja mielekkäämpää. Lisäksi olen oivaltanut sen, että lähteiden tulkinta, vertailu ja kriittinen arviointi ovat tärkeä osa historian opetusta myös alakoulussa. Näin ymmärretään historiallisen tiedon luonnetta ja voidaan kehittää ajattelun taitoja esimerkiksi pohtimalla vastauksia kysymyksiin, joihin ei ole oikeaa vastausta.  

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön? 

Opettajana haluaisin hyödyntää opetuksessa tutkivaa oppimista ja ylipäätään tehtäviä, joissa oppilaat pääsevät osallistumaan aktiivisesti. Pyrin välttämään aiheista luennointia ja sitä, että oppilaat kopioivat taululta muistiinpanoja. Lisäksi haluan painottaa ulkoa opettelemisen sijaan historiallisen tiedon luonteen ymmärtämisen, lähteiden tulkinnan ja historiallisen empatian tärkeyttä. 

 
- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa? 

Haluaisin lisätietoa historian arvioinnista. Tallenne historian tekstitaitojen arvioinnista oli inspiroiva ja siitä sai hyviä ideoita historian arviointiin, mutta olisi mielenkiintoista tietää aiheesta lisää. Lisäksi haluaisin lisätietoa historian ja erityisesti yhteiskuntaopin sisällöistä sekä esimerkkejä ja materiaaleja tutkivan oppimisen tehtäviä varten. 

 
- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin tärkeää? 

Haastavalta tuntuu hyvän kokeen laatiminen sekä tutkivien oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen toimivasti ja järkevästi. Tuntuu vaikealta hahmottaa sitä, kuinka kauan mihinkin asiaan tulee varata aikaa ja mitä asioita opetuksessa tulisi painottaa. Lisäksi mietityttää se, miten osaan opettaa innostavasti ja motivoivasti asioita, jotka ovat päässeet itseltä unohtumaan. 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Historiallisen tiedon ymmärtäminen on laajentunut paljon kurssin aikana. Ennen tuppasin ajattelemaan historiallista tietoa lähinnä kirjoista luettavina faktatietoina ja erilaisina suurina tapahtumina, joita olisi hyvä muistaa. Nyt kuitenkin ymmärrän, että on tärkeää ottaa erilaisia näkökulmia, jolla voidaan tarkastella historiaa. Esimerkiksi onko tieto/materiaali ensi käden lähde vai toisen käden lähde? Tarkastellaanko tilannetta nykyisyydestä vai aikalaiskäsityksestä? Millaista olisi olla keskellä historian mullistuksia? Näitä erilaisia näkökulmia ainakin itse pyrin tuomaan vahvemmin osaksi opettajuuttani.

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Kurssilla on tullut vastaan hyviä erilaisia tutkivan oppimisen materiaaleja, joita voin hyödyntää opetuksessa. Ainakin tutkivan näkökulman sekä historiallisen empatian näkökulmia pyrin tuomaan osaksi tunteja. Lisäksi opettajana voin itse kehittää omia oppimistehtäviä ja katsoa, miten ne toimisivat.

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Kurssissa ei käyty läpi paljoa historian aihealueita, joita opetetaan alaluokilla, muuten kuin tutustumalla oppikirjoihin. Itsellä on aika hatara tuntemus oikeasti siitä, että mitä pitäisi opettaa. Olisi ollut mielenkiintoista paneutua sisältöalueihin enemmän, mutta kurssi on niin lyhyt, että se vaikeuttaa varmasti sitä.

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Kurssilla selkeytyi selvästi minulle, miten voidaan toteuttaa eläytymistehtäviä sekä tutkivan oppimisen tehtäviä, ja innostuin niistä itsekin. Haastavalta ehkä tuntuu itse suunnittelutyö, kun mietitään oppilaille sopivia tehtäviä. Miten suunnitella tehtävät niin, että kaikki oleelliset tiedot tulee tehtävään, miten suunnata tehtävän kysymykset oikein oppilaille siten, että tehtävä on oppisen näkökulmasta hyvä.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurimpia oivalluksia on erityisesti se, miten monella tapaa historiaa voi opettaa, tai ainakin uusia tapoja on tullut useita. Kuten oikeastaan kaikilla muillakin, oma opetus on ollut hyvin opettajajohtoista ja siten hyvinkin tylsää. Tutkiva oppiminen on tästä täysin poikkeavaa ja siten mielenkiintoista ja odotan innolla miten sitä voi lisätä omaan historian opetukseen. Eli erilainen opetustapa ja sen sovellus on suurin saanti kurssista.
 
Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Haluan soveltaa tutkivaa oppimista omassa opetuksessa, kuten sanoin jo edellisessä kohdassa. Toki "perinteistäkin" opetusta tarvitaan ja tulen sitä käyttämään, olisi hyvä tavoite soveltaa tutkivaa oppimista edes osassa omaa opetusta esimerkiksi kerran jaksossa oppilaille soveltuvalla tavalla. 

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Eniten lisätietoa tarvitsen varmaankin ylipäätään historian tuntemuksesta ja miten sitä voi opettaa innostavasti. Yläasteella minulla oli todella hyvä historian opettaja, joka innosti oppimiseen. Vaikka opetusmenetelmät olivatkin aika perinteisiä, oli hänen tuntinsa ehkä yksiä mielenkiintoisimmista. Innostava opetustapa yhdistettynä tutkivaan oppimiseen ja muihin historian oppimisen kohtiin luo varmasti sopivan kokonaisuuden. 

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Aika monet asiat opettajuudessa ylipäätään tuntuvat vielä haastavilta ja näistä edelleen tutkiva oppiminen ja sen suunnittelu alusta asti tuntuu isolta työltä. Tämän huomasi kun tehtiin tutkivan oppimisen työtä tunnilla ja siitä saadun palautteen kautta. Moni asia joka tuntui helpolta muuttui ei niin helpoksi kun sai toisen näkökulman palautteella. 

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä? 

Opintojakso on muuttanut kokonaan käsitykseni historian opettamisesta. Opintojakso on myös innostanut ja motivoinut minua luomaan erilaisia historian oppimiskokonaisuuksia. Suurin vaikutus tähän on ollut oivallus siitä, että historiaa voidaan opettaa tutkivan oppimisen tyyliin. Pidin erityisesti Tollundin miehen mysteeristä ja kuinka sitä lähdettiin pohtimaan. Tehtävä auttoi ymmärtämään, että historiaa voi opetella myös muillakin tavoin kuin vain ulkoa opettelemalla. Historiassa on myös todella paljon potentiaalia luoda paljon erilaisia oppimiskokonaisuuksia. Historian voi myös todella helposti yhdistää muihin aineisiin, mistä olen innoissani.  

Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön? 

Tulevaisuudessa aion luoda oppiaineita yhdistäviä ja projektioppimisen tyylisiä tehtäviä oppilaille. Tutkivan oppimisen keinot innostavat myös suuresti. Olisi myös mukavaa tehdä yhteistyötä muiden opettajien kanssa ja luoda suurempi kokonaisuus, jossa ylittyvät luokarajat. 

Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa? 

Haluaisin lisää tietoa sisällöistä, joita opetetaan eri luokka-asteilla. Minulla ei ole muistikuvia omasta kouluajastani historian teemoihin liittyen tai mitä aiheita ala-asteella oli. Kurssin sisältö on mielestäni keskittynyt enemmän tutkivanoppimisen malleihin. Haluaisin myös tietää esimerkiksi vuosisuunnitelman ajoittamisesta ja kuinka paljon eri aiheiden käsittelyyn yleensä kuluu aikaa. Haluaisin myös tietää, kuinka rakennetaan järkevä historian koe ja minkälaisia erilaisia tehtäviä siinä voi olla.  

Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää? 

Tutkivanoppimisen ja esimerkiksi saman tyyppisen tehtävän luominen, kuin Tollundin mies on melko haastavaa. On vaikea tietää kuinka paljon antaa informaatiota oppilaille aiheesta. Muutoin asia on selkeä.  

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurimmat oivallukseni koskevat historian ja yhteiskuntaopin opetusmenetelmiä. Olen itse tottunut siihen työtapaan, että alku tunti mennään opettajajohtoisesti, kuuntelemalla ja loppu tunti tehdään tehtäviä itsenäisesti omalla paikalla. Historian ja yhteiskuntaopin opiskelu ei kuitenkaan ole vain luennointia vaan sitä pitäisi opiskella enemmän esimerkiksi tutkivan oppimisen kautta, jossa oppilailla on suurempi rooli ja opettaja on taka-alalla. Näin myös asiat jäävät paremmin muistiin, kun oppilaat pääsevät itse opiskelemaan esimerkiksi ryhmissä ilman, että pitäisi opiskella kaikkia yksityiskohtia ulkoa. Ulkoa opiskelu ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa.

Tutkivaa oppimista toteuttaessa esille tulee myös historian luonteen tulkinnallisuus. Meillä ei ole varmaa tietoa siitä, mitkä tiedot ovat totta ja mitkä ei. Lähteitä pitää tarkastella kriittisesti monesta eri näkökulmasta ja välillä pitää hyväksyä se fakta, että ei ole yhtä oikeaa lopputulosta. Itse olen oppinut siihen ajattelumalliin, että kaikki mitä kirjassa lukee on totta ja muut lähteet ovat aina huonompia. Tosi asiassa varsinkin historiassa pitäisi tarkastella monen eri lähteen avulla tapahtumia, jotta saadaan monia eria näkökulmia ja huomataan, että tiedot voivat poiketa toisistaan.


- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

Haluan, että oppilaat eivät saa pelkästään opettajajohtoista opetusta. Oivalluksien vieminen käytäntöön on varmasti ainakin aluksi haastavaa. Haluan pyrkiä siihen, että opetuksessa oppilaat ovat pääroolissa. Opetus olisi enemmän toiminnallista ja ryhmässä tekemistä/oppimista eikä kirjasta lukua. Kun oppilaat lähtevät itse tutkimaan aihetta, he oppivat samalla historian luonteen tulkinallisuutta tutkittaessa monien materiaalien avulla tapahtunutta. Lisäksi historian ja yhteiskuntaopin aiheita on mahdollista myös integroida muiden oppiaineiden sekaan esimerkiksi kuvataiteeseen tai äidinkieleen ja haluankin tukea oppimista yhdistelemällä eri ainekokonaisuuksia toisiinsa.

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Haluaisin lisätietoa tutkivan oppimisen opettamisesta ja sen toteuttamisesta niin, että tunnin suunnitteluihin menisi kohtuullinen aika, ilman liiallista työn kuormittavuutta. Opettajana on helppo pitää ja valmistella tunteja, jossa aihe käydään läpi ja sitten luetaan kirjan kappale ja tehdään tehtävät vihkoon. Kuitenkin tämä työtapa on osoittanut huonoksi, joten toivoisin vinkkejä miten lähteä suunnittelemaan uudenlaisia tunteja. Lisäksi haluaisin tietää, onko olemassa jo valmiita materiaaleja tutkivan oppimisen tueksi, ettei kaikkea tarvitse tehdä aina ihan alusta loppuun.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Edellisiin viitaten haastavalta tuntuu toteuttaa toiminallista opetusta. Monipuoliset opetusmenetelmät, jotka olen oivaltanut kurssin aikana ovat teoriassa selkeitä: oppilaille näytetään esimerkiksi kirjeitä, kuvia tai muuta materiaalia menneestä ja he lähtevät tutkimaan yhdessä luokkakavereiden kanssa tapahtumaa/asiaa, sen jälkeen päädytään johonkin lopputulokseen.. Haastavaa tästä tekee mielestäni se, että valmiita materiaaleja on vähän. Lisäksi ryhmä pitää hallita niin, että he alkavat työskennellä, eivätkä puuhaile muuta. Opettajan täytyy motivoida oppilaat hyvin tällaiseen työtapaan, jotta se toimisi ihanteellisesti, eivätkä oppilaat puuhailisi omia.

Suurin oivallukseni on ollut se, että historian opiskelussa tärkeintä ei ole pienten nippelitietojen ulkoa opetteleminen, vaan suurempien kokonaisuuksien ymmärtäminen. Lisäksi olen oivaltanut, että historian opetuksesta ja opiskelusta on helppo tehdä toiminnallista. Oma muistikuvani historian opiskelusta on se, että pientä faktatietoa opiskeltiin kirjoista, eikä toiminnallisuutta juuri ollut. 

Jos pääsen tulevaisuudessa opettamaan historiaa peruskoulussa, haluan pitää tunnit mahdollisimman toiminnallisena ajankäytön asettamisen rajoissa. Haluaisin yrittää saada jokaiselle tunnille edes pienen tutkivan oppimisen tehtävän tai toiminnallisen osan.

Haluaisin lisätietoa historian ja yhteiskuntaopin sisällöistä, koska omasta peruskouluajastani on jo aikaa, eivätkä aihekokonaisuudet ole jääneet hyvin mieleen.

Tällä hetkellä haasteelliselta tuntuu erilaisten tutkivan oppimisen projektien toteuttaminen luokassa. Projekteissa haasteelliselta tuntuu se, että miten opetettavat sisällöt saa opetettua projektien avulla. Lisäksi haasteelliselta tuntuu ajankäytön suunnittelu.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

 

Suurin oivallukseni opintojaksolla on ollut se, että historia on paljon muutakin kuin vuosilukujen ja henkilöiden opettelua ja kuivaa tekstinlukua. Opetusmenetelmät ovat monipuolisempia kuin osasin etukäteen odottaa. Myös historiallisten tekstien erilaiset lähtökohdat ja tekstien taustalla olevien agendojen hahmottaminen ovat keskeistä kriittisen lukemisen kannalta.

 

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

 

Kokeilisin toiminnallisempaa opetusta ja esimerkiksi ryhmätyöskentelyä. Eläytymistehtävä oli mielenkiintoinen ja sen toteuttaminen voisi olla hauskaa sekä itselle että oppilaille. Haluaisin myös muistuttaa oppilaita siitä, että kirjassa esitettyjä asioita ei pidä ottaa täytenä faktana vaan toisen osapuolen näkökulma voi olla täysin erilainen. Voittajat on niitä, jotka useimmiten historiankirjoihin päätyvät. Historian integrointia esim. kuvikseen voisi olla kiva kokeilla.

 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

 

Asioiden kokonaisvaltainen kertaaminen tekisi hyvää, sillä varsinkin historian osalta tietyt asiat on todella lahjakkaasti unohtunut. Kirjan ulkopuoliset materiaalit sekä toiminnallisen opetuksen toteuttaminen käytännössä, ilman että opettajan työkuorma kasvaa suunnittelun osalta liian suureksi.

 

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

 

Haastavalta tuntuu viedä koulumaailmaan opintojaksolla esiteltyjä opetustapoja. Oman tiedon rajallisuus ja kokonaisuuksien suunnittelu tuovat haasteita.

- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?

Suurimmat oivallukseni kurssilla olivat, että menneisyys ja historia eivät ole sama asia. Menneisyyteen ei koskaan pääse täysin käsiksi, koska voimme ainoastaan elää tässä hetkessä, ja se mitä asioista kerrotaan, on aina jonkin tai jonkun valinta.

- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?

En suhtaudu historialliseen tietoon ja opetukseen absoluuttisena totuutena, vaan ajattelen sen olevan jonkun tulkintaa. 

- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?

Haluaisin ymmärtää paremmin erityisesti Suomen historian tapahtumia, sekä siitä, kuinka menneisyydessä sattuneet tapahtumat voivat vaikuttaa vielä tänä päivänä.

- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?

Tutkivan oppimisen ja perinteisen opetuksen välillä tasapainottelu.

Suurimmat oivallukseni liittyvät historiaan oppiaineena ja sen opettamiseen. Yksi oivalluksistani on se, että historia on aina tulkintaa sen aikaisista esineistä, tarinoista, kirjoituksista jne. Emme pääse enää takaisin menneeseen, vaan me voimme vain tulkita menneisyydestä jääneitä asioita. Historian opettamisen pystyy järjestämään monilla eri tavoilla. Olen itse oppinut historiaa aina kirjan ja vihon avulla. On kuitenkin vain mielikuvitus opettajalla rajana, miten tunnin muodostaa. Historian oppimisesta saa mielekästä helposti. Kurssin aikana kiinnostukseni historiaa kohtaan nousi myös todella paljon. 

Vien oivalluksiani käytäntöön, järjestämällä tutkivaa oppimista sisältäviä historian tunteja. Ne vaativat enemmän aikaa ja energiaa, mutta tukevat oppilaiden ymmärrystä historiasta paremmin kuin perinteisemmät opetustyylit. Olen myös tulevaisuudessa kiinnostuneempi historiaa kohtaan, kun oivalsin historian olevan todella mielenkiintoista. Se myös varmasti välittyy tulevaisuudessa oppilaisiin. 

Lisätietoja tarvitsisin varmaankin erilaisten tuntien toteuttamisesta. Kurssilla tehty tutkivan oppimisen tunti vei kuuden henkilön ryhmältämme paljon aikaa. Tulevaisuudessa jos suunnittelen yksin tällaisia tunteja, niin on hyvä muistaa pyytää myös apua esimerkiksi historian aineen opettajilta. 

Haastavalta tuntuu tuntien suunnittelun lisäksi valmiuteni historian opetukseen. Tärkeintä tietenkin on olla kiinnostunut aiheesta ja ottaa selvää asioista joista ei tiedä. Haluaisin kuitenkin aina olla hyvällä taustatiedolla varustettu opettaja, joka osaa vastata oppilaiden kiperiin kysymyksiin. Tärkeämpää on saada oppilaat aktiivisesti ajattelemaan historiaa ja oppimaan asettumista menneisyyden ihmisten asemaan.