Ebba Leskelä
Lumo -22
- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Suurimmat oivallukseni koskevat historian ja yhteiskuntaopin opetusmenetelmiä. Olen itse tottunut siihen työtapaan, että alku tunti mennään opettajajohtoisesti, kuuntelemalla ja loppu tunti tehdään tehtäviä itsenäisesti omalla paikalla. Historian ja yhteiskuntaopin opiskelu ei kuitenkaan ole vain luennointia vaan sitä pitäisi opiskella enemmän esimerkiksi tutkivan oppimisen kautta, jossa oppilailla on suurempi rooli ja opettaja on taka-alalla. Näin myös asiat jäävät paremmin muistiin, kun oppilaat pääsevät itse opiskelemaan esimerkiksi ryhmissä ilman, että pitäisi opiskella kaikkia yksityiskohtia ulkoa. Ulkoa opiskelu ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa.
Tutkivaa oppimista toteuttaessa esille tulee myös historian luonteen tulkinnallisuus. Meillä ei ole varmaa tietoa siitä, mitkä tiedot ovat totta ja mitkä ei. Lähteitä pitää tarkastella kriittisesti monesta eri näkökulmasta ja välillä pitää hyväksyä se fakta, että ei ole yhtä oikeaa lopputulosta. Itse olen oppinut siihen ajattelumalliin, että kaikki mitä kirjassa lukee on totta ja muut lähteet ovat aina huonompia. Tosi asiassa varsinkin historiassa pitäisi tarkastella monen eri lähteen avulla tapahtumia, jotta saadaan monia eria näkökulmia ja huomataan, että tiedot voivat poiketa toisistaan.
- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Haluan, että oppilaat eivät saa pelkästään opettajajohtoista opetusta. Oivalluksien vieminen käytäntöön on varmasti ainakin aluksi haastavaa. Haluan pyrkiä siihen, että opetuksessa oppilaat ovat pääroolissa. Opetus olisi enemmän toiminnallista ja ryhmässä tekemistä/oppimista eikä kirjasta lukua. Kun oppilaat lähtevät itse tutkimaan aihetta, he oppivat samalla historian luonteen tulkinallisuutta tutkittaessa monien materiaalien avulla tapahtunutta. Lisäksi historian ja yhteiskuntaopin aiheita on mahdollista myös integroida muiden oppiaineiden sekaan esimerkiksi kuvataiteeseen tai äidinkieleen ja haluankin tukea oppimista yhdistelemällä eri ainekokonaisuuksia toisiinsa.
- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Haluaisin lisätietoa tutkivan oppimisen opettamisesta ja sen toteuttamisesta niin, että tunnin suunnitteluihin menisi kohtuullinen aika, ilman liiallista työn kuormittavuutta. Opettajana on helppo pitää ja valmistella tunteja, jossa aihe käydään läpi ja sitten luetaan kirjan kappale ja tehdään tehtävät vihkoon. Kuitenkin tämä työtapa on osoittanut huonoksi, joten toivoisin vinkkejä miten lähteä suunnittelemaan uudenlaisia tunteja. Lisäksi haluaisin tietää, onko olemassa jo valmiita materiaaleja tutkivan oppimisen tueksi, ettei kaikkea tarvitse tehdä aina ihan alusta loppuun.
- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Edellisiin viitaten haastavalta tuntuu toteuttaa toiminallista opetusta. Monipuoliset opetusmenetelmät, jotka olen oivaltanut kurssin aikana ovat teoriassa selkeitä: oppilaille näytetään esimerkiksi kirjeitä, kuvia tai muuta materiaalia menneestä ja he lähtevät tutkimaan yhdessä luokkakavereiden kanssa tapahtumaa/asiaa, sen jälkeen päädytään johonkin lopputulokseen.. Haastavaa tästä tekee mielestäni se, että valmiita materiaaleja on vähän. Lisäksi ryhmä pitää hallita niin, että he alkavat työskennellä, eivätkä puuhaile muuta. Opettajan täytyy motivoida oppilaat hyvin tällaiseen työtapaan, jotta se toimisi ihanteellisesti, eivätkä oppilaat puuhailisi omia.
- Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Suurimmat oivallukseni koskevat historian ja yhteiskuntaopin opetusmenetelmiä. Olen itse tottunut siihen työtapaan, että alku tunti mennään opettajajohtoisesti, kuuntelemalla ja loppu tunti tehdään tehtäviä itsenäisesti omalla paikalla. Historian ja yhteiskuntaopin opiskelu ei kuitenkaan ole vain luennointia vaan sitä pitäisi opiskella enemmän esimerkiksi tutkivan oppimisen kautta, jossa oppilailla on suurempi rooli ja opettaja on taka-alalla. Näin myös asiat jäävät paremmin muistiin, kun oppilaat pääsevät itse opiskelemaan esimerkiksi ryhmissä ilman, että pitäisi opiskella kaikkia yksityiskohtia ulkoa. Ulkoa opiskelu ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa.
Tutkivaa oppimista toteuttaessa esille tulee myös historian luonteen tulkinnallisuus. Meillä ei ole varmaa tietoa siitä, mitkä tiedot ovat totta ja mitkä ei. Lähteitä pitää tarkastella kriittisesti monesta eri näkökulmasta ja välillä pitää hyväksyä se fakta, että ei ole yhtä oikeaa lopputulosta. Itse olen oppinut siihen ajattelumalliin, että kaikki mitä kirjassa lukee on totta ja muut lähteet ovat aina huonompia. Tosi asiassa varsinkin historiassa pitäisi tarkastella monen eri lähteen avulla tapahtumia, jotta saadaan monia eria näkökulmia ja huomataan, että tiedot voivat poiketa toisistaan.
- Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Haluan, että oppilaat eivät saa pelkästään opettajajohtoista opetusta. Oivalluksien vieminen käytäntöön on varmasti ainakin aluksi haastavaa. Haluan pyrkiä siihen, että opetuksessa oppilaat ovat pääroolissa. Opetus olisi enemmän toiminnallista ja ryhmässä tekemistä/oppimista eikä kirjasta lukua. Kun oppilaat lähtevät itse tutkimaan aihetta, he oppivat samalla historian luonteen tulkinallisuutta tutkittaessa monien materiaalien avulla tapahtunutta. Lisäksi historian ja yhteiskuntaopin aiheita on mahdollista myös integroida muiden oppiaineiden sekaan esimerkiksi kuvataiteeseen tai äidinkieleen ja haluankin tukea oppimista yhdistelemällä eri ainekokonaisuuksia toisiinsa.
- Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Haluaisin lisätietoa tutkivan oppimisen opettamisesta ja sen toteuttamisesta niin, että tunnin suunnitteluihin menisi kohtuullinen aika, ilman liiallista työn kuormittavuutta. Opettajana on helppo pitää ja valmistella tunteja, jossa aihe käydään läpi ja sitten luetaan kirjan kappale ja tehdään tehtävät vihkoon. Kuitenkin tämä työtapa on osoittanut huonoksi, joten toivoisin vinkkejä miten lähteä suunnittelemaan uudenlaisia tunteja. Lisäksi haluaisin tietää, onko olemassa jo valmiita materiaaleja tutkivan oppimisen tueksi, ettei kaikkea tarvitse tehdä aina ihan alusta loppuun.
- Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Edellisiin viitaten haastavalta tuntuu toteuttaa toiminallista opetusta. Monipuoliset opetusmenetelmät, jotka olen oivaltanut kurssin aikana ovat teoriassa selkeitä: oppilaille näytetään esimerkiksi kirjeitä, kuvia tai muuta materiaalia menneestä ja he lähtevät tutkimaan yhdessä luokkakavereiden kanssa tapahtumaa/asiaa, sen jälkeen päädytään johonkin lopputulokseen.. Haastavaa tästä tekee mielestäni se, että valmiita materiaaleja on vähän. Lisäksi ryhmä pitää hallita niin, että he alkavat työskennellä, eivätkä puuhaile muuta. Opettajan täytyy motivoida oppilaat hyvin tällaiseen työtapaan, jotta se toimisi ihanteellisesti, eivätkä oppilaat puuhailisi omia.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.