7. Aineistotehtävä: Sairauksien merkittävyyden arviointi

a. Flunssa on väestössä yleinen sairaus, ja suuri osa ihmisistä sairastuu siihen vähintään kerran
vuodessa. Lapset ja nuoret sairastuvat useammin kuin työikäiset. Nuhakuume ei ole vaarallinen,
mutta sen seurauksena tulevat muut infektiotaudit, kuten välikorvantulehdus ja keuhkokuume,
voivat olla vaaraksi esim. vastustuskyvyltään heikentyneille ja vanhuksille. (Keuhkokuume voi
johtaa kuolemaan.) Koska nuhakuume kestää vain lyhyen ajan, siitä ei koidu suuria hoitokuluja
yhteiskunnalle. Sairauspoissaoloja saattaa kertyä paljon taudin yleisyyden vuoksi, mutta
nuhakuume ei johda työkyvyttömyyteen eikä siitä toipuminen edellytä kuntoutusta.

b. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä tarttumattomia kroonisia tauteja, ja niihin sairastuu iän
myötä huomattava osa suomalaisista. Vaikka sairauksien vakavuus vaihtelee, ne ovat yleisimpiä
kuolemansyitä ympäri maailman. Näistä taudeista aiheutuu myös runsaasti sairauspoissaoloja,
työkyvyttömyyttä ja kuntoutuksen tarvetta. Erityisosaamista vaativa sairaalahoito, kuten
leikkaukset, ja jatkuva lääkitys aiheuttavat paljon kustannuksia yhteiskunnalle.
c. Koronaviruksen eri variantit ovat levinneet aaltomaisina epidemioina ja tarttuneet tehokkaasti
ihmisiin lähes kaikkialla maailmassa. Virus aiheuttaa lapsille ja nuorille yleensä lieväoireisen ja
nopeasti ohimenevän taudin, mutta etenkin vanhukset, vastustuskyvyltään heikentyneet ja
rokottamattomat ihmiset saavat muita useammin vakavan tautimuodon, joka voi johtaa
kuolemaan. Koronasta on aiheutunut paljon sairaus- ja karanteenipoissaoloja, ja pitkään kestänyt
tauti on johtanut toisinaan myös työkyvyttömyyteen ja edellyttänyt kuntoutusta. Hoitokulut ovat
olleet erittäin suuret, kun terveydenhuollon resurssit on monena perättäisenä vuotena täytynyt
suunnata epidemioiden hillintään.