8. Aineistotehtävä: Interventiotutkimus elintapaohjauksen vaikuttavuudesta
8. Aineistotehtävä: Interventiotutkimus elintapaohjauksen vaikuttavuudesta
a. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään
kuuluvien lappilaisten elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja
elintapamuutokseen sitoutumiseen. Lisäksi kuvattiin tutkittavien itsearvioimia ja raportoimia
elintapoja sekä verrattiin niitä objektiivisiin mittaustuloksiin.
b. Interventio oli elintapaohjausta, jota annettiin videopuheluina Skypellä yhtä ryhmää lukuun
ottamatta. Osallistujina oli 53 työikäistä lappilaista. Aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina
2007–2009: nollamittaus (n = 53) sekä seurantamittaukset kuuden (n = 32) ja 12 (n = 34)
kuukauden kuluttua. Osallistujilta mitattiin verenpaine, verensokeri- ja rasva-arvoja sekä pituus,
paino, BMI ja vyötärönympärys. Osallistujat tekivät myös diabeteksen riskitestin ja elintapa- ja
sitoutumiskyselyn sekä pitivät ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja. Aineisto analysoitiin kolmessa
vaiheessa.
3
c. Tuloksia: Tutkittavat olivat tutkimuksen alkaessa vähintään ylipainoisia. Liikunta sekä kasvisten
ja kuidun saanti oli vähäistä. Arvio omista elintavoista oli ristiriidassa mittaustulosten kanssa.
Seurantamittauksessa verisuoniterveys parani kolesterolin ja diabetesriskin osalta.
Vyötärönympärysmitta ja lihavien määrä (BMI > 30) väheni. Elintavoissa havaittiin muutoksia
valtimoterveyttä edistävään suuntaan. Kasvisten ja marjojen käyttö lisääntyi, ja suolan käyttö
väheni. Liikuntaa ei ollut riittävästi. Seurannassa todettiin myös ”repsahdusta”
ruokailutottumuksissa, eivätkä kaikki valtimoterveyttä edistäneet muutokset ilmentyneet enää 12
kuukauden mittauksessa. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat pystyvyys,
sitoutuminen neuvoihin ja ohjeisiin sekä huoli nykyisistä elintavoista. Tutkimuksella havaittiin, että
osallistujat hyötyivät elintapaohjauksesta, koska heidän elintavoissaan tapahtui pieniä muutoksia
terveellisempään suuntaan.
d. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää interventiotarkoituksessa annettavan elintapaohjauksen
kehittämiseen. Laadukkaan elintapaohjauksen avulla voitaisiin aiempaa paremmin tukea ja edistää
sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien terveyttä.
a. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään
kuuluvien lappilaisten elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja
elintapamuutokseen sitoutumiseen. Lisäksi kuvattiin tutkittavien itsearvioimia ja raportoimia
elintapoja sekä verrattiin niitä objektiivisiin mittaustuloksiin.
b. Interventio oli elintapaohjausta, jota annettiin videopuheluina Skypellä yhtä ryhmää lukuun
ottamatta. Osallistujina oli 53 työikäistä lappilaista. Aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa vuosina
2007–2009: nollamittaus (n = 53) sekä seurantamittaukset kuuden (n = 32) ja 12 (n = 34)
kuukauden kuluttua. Osallistujilta mitattiin verenpaine, verensokeri- ja rasva-arvoja sekä pituus,
paino, BMI ja vyötärönympärys. Osallistujat tekivät myös diabeteksen riskitestin ja elintapa- ja
sitoutumiskyselyn sekä pitivät ruoka- ja liikuntapäiväkirjoja. Aineisto analysoitiin kolmessa
vaiheessa.
3
c. Tuloksia: Tutkittavat olivat tutkimuksen alkaessa vähintään ylipainoisia. Liikunta sekä kasvisten
ja kuidun saanti oli vähäistä. Arvio omista elintavoista oli ristiriidassa mittaustulosten kanssa.
Seurantamittauksessa verisuoniterveys parani kolesterolin ja diabetesriskin osalta.
Vyötärönympärysmitta ja lihavien määrä (BMI > 30) väheni. Elintavoissa havaittiin muutoksia
valtimoterveyttä edistävään suuntaan. Kasvisten ja marjojen käyttö lisääntyi, ja suolan käyttö
väheni. Liikuntaa ei ollut riittävästi. Seurannassa todettiin myös ”repsahdusta”
ruokailutottumuksissa, eivätkä kaikki valtimoterveyttä edistäneet muutokset ilmentyneet enää 12
kuukauden mittauksessa. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat pystyvyys,
sitoutuminen neuvoihin ja ohjeisiin sekä huoli nykyisistä elintavoista. Tutkimuksella havaittiin, että
osallistujat hyötyivät elintapaohjauksesta, koska heidän elintavoissaan tapahtui pieniä muutoksia
terveellisempään suuntaan.
d. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää interventiotarkoituksessa annettavan elintapaohjauksen
kehittämiseen. Laadukkaan elintapaohjauksen avulla voitaisiin aiempaa paremmin tukea ja edistää
sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien terveyttä.