Miten otan selvää yhteiskunnallisista asioista?

Olen yleensä pyrkinyt kuuntelemaan vähintään yhdet uutiset joko radiosta tai tv:stä joka päivä, mutta koronan ja erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan huomaan uutisten seuraamisen jääneen vähemmälle liian negatiivisuuden vuoksi. On päiviä, jolloin jää tarkoituksella tai ihan vain kaiken kiireen keskellä uutiset seuraamatta. Lisäksi koen, että uutisissa ja/tai mediassa on jatkuvasti enemmän huonoa kerrottavaa kuin hyvää, ja en ole halunnut kuulla siitä kaikesta. Tiedostan kuitenkin, että opettajana työskennellessä yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen on tarpeellista.

Luen myös verkkouutisia, mitä vastaan tulee ja kiinnostaa, eli tavallaan valikoiden; Helsingin Sanomat, Yle ja lööppiuutisia, joihin tulee suhtautua erityisellä varauksella.

Minulla on myös kaakkoisaasialainen ystävä, jonka kanssa toisinaan tulee vaihdettua ajatuksia maailman politiikkaan liittyen.

Millaisia vaikuttamisen kanavia käytän?

Olen lähivuosina ollut vaikuttamassa lähinnä valtiollisissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä ja muutamissa kansalaisaloitteissa. Aikoinaan olin sen verran paljon äänessä kertomassa ajatuksiani ja mielipiteitäni omalla yksityisellä Facebook-sivullani, että aloin saamaan muutamia pyyntöjä politiikassa mukana olevilta kavereiltani ilmoittautua parin eri puolueen ehdokkaaksi, mutta niin paljon poliittinen toiminta ei kiinnostanut, että olisin ehdolle asettunut.

Vaikuttaminenhan voi olla monenlaista, ja koskea yhteiskuntaa suoraan ja epäsuorasti, joten tällä ajatuksella kyllä pyrin vaikuttamaan hyvin usein ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen julkisen Instagram- ja Facebook-sivustoni välityksellä. Pidän näitä blogeja anonyymisti, koska en itse halua henkilöityä niillä.

Perustin 9 vuotta sitten Facebookiin opetukseen ja kasvatukseen liittyvän ryhmän, jonka tarkoituksena jäsenet voivat jakaa mediassa olevia ajankohtaisia ja/tai muutoin mielenkiintoisina/tärkeinä pitämiään, opetukseen ja kasvatukseen liittyviä julkaisuja tiedotusmielessä ja/tai kantaaottavassa mielessä. Ryhmässä on parisataa opetus- ja kasvatusalan ammattilaista, alan opiskelijaa tai siitä muuten vain kiinnostunutta jäsentä. Alkuvuosina jaksoin ylläpitää ryhmää, mutta sitten se lopahti. Toisinaan joku jäsen tekee ryhmään postauksen. Pitäisiköhän ryhdistäytyä uudelleen…

Kun toimii opettajana, tällöin tietenkin on vaikuttajana koko ajan.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Äänestyksiä ja luokkaa tai koko koulua koskevia aloitteita voivat oppilaat tehdä ehdottomasti, ja mielestäni niitä onkin hyvä harjoitella jo alakoulussa. Oppilaiden on tarpeen saada kokea tunne siitä, että heitä kuunnellaan, ja heidän ajatuksillaan ja mielipiteillään on merkitystä, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Lisäksi luokan oman blogin kirjoittaminen on mahdollista, ja innokkaimmat kirjoittajat voisivat perustaa oman henkilökohtaisen blogin.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiakriisi/energiansäästö, tietoturva, maanpuolustus, Nato, huumeet, ADHD, koronavirus jne.

Miten lähestyisin näitä asioita oppilaiden kanssa?

Oppilaan iän ja oppilaantuntemus edellä lähtisin lähestymään aiheita. Haluaisin myös herättää keskustelua omassa työyhteisössäni osasta em. teemoista, ennen kuin alkaisin käsittelemään niitä luokassa. Venäjän hyökkäyssota on varmasti aihe, joka mietityttää monia, mutta samalla se on myös herkkä aihe sen pelottavuuden kannalta ja joissain luokissa on myös venäläisiä ja/tai ukrainalaisia oppilaita. Kysyisin mielipiteitä ja ajatuksia kollegoilta, ehkä jopa huoltajilta ja myös oppilailta itseltään, onko tarpeen käydä sotaa läpi, ja syntyykö ajatuksia ja kysymyksiä, joihin vastausta lähdettäisiin pohtimaan yhdessä ja miten ja kenen kanssa, mitä halutaan tavoittaa jne. Tämä sotateema voisi pitää sisällään myös Suomen maanpuolustukseen ja Natoon liittyviä asioita, ja tietoturvaakin voisi ympätä siihen riippuen, kuinka laajasti teemaan halutaan sisältöä. Ja energiakriisi ja energiansäästö liittyvät tähän myös melko kiinteästi, riippuen siitä, miten teeman käsittely rajataan.

Energiakriisi on kuitenkin sellainen aihe, että siihen olisi tärkeä pureutua: pohtia/selvittää, missä kaikkialla energiakriisiä on (Suomi/muu maailma), riippuvuus muiden maiden energianlähteistä (syy-seuraus), energiansäästön merkitys ja keinot. Miten näiden käsittelyyn voisi saada ”yhteiskunnallista” empatiaa mukaan?

ADHD oletettavasti kiinnostaa oppilaita, koska sitä on mahdollisesti monilla koulukavereilla. Aiheesta voisi pyytää joko terveydenhoitajaa tai jopa kokemusasiantuntijaa luokkaan kertomaan. ADHD vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että ilman asianmukaista hoitoa ja tukea nämä ihmiset joutuvat käymään monenlaisia taisteluita läpi elämässään, ja vankiloissa suurimmalla osalla vankeja on diagnosoimaton ADHD, eli ADHD:llä voi olla hyvinkin vakavia seurauksia, kuten erilaiset riippuvuudet, rikosten tekemiseen sortuminen, itsemurhat, taloudelliset vaikeudet jne. Lähestymisnäkökulma voisi olla sellainen, että on tärkeää sinnikkäästi hakea apua omiin ongelmiin, jotka haittaavat usein ja/tai jokapäiväistä elämää.

Huumeita liikkuu nuorten keskuudessa yhä enemmän, ja se on teema, josta on mielestäni tärkeää puhua jo hyvissä ajoin, ehdottomasti jo 4. luokkalaisillekin. Samoin kuin ADHD:n kanssa, yhteiskuntaan vaikuttavia ongelmia tulee, kun käytetään huumeita. Lähestyisin asiaa siitä näkökulmasta, että mitä huumeet ovat, mitä niiden käytöstä seuraa/voi seurata pahimmillaan, miten niihin yleensä jäädään koukkuun, millaista on irtipääsy jne. Toiminnallista lähestymistapaa suosisin opetuksessa. Jos mahdollista, pyytäisin jotain asiantuntijaa kertomaan luokkaan/koululle tai selvittäisin vierailumahdollisuutta jossain asiantuntevassa, alakoululaisille sopivassa paikassa saada tietoa. Omalla paikkakunnallani Hyvinkäällä järjestetään päihteisiin liittyvä Päihdekupla-vierailu 5.-6. luokkalaisille.

Koronavirusta lähestyisin siitä näkökulmasta, että virusta on edelleen, ja hygieniasta huolehtiminen on tärkeää joka paikassa, jotta säästytään tartunnoilta ja pitkiltä poissaoloilta koulusta, ja miten pitkä poissaolo voi vaikuttaa ja miten koulutehtävistä voidaan huolehtia jne.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitsen ympärilläni, joita voisin hyödyntää opetuksessa?

Koulun terveydenhoitaja/koulupsykologi, Elämäni Sankari ry, energialaitokset, maanpuolustuslaitos

 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

”Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Vuosiluokilla 4–6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin.” (POPS 2014, 260.)

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Uskoisin, että on huomattu, että 9. luokalla oppilaat eivät pysty sisäistämään ja ottamaan haltuun heille opetettuja yhteiskunnassa elämisen kannalta tärkeiksi katsottuja opetettuja asioita, joten on ajateltu, että on järkevämpää aloittaa näihin asioihin perehtyminen selkeästi aikaisemmin. Halutaan, että nuorilla on peruskoulun jälkeen mahdollisimman hyvä ymmärrys yhteiskunnasta ja he ymmärtävät, kuinka tärkeää on saada aktiivisia ja osallistuvia nuoria mukaan vaikuttamaan yhteiskuntaan.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia olisi tarpeen toteuttaa toiminnallisesti ja siten, että oppilaat oppisivat pohtimaan asioita eri näkökulmista monipuolisesti ja kriittisesti. Millaisia tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvia oppimisympäristöjä voisi käyttää?

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista suurimmaksi osaksi puhelimen avulla uutisia lukemalla. Myös uutisia tulee katsottua television välityksellä ajoittain. Kiinnostus rajoittuu itselläni kuitenkin usein vain urheilu-uutisiin, mitä seuraankin melko paljon monesta eri lähteestä. Yritän pysyä ajan tasalla myös ajankohtaisista asioista maailmalla.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän todella vähän itse mitään vaikuttamisen kanavia. Sosiaalista mediaa en itse käytä juuri yhtään, enkä koe sitä tarpeelliseksi itselleni. Melko vähän tulee myöskään seurattua muiden sosiaalisen median kanavia. 

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Oppilaiden kanssa olisi hyödyllistä tutustua esimerkiksi blogin kirjoittamiseen tai vastaavaan. Tulevaisuudessa tämän kaltaisesta osaamisesta voi olla paljon apua. Myös omien ajatusten purkaminen on hyvää harjoittelua oppilaille.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Pinnalla ovat tuttuun tapaansa melko negatiiviset ja kielteiset keskustelut sekä aiheet. Esimerkiksi sota, hintojen nousu ja Suomen pääministeri.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Kaikki ovat toki ajankohtaisia uutisia ja niistä olisi ajoittain hyvä keskustella, jos se on tarpeellista. Oppilaiden kanssa on oltava sensitiivinen aiheesta riippumatta. Jotkut uutiset saattavat koskettaa toisia enemmän kuin toiset. Jotkut aiheista ovat kuitenkin oppilaille tärkeämpiä kuin toiset. Esimerkiksi tällä hetkellä pääministeriin koskevista uutisista ei välttämättä tarvitsisi paljoa keskustella oppilaiden kanssa.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Nuori Yrittäjyys Ry, Ice Hearts , Terveydenhoito, Museot.

 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi. Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Heitä harjaannutetaan hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys (POPS 2014, 418.)

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Syitä voi olla monia. Uskoisin, että yhteiskuntaopin on koettu olevan tarpeellista opettaa jo alakoulussa. Yhteiskuntaopin opetus pelkästään 9-luokalla ei välttämättä ole tarpeeksi kattavaa tai laajaa, kuin mitä oppilaat tarvitsisivat.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Alakoululaisten kanssa olisi tärkeää käydä läpi varsinkin arjen ja oman elämän hallintaa sekä aktiivista vaikuttamista. Näitä voitaisiin käydä läpi erilaisin toiminnallisin harjoittein tai keskustelemalla aiheista. Myös erilaisia tapahtumia voisi hyödyntää alakoululaisten kanssa.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Seuraamalla sekä katsomalla uutisia, kuten Helsingin sanomia 

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Sosiaalisessa mediassa erilaisia kanavia, kuten Instagram, Facebook ja TikTok.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Esimerkiksi tällä hetkellä trendinä olevan TikTok videoiden tekeminen voisi olla motivoiva tapa opettaa lapsia. Kuitenkaan sinne en halua lasten eksyvän, sillä nyt viime aikoina on ollut hurjia videoita sotatapahtumiin liittyen.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Koronavirus, Venäjän suhteet muihin maihin (Ukrainan sota, ja nyt laajentuva sota), mielenterveyden haasteet, energiakriisi

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Lasten kysymysten avulla ja vastaukset lapsilähtöisesti

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Poliisin palvelut peruskouluihin, koulun oppilashuolto, kuten kuraattori, psykologi, terveydenhuolto


- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Jotta ymmärretään omaa suhdetta ympärillä tapahtuvaan sekä maailmalla tapahtuvia tilanteita. Opetetaan myös esimerkiksi omaa vastuullista talouden käyttöä ja perushyödyllisiä asioita, kuten veron maksamista jne.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Ajattelen itse, että sitä on aikaistettu sen takia, jotta lapset ja nuoret ehtivät sisäistämään asiat paremmin. Yhden vuoden opetus on hyvin suppea, ja tällöin tarvittavaa tietoa ei tule. Vastuu kansalaisena alkaa jo nuorena, vaikka lain edessä vasta myöhemmin. Moni aloittaa myös kesätyöt ja työelämään tutustumiset jo aiemmin, sekä muutenkin taloudesta ja maailman kulusta on hyvä puhua jo ala-asteella.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
En ole itse tottunut opiskelemaan yhteiskuntaoppia alakoulussa, joten tulisi tarkastella, minkälaista se opetus on oppimateriaaleissa esimerkiksi. Yhteiskuntaoppi aineena on hyvin mielenkiintoinen, ja se olikin lempi aineitani koulussa.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

• Lehdet, kuten Savon Sanomat tai Iltalehti 
• Televisio > uutiset
• Sosiaalinen media 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

• Instagram
• Tiktok
  
• Snapchat
• Supla, podcastit

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Koen, että "some" on iso osa tätä päivää, jonka vuoksi erilaisten kanavien hyödyntäminen on oppilaille luonnollinen tapa oppia. Lapset/nuoret viettävät nykyisin kuitenkin turhankin paljon aikaa etenkin puhelimella, joten liiallinen somekanavien hyödyntäminen ei olisi mielestäni tarpeellista. Kuitenkin esimerkiksi Supla äänikirja-, podcast- ja radiopalvelu tarjoaa esimerkiksi Ilta-Sanomien uutisjuttujen kuuntelu mahdollisuuden, jota voisi oppilaiden kanssa hyödyntää. Luultavasti esille tulevat kuitenkin käyttöoikeus -kysymykset. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

• Ukrainan sota 
• Pahoinvointi, mielenterveysongelmat
• Energiakriisi
• Inflaatio 

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Asioista keskusteltaisiin avoimesti ja ottaisin huomioon lapsilta nousevat ajatukset liittyen aiheisiin. Tottakai merkityksellistä olisi huomioida oppilaiden ikä ja huomioida myös luokan "herkimmät", joten oppilastuntemus on tärkeää! 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• Koulukuraattori
• Koulupsykologi
• Terveydenhoitaja
• Maanpuolustuslaitos 
• Mielenterveys Ry

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

Yhteiskuntaopin avulla pyritään tukemaan sitä, että lapset kasvavat vastuullisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi.Yhteiskuntaopin avulla oppilaat pääsevät tutustumaan myös mm. ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja rahaan liittyviin asioihin. Oppilaat oppivat paljon yleishyödyllisiä asioita, joita he tarvitsevat jatkuvasti arkielämässään esimerkiksi rahankäyttö. 


Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Ajattelen, että yhteiskuntaopin sisältöalueet ovat koettu tarpeelliseksi jo aiemmin kuin 9.luokalla, joten se on lisätty Popsiin. Lisäksi halutaan lisätä oppilaiden yhteiskunnallista aktiivisuutta ja osallistumista, ymmärrystä yhteiskunnan asioista, sekä kriittistä ajattelua. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Kyse on kuitenkin vasta alakouluikäisistä lapsista olisi tämä huomioitava opetuksessa. Kaikkein relevanteinta olisi tarttua asioihin, jotka koskettavat jo alakouluikäisiä lapsia esimerkiksi raha-asiat. Teknologiavälineet sopisivat hyvin yhteiskuntaopin opiskeluun esimerkiksi lehtien lukeminen "pädiltä".

-Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Luen joka päivä uutiset useampaan otteeseen. Pyrin myös mahdollisuuksien mukaan katsomaan televisiosta ajankohtaisohjelmia.

-Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Käytän äänioikeuttani vaaleissa. Pyrin myös muuten tuomaan ilmi ajatuksiani ja keskustelemaan ihmisten kanssa ajankohtaisista ja tärkeistä asioista. Osallistun myös  omaan harrastukseeni liittyvässä nettiryhmässä keskusteluun.

 

-Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Opetuksessa voi hyödyntää esimerkiksi antamalla äänten ja mielipiteiden tulla kuulluksi. Osana opetusta voi myös antaa oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Yksi esimerkki tällaisesta voisi olla esimerkiksi oppilaskuntatoiminta.

 

-Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat pinnalla mm. ilmastoasiat, geopoliittinen tilanne, energiakriisi, presidenttiehdokkuudet ja sote.

 

-Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Näistä asioista kannattaa puhua oppilaille asioiden oikeilla nimillä, kuitenkin lapsentasoisesti. Vaikka yhteiskunnalliset asiat voivat olla jopa masentavia, on tärkeää löytää keskustelussa kuitenkin positiivinen sävy ja luottamus tulevaan. Lasten on mielestäni tärkeää tietää ympärillä vaikuttavista asioista, mutta kuitenkin niin, että heidän ei tule kantaa huolta asioista, joihin he eivät voi vaikuttaa.

 

-Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Kiinnostavia yhteistyötahoja on valtavasti! Nuorisotyö, Yrittäjät, kunnan/kaupungin virastot ja toimijat, harrasteseurat, media jne.

 

-Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
On tärkeää, että oppilaat saadaan kiinnostumaan heihin vaikuttavista asioista jo nuorena. On tärkeää näyttää oppilaille, että heillä on vaikutusvaltaa moniin asioihin, vaikka toisinaan heistä saattaakin tuntua siltä, että eivät pääse vaikuttamaan mihinkään, vaan aikuiset päättävät kaiken.

 

-Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
On todettu, että lasten ja nuorten osallistaminen on yksi apukeino siihen, että he ottavat aktiivisemman roolin omasta toimijuudestaan. Mitä nuorempana toimijuutta vahvistetaan, sitä varmemmin saadaan heidän kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan nousemaan.

 

-Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Yhteiskuntaopin opetus alakoulussa antaa mahdollisuuden saada oppilaiden ääntä ja ajatuksia kuuluviin kenties enemmän kuin aiemmin. Oppilaita voisi osallistaa mm. opetuksen suunnitteluun, erilaisten pajojen järjestämiseen, äänestyksiin jne.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan selvää asioista seuraamalla uutisia tietokoneelta ja puhelimen avulla(iltalehti, iltasanomat, ksml, facebook). Lisäksi mieheni on hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja hän lähettelee minulle tärkeimpiä asioita whatsappiin.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Koen että käytän vähän some kanavia, mutta instagram ja facebook ovat sellaisia paikkoja joissa sekä seuraan että luon kirjoituksia. Koen kuitenkin että pidän tilini neutraalina, enkä kommentoi kärkkäästi muiden esittämiä asioita.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Oman blogin pitäminen on osa-alue, jota uskon voivan hyödyntää oppilaiden kanssa. Myös erilaiset tubettajat ovat päässeet nuorten suosioon, joten olisi kiva kokeilla opettamista tubettamisen tyyliin.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Sanna Marinin teot on hyvin tarkkaan pinnalla eri alustoilla. Lisäksi sotaa ja sen päättymistä pohditaan. Ihmisiä kiinnostavia aiheita ovat nyt myös hintojen nousu ja tulevasta talvesta selviäminen.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Järjestäisin esim. oppilaiden uutiset,jossa käsitellään hyvin lapsilähtöisesti yhteiskunnan polttavimpia aiheita, joita he tavallaan näkevät ja kuulevat jo muuallakin. Oppilaiden uutiset olisi se paikka, jossa oppilaat pääsevät keskustelemaan aiheesta ja kysymään mieltään askarruttavia kysymyksiä.

 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Voimalaitos, Museot, Kaupat,

Kirjoita näiden kysymysten pohjalta viikon aikana tekemiesi havaintojen ydinkohtia keskustelualueelle. Pohdi sen jälkeen myös seuraavia kysymyksiä:
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan, jotta voidaan tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi yhteiskunnan jäseniksi. Sen tehtävänä on saada oppilaat ymmärtämään erilaisuutta ja tasa-arvoa. Tavoite on myös saada oppilaat ymmärtämään, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Opetuksessa oppilaita kannustetaan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. (POPS 2014, 418.)

 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Uskoisin, että on huomattu oppilaiden olevan valmiita tämän opetukseen jo aikaisemmassa vaiheessa ja samalla todettu, opetusta olevan sen verran paljon, että ne parempi jakaa usealle vuosiluokalle.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Kuulostelisin lapsia ja havainnoisin mitkä yhteiskunnan teemat heitä sillä hetkellä kiinnostavat. Tähän aiheeseen tulisi perehtyä tarkemmin, mutta toiminta tulisi pysyä suht simppelinä ja lasten ymmärrettävänä.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

• Aamurutiiniini kuuluu Helsingin Sanomien lukeminen, joka on oikeastaan suurin yhteiskunnallisten asioiden tietolähteeni. Lisäksi katson toisinaan uutisia televisiosta tai mtv3-uutisten sosiaalista mediaa. Lisäksi juttelen paljon isäni kanssa, joka seuraa hyvin aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita, erityisesti politiikkaa.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

• Itse käytän vaikuttamiseen todella vähän kanavia, mutta muiden vaikuttajien postauksia seuraan kyllä aktiivisesti Instagramista enimmäkseen. Lisäksi edellä mainitun Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusten palsta (yleisönosasto) on kanava, jossa ihmiset pääsevät vaikuttamaan ja itse ainakin luen niitä aktiivisesti.
• Lisäksi olen (aluevaaleja lukuunottamatta) käynyt aina äänestämässä siitä lähtien kun olen siihen ollut oikeutettu. Ylipäätään keskustelen läheisteni kanssa jonkin verran asioista ja pyrin siten myös vaikuttamaan: tuomaan ääneni ja ajatukseni esiin.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

• Ainakin mielipidekirjoituspalstaa muistan, että hyödynnettiin omina yläasteaikoinani, jolloin luokan oppilaiden äidinkielen tunnilla kirjoittamia yleisönosastokirjoituksia tai kolumneja julkaistiin lehdessä. Mielipidekirjoituksia voitaisiin siis kirjoittaa hyvin ajankohtaisista aiheista esimerkiksi ryhmissä, jolloin tulisi tutustuttua aiheisiin syvemmin, harjoiteltua mielipidekirjoitusten kirjoittamista sekä saada kokemus vaikuttamisesta.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

• Qatarin jalkapallon MM-kisat ja niihin liittyen ihmisoikeudet, korruptio jne.
• Ukrainan sota ja Venäjä
• Hallituksen rivien rakoilu: erimielisyydet päätöksenteossa
• Nuorten pahoinvointi: jengirikollisuus
• Myös energiakriisi ja inflaatio.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

• Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa miten lähestyisin Qatarin ihmisoikeusasioita tai Ukrainan sotaa. Hakisin varmaankin tietoa esimerkiksi MLL:n (Mannerheimin lastensuojeluliitto) sivuilta, joita muistan nähneeni sosiaalisessa mediassa sodan syttymisen aikaan. Erityisesti Qatarin MM-kisat on haastava aihe niiden ristiriitaisuuden vuoksi, joka tuntuu olevan vaikea aihe ymmärtää ja käsitellä aikuisillekin.
• Hallitukseen liittyviä asioita olisi sen sijaan helpompi lähestyä esimerkiksi käsittelemällä eri puolueita ja niiden poliittisia sitoutumuksia, joita voitaisiin rinnastaa päätöksiin, joista hallituksen kesken on tällä hetkellä erimielisyyksiä. Voitaisiin esimerkiksi draaman kautta eläytyä eri puolueiden johtajien/edustajien rooleihin ja pohtia, mitä mieltä kukin puolue on eri asioista, ja mitä tunteita herää erimielisyyksien tullessa. Hyvä tilaisuus siis harjoitella tunnetaitoja, toisen asemaan asettumista ja ongelmanratkaisutaitoja.
• Nuorten pahoinvointi ja lisääntynyt jengirikollisuus on hyvin huolestuttava aihe, jota kannattaisi myös lähestyä syiden kautta: miksi nuoret voivat pahoin (erityisen hyvä 6-9 luokkalaisten kanssa). Voitaisiin myös etsiä eri lähteistä internetistä tietoa, kuten tutkimustuloksia, uutisartikkeleita tai haastatteluja tukemaan oppilaiden pohdintoja. Lopuksi voitaisiin pohtia ratkaisuja näihin ongelmiin, erityisesti ennaltaehkäisyä oman luokan tai koulun kannalta. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• Mainitsemani Mannerheimin lastensuojeluliitto, jolla on usein kunnissa/kaupungeissa omat edustajansa, jotka voisivat tulla puhumaan asioista nimenomaan lasten ja nuorten näkökulmasta.
• Jengirikollisuuteen liittyen poliisin kanssa voisi tehdä yhteistyötä. Omasta lähipiiristäkin löytyy alan edustajia. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

• Mielestäni tämä suora lainaus opetussuunnitelmasta kiteyttää yhteiskuntaopin opetuksen ajatuksen hyvin ytimekkäästi:

”Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa.”

• On tärkeää olla perillä ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista, erityisesti niistä, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella omaan tai läheisten elämään. Lisäksi kriittisen ajattelun taitojen ja medialukutaidon oppimisessa on keskeistä oppia etsimään ja hankkimaan tietoa luotettavista lähteistä sekä arvioida erilaisten toimijoiden tuottamaa tietoa: mistä löydän luotettavinta taitoa ajankohtaisista asioista.
• Uskoisin, että yhteiskuntaoppia opiskellaan jo ala-asteella myös sen takia, että lapset ja nuoret ymmärtäisivät omat vaikuttamisen mahdollisuutensa jo varhain: myös nuorten ääntä tarvitaan yhteiskunnallisten päätösten tekemiseen.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

• Ajattelen, että opetuksen tulisi olla käytännönläheistä ja liittyvän vahvasti oppilaiden omaan elämään. Luokkahuoneessa istumisen sijasta jalkauduttaisiin omaan kuntaan/kaupunkiin: haastattelemaan paikallisia päättäjiä/vaikuttajia sekä tutustutaan paikallisiin yrityksiin ja yrittäjiin. Opeteltaisiin arjen taitoja: rahankäyttöä, säästämistä, kestävän kehityksen mukaista kuluttamista.
• Opetus sisältäisi myös paljon yhteiskunnallisiin asioihin perehtymistä, ajankohtaisista aiheista puhumista. Näihin liittyen puhuttaisiin paljon oppilaiden mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa: mahdollisuuksien mukaan myös tehtäisiin jotain konkreettista.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Itse en juuri ota selvää yhteiskunnallisista asioista, sillä en lue lehtiä tai katso uutisia. Ainoa tapa yhteiskunnallisten asioiden huomioimiseen minulla on kuulopuheet sekä some. Seuraan Instagramissa YleUutisia, ja sieltä usein jotakin pompsahtaa esiin ja niitä sitten luen. Toinen on Facebook, jossa on mainoksia uutisista tai sitten jotkut FB-kaverit ovat jakaneet uutisia.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Sosiaalinen media; Instagram ja Facebook. Harvemmin niihin kyllä yhtään mitään julkaisen, lähinnä vain itse seurailen. (Lisäksi ahkerassa käytössä on WhatsApp ja Snapchat).

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Instagramissa on paljon henkilökohtaisia, opiskelijoiden ja opettajien sekä yleisesti sisällöntuottajien tilejä. Instagramissa on kuitenkin ikärajana 13.v eli sen puoleen sitä ei voisi hyödyntää ala-asteella. Muutoin sitä voisi hyvinkin hyödyntää oppimisen/ tiedon jaon väylänä. 

Parhaimpana ehkäpä olisi blogit, sillä ne on kaikkien saavutettavissa ja eipä taida olla ikärajaa niissä. Niistäkin voi tehdä todella omanlaisia ja lisätä sekä kuvia, että tekstiä jne, joten se voisi olla hyvä väylä hyödyntää opetusta. Toisaalta miksei opettajan näkökulmasta voisi hyvinkin hyödyntää opetuksessa Instagramia tms. niin, että oppilaat näkisivät opettajan valitsemaa sisältöä, sillä he kuitenkin isolla todennäköisyydellä ovat tietoisia näistä sovelluksista ja saattavat niitä mahdollisesti kuitenkin käyttää. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

1. Pahoinvointi, uupumus
2. Linnanjuhlat
3. Korona
4. Ympäristö/ilmasto/luonto

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Hyvinvointioppimisen avulla, yhteiskuntaopin ja ympäristötieteiden avulla. Lisäksi avoin oppilaan/lapsentasoinen keskustelu on tärkeää. Kaikkea ei tietystikään tarvitse nostaa esiin, mutta jos oppilaat nostaisivat näitä aiheita itse esiin, niin niistä olisi tosi hyvä keskustella ja hyödyntää eri oppiaineita apuna.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• SPR
• Psykologit, kuraattorit, terveydenhuoltohenkilöstö jne.
• Veteraanit
• Museot
• Erilaiset vierailukohteet

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

“Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.” 

“Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys. “

(POPS 2014, 260.)

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaoppi on ollut minulle aina todella vaikeaa, vaikka olenkin kokenut sen todella hyödyllisenä oppiaineena, sillä se opettaa asioita, joita esim. aikuisiässä tulee tarvitsemaan. Juuri rahankäyttö, laskut, politiikka, äänestäminen, asunnon hankinta, lainat jne. Ehkä juuri hyödyllisyytensä takia sitä on alettu opettaa jo ala-asteella. Lisäksi yhteiskuntaoppi on oppiaine, jota väkisinkin tarvitsee elämässä (kuten esim. matikkaa tarvitsee).

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

• Rahan käytön harjoittelu
• Tasa-arvo
• Äänestämisen harjoittelu (luokan omista asioista ja esim säännöistä äänestäminen, “vaalisalaisuus”
• Vaikutusmahdollisuudet (kansalaisaloitteet jne.)

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Tärkein media itselleni on painettu lehti (Savon Sanomat) kahvin kera aamulla. Lehdessä on mukavassa suhteessa paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä uutisia ja painettu lehti ohjaa helpommin lukemaan koko jutun otsikon alla. Helsingin Sanomien selailu puhelimella on enemmän otsikkotasoista, toki aina jokin juttu tulee luettuakin. Television uutislähetyksiä katson satunnaisesti. Sosiaalisessa mediassa en ole juurikaan mukana (en ole ihan varma, mikä kaikki tähän lasketaan).

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Lähiympäristöön ja välillä myös laajemmin vaikutan lähinnä töiden, harrastusten ja taloyhtiön kautta, melko suoraan. Töiden kautta vaikuttaminen on toki nyt opiskellessa huomattavasti vähäisempää kuin aiemmin. Aika herkästi puutun asioihin, jos näen epäkohtia. Sitten tietysti välillä pääsee vaikkapa äänestämään vaaleissa.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?


Tällainen suora asioista keskustelu ja yhdessä päättäminen ovat varmasti hyvin luonteva osa koululuokan työskentelyä ja kouludemokratiaa.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Ukrainan sota, energian hinta ja riittävyys, inflaatio...

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ukrainan sodan alkaessa olin vielä päivittäin töissä ja asia tuli heti lasten puheisiin ja leikkeihin. Tärkeintä varmasti on tällaisessa asiassa olla lietsomatta ja pikemminkin liennyttää pelkoja tai tietyyn väestöön kohdistuvaa vihaa. Ikätason mukaan asian käsittely. Kuopiossa annettiin myös perheisiin kaupungin taholta neuvoja, kuinka asiaa kannattaa lasten kanssa käsitellä.

Nyt varmasti nämä energia-asiat ovat sellainen konkreettinen juttu, jonka kannattaa näkyä opetuksessa, koska asia on sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Energiaan liittyen esimerkiksi sähköyhtiöt tai verkkoyhtiöt olisivat kiinnostavia yhteistyötahoja. Myös vaikkapa kotimaisen ruoan tuotanto on ollut puheissa tavallista enemmän, joten vaikkapa jotain tähän liittyvää. Näissä ehkä meennään kuitenkin jo ympäristöopin puolelle, jos oppiainejaosta koettaa pitää kiinni.

Kirjoita näiden kysymysten pohjalta viikon aikana tekemiesi havaintojen ydinkohtia keskustelualueelle. Pohdi sen jälkeen myös seuraavia kysymyksiä:
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

"Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi
ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja
arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti
erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä
löytää yhteisymmärrys.

Vuosiluokilla 4–6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen
elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat
harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden
lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja
yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen
kuluttamisen perusasioihin."

Mitäpä tuohon osaisi lisätä.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaopin sisältöjä tulee hyvin esiin jo luokan, koulun ja muun lähiyhteisön päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Ajattelisin itse, että koska näitä taitoja käyttävät myös lapset jatkuvasti, on niitä reilua päästä myös harjoittelemaan ja pohtimaan. Ajattelisin myös, että 4.-6. luokat ovat tavallaan keskimäärin aika rauhallinen ajankohta lapsen elämässä (ainakin verrattuna yhdeksänteen luokkaan), jolloin intoa esimerkiksi omassa kouluyhteisössä vaikuttamiseen voisi löytyä. Myös näkemys tiedon kumuloituvuudesta on tässä varmaan ollut ajatuksen taustalla. Taloudellisessa mielessä voisi olla kiva hetki vaikkapa valmistautua yhdessä luokkaretkeen tms.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Helposti näkisin tässä arkidemokratian käytänteiden peilaamista suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään. Yhdessä sopimisen ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisen harjoittelua. Omia vaikutuskanavia ja mahdollisuuksia voisi havainnollistaa. Koulun oma lehti, jota voisi vaikka jokin luokka-aste ylläpitää.

 Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan uutisia, lähinnä verkkomateriaaleja. Sanomalehtiä en tilaa. Uutisia seuraisin mielelläni televisiosta enemmänkin, satunnaisesti ehdin katsomaan kymmenen uutiset. Lisäksi seuraan paljon ympärillä tapahtuvaa keskustelua ja sitä kautta pinnalla olevia asioita. 


Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän lähinnä sosiaalisen median kanavia kuten facebookia, Instagramia ja TikTokia. 


Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Intagramiin tai Facebookiin voitaisiin perustaa luokan yksityinen sivusto. Sinne voisimme oppilaiden kanssa kuvata ja raportoida erilaisia tehtäviä ja oppimista. Niitä voitaisiin julkaista sivustolle, jolloin vanhemmatkin pääsisivät seuraamaan päiviämme. TikTok tyyppisiä videoita voisimme kuvata opeteltaviin aihealueisiin liittyen. Nämä voisivat olla innostavia tapoja toteuttaa opiskelua. 


Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Valitettavasti eniten pinnalla tällä hetkellä ovat Ukrainan sota ja Venäjän suhteet muihin maihin. Lisäksi hintojen nousu ja sähkön hinta ovat päivittäin esillä. Valitettavan usein ikävät aiheet nousevat iloisempien aiheiden ohitse ja saavat enemmän uutistilaa. 


Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Asioita tulisi käsitellä ikätasoisesti. Etenkin jos oppilaiden puheissa nousee nämä teemat esille, olisi hyvä niitä käsitellä. Tulee huomioida, että osaa murehtii ja pelkää, esimerkiksi sotaa enemmän kuin toiset. Asioista tulee puhua rehellisesti ja oikeilla termeillä, mutta turhaa pelkoa ja huolta ei tule lietsoa. 


Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Oppilashuollon tahot eli kouluterveydenhoitaja, -kuraattori ja -psykologi. Lisäksi erilaiset vierailukohteet kuten museot. Lähiseudun harrastus- ja hyväntekeväisyysseurat ja yhdistykset. 


Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

On tärkeä oppia ymmärtämään, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Yhteiskuntaoppi opettaa oppilaita pärjäämään ja toimimaan yhteiskunnan kansalaisina ja vuorvaikutuksessa toisten kanssa. On tärkeä oppia omista oikeuksista sekä vastaavasti velvollisuuksista. Siitä, mitä on demokratia ja tasa-arvo, ja miten ne toimivat. Opetellaan, miten maailman talous toimii ja tätä kautta harjoitellaan myös omiin taloudellisiin asioihin liittyviä taitoja. Oppilaat pääsevät oppimaan asioita, joita he kohtaavat joka päiväisessä arjessa. 


 Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaopissa esiintyvät aiheet ovat aiheita, joita oppilaat kohtaavat arjessaan jo aiemmin kuin vasta 9.luokalla. Tämän takia on myös tärkeä oppia ymmärtämään näitä aiheita. Lisäksi ennen peruskoulun yhteiskuntaopin oppimäärä oli sisällytetty vain yhdelle lukuvuodelle. Asiaa ja käsiteltävää on paljon, joten vuosi on todella lyhyt aika käsitellä kaikki oleellinen ja tarpeellinen. 


 Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Itse en ole opiskellut yhteiskuntaoppia alakoulussa ja näin ollen kokemusta siitä minulla ei ole. Opetusta olisi hyvä toteuttaa toiminnallisesti ja esimerkiksi draaman avulla niin, että oppilaat pääsisivät itse kokemaan ja eläytymään arkisiin tilanteisiin ja tätä kautta oppimaan. 

HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPIN PEDAGOGIIKKA

VÄLITEHTÄVÄ 3

Janita Kemppainen

 

-Otan selvää lukemalla iltapäivälehtien uutisia netistä sekä katsomalla vähintään yhdet uutiset päivässä. Lisäksi perheeseemme tulee Lasten uutiset (Helsingin sanomien tuottama), jota selailemme yhdessä lasten kanssa. Juttelen myös paljon asioista mieheni kanssa, joka on hyvin tietoinen yhteiskunnallisista asioista.

-Itse käytän vaikuttamiseen sosiaalista mediaa, kuten Instagramia ja Facebookia, joskin melko vähäisisissä määrin. Eniten tykkään jutella asioista kasvokkain: kuunnella ihmisten tarinoita ja ajatuksia.

-Osana opetusta on hyvä hyödyntää erilaisia lehtiä, kuten juurikin lasten uutisia ja uutisoinnin pilkkominen pienempiin osa-alueisiin esim. ryhmätöiden merkeissä. Lisäksi lasten kanssa voisi opetella tekemään esimerkiksi youtube-kanavan kautta ryhmälle oman suljetun tilin, ja kutsua sinne esimerkiksi vanhempia kuuntelemaan omia uutisia ryhmälle ajankohtaisista asioista (esim. mitä ovat oppineet ja tehneet koulussa kuukausittain). Näin lapset oppisivat vaikuttamista ja viestintää erilaisten välineiden kautta.

-Yhteiskunnallisessa keskustelussa tällä hetkellä ovat pinnalla energiakriisi, Ukrainan sota, mielenterveyden haasteet.

-> Näitä em. asioita voisin lähestyä juurikin lasten uutisten kautta ja sieltä edelleen syventämällä lapsia kiinnostavia asioita. Voisimme tehdä ryhmässä äänestämistä esimerkiksi mielenterveyttä tukevista asioista tai esittelyitä siitä, mitä eri energiamuodot tarkoittaa ja edelleen mitä tarkoittaa energiakriisi.

-> Yhteistyötahoista esimerkiksi paikallisella energialaitoksella vierailu tai mielenterveyden voimavarakeskeisyydestä puhuminen asiantuntijoiden kanssa olisi hyödyllisiä asioiden tiimoilla. Myös psykologien, kuraattorien ja terveydenhoitajan kanssa tehtävä yhteistyö on arvokasta ja yhteistyötä tiivistämällä luodaan entistä matalamman kynnyksen paikka näistä tahoista.

 

Viikon aikana tekemieni uutisvirran havaintojen ydinkohtia:

• Kaunokirjallisuuden Finlandiapalkinnon voittaja Ida Rauman teos ”Hävitys”, joka kertoo opettajien keskuudessa esiintymisestä kiusaamisesta kohdentuen oppilaisiin.
• Öljyn hintakatto EU-maat pääsivät sopuun venäläiselle öljylle asetettavasta hintakatosta eli tarkoituksena on vähentää Venäjän saamia tuloja öljyn viennistä.
• Ukrainaan lähetetään Koiviston busseja auttamaan koulukuljetuksissa. Jäljelle jääneet koulut pyrkivät saamaan koululaisia (7000000) tuhoutuneista kouluista ehjiin kouluihin jatkamaan koulupolkuaan (2700 koulua tuhottu).
• YK:n luontokokous Montrealissa: tavoitteena, että luontokato pysäytetty v. 2030 ja luonnon tila paranee. Maa- ja vesialueiden suojelutavoitteet täytäntöön, EU ollut tässä edistyksellinen

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin opetus antaa oppilaille perustietoa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksista. Oppiaineiden arvoperustassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat. Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Miksi yhteiskuntaoppi alkaa jo alakoulussa aiemman 9.luokan sijaan?

Vuosiluokilla 4-6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin. Näitä asioita on hyvä harjoitella jo ennen 9.luokkaa, jolloin tehdään valintoja tulevan opiskelupaikan suhteen.

Millaisia asioita tulee mieleen, kun ajattelen yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Draamallisuus, eläytyminen, empatia ja ymmärrys eri toimijoita kohtaan (esim. draamalliset harjoitteet). Ulkoa-opettelua tulisi välttää, ja opetusta tulisi syventää esim. projektioppimisen tai tutkivan oppimisen kautta.

 

 

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Luen kaikki uutiset käytännössä verkosta, pääosin HS.fi, Yle & KSML. Iltapäivälehtiäkin tulee toisinaan selattua, niiden uutisarvosta en tosin ole niin varma :)

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Äänestän aina kun on äänioikeus

Sosiaalisen medioan alustoista käytän  Instagramia, aikaisemmin myös FB, LinkedIn ja Twitter, näitä nyt vähemmän

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Sosiaalisen median alustoja ja erilaisia verkon uutissivustoja voi laajasti hyödyntää myös opetuksessa ja tiedonhaussa. Oppilaiden kanssa voisi rakentaa erilaisia videosisältöjä, ”lasten uutisia” jne.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

• Venäjän hyökkäys Ukrainaan
• Inflaatio
• Energiakriisi
• Hallituksen keskenään kiristyneet välit 
• Jengirikollisuus
• Verotiedot

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ukrainan sota on iso ja ajankohtainen aihe, jota on hyvä käsitellä lapsen ikään sopivalla. Hyvin todennäköisesti lapset ovat tavalla tai toisella törmänneet sotaan liittyvään uutisointiin tai jopa suoraan sodasta kuvattuihin videoihin, joita esim Tik Tok-sovelluksessa oli välillä nähtävillä.

Oleellista on aiheesta riippumatta lähestyä aihetta ikätasoon sopivalla tavalla, huomioiden myös oppilaiden taustat. Tärkeää on siis tuntea omat oppilaansa, etenkin jos käsittelee herkkiä, tunteita herättäviä aiheita. Lisäksi aiheita tulisi käsitellä oppilaiden arkeen liittyvissä konteksteissa.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• Poliisi
• Terveydenhoitaja
• Mielenterveyteen liittyvät yhdistykset
• Nuorten mielenterveysseura
• Museot

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

Yhteiskuntaoppi on tärkeä osassa tukemassa oppilaiden kasvua vastuullisiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Yhteiskuntaopin avulla voidaan harjoitella arkisia selviytymistaitoja ja toisaalta päästään syventymään myös tärkeisiin tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja demokratiaan liittyviin kysymyksiin.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaopin sisällöissä käsitellään monia arjen taitoja, jotka koskettavat lapsia jo paljon ennen yhdeksättä luokkaa. Yhteiskuntaoppi tukee lapsen aktiivista toimijuutta ja integroitumista osaksi yhteiskuntaa. Monimediaisuus ja älylaitteet ovat tuoneet uutiset ja maailman tapahtumat jo alakouluikäisten nähtäville, joten niiden käsittely on luontevaa jo aikaisemmin. Yhteiskuntaoppi tukee oppilaiden lähdekriittisyyden rakentumista.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaoppi alakoulussa tulisi olla hyvin käytännönläheistä ja lapsen elämään aidosti yhteydessä olevaa. Sisältöjä voidaan käydä läpi siitä näkökulmasta, miten lapsi ja varhaisnuori kohtaa näitä asioita arjessaan. Lisäksi yhteiskuntaoppi mahdollistaa aktiivisen toimijuuden tukemista jo alaluokilta lähtien.  

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan yhteiskunnallisista asioista selvää seuraamalla uutisia niin televisiosta, lehdistä, internetistä. Aktiivisessa käytössä on myös sosiaalinen media, kuten Instagram. Instagram on tällä hetkellä uutistenkin puolesta todella aktiivisessa käytössä ja luen mielelläni muun muassa Helsingin sanomien ja Ylen juttuja sitä kautta. Jos minulla on tv käytössä, katson mielelläni aamu-uutiset. Radio on myös usein päällä aamuisin. Yhteiskunnallisista asioita keskustellaan paljon erilaisissa podcasteissa ja niitä kuuntelen mielelläni.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Vaikuttamisen kanavana käytän Instagramia. En koe vaikuttavani kauhean laajalla tasolla enkä mitenkään vahvasti. Mutta totta kai kaikki sisältö, mitä tuotamme, vaikuttaa aina jollain tavalla. Jos ilmaisen mielipiteeni esimerkiksi juuri Instagramissa, se on vaikuttamista.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Opetuksessa voisi olla mukana esimerkiksi luokan oma blogi tai some-tili, jota päivitettäisiin vaikka kerran viikossa. Blogiin/someen voisi nostaa sillä viikolla luokassa esillä olleita ajankohtaisia teemoja ja aiheita – kaikkea, mitä opettajan ja oppilaiden yhteisissä pohdinnoissa ja keskusteluissa on tullut ilmi.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä puhututtaa sota, hyvinvointialueet sekä ilmastokriisi. Pitkään pinnalla on ollut palkkakeskustelu, joka yhä jatkuu.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ilmastokriisiä ja ilmastonmuutosta keskustelun kautta ja pohtimalla yhdessä oppilaiden kanssa, millaisia tekoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja hidastamiseksi voisi tehdä. Sotaa en välttämättä ottaisi hirveästi käsittelyyn, elleivät oppilaat sitä itse toisi jotenkin esille. Ja tietysti, jos he kokevat tarvetta puhua siitä. Tuoden aiheet oppilaiden ikätasoon sopivaksi ja ehkä juuri oppilaiden mielenkiinnonkohteiden mukaan.
Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Riippuen missä kaupungissa opetusta järjestetään, mutta esimerkiksi Seinäjoella kaupungintalo ja sen yhteydessä ja puitteissa tapahtuvan toiminnan kanssa tehtävä yhteistyö voisi olla mahdollista. Kaupungin päättäjien kanssa keskustelua ajankohtaisista aiheista. Kaupunginjohtajaa varmasti pääsisi tapamaan oppilaiden kanssa. Oppilaat voisivat suunnitella haastattelun. Myös kirjastot ja museot ovat hyviä yhteistyötahoja. Museoissa otetaan usein kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Kirjastoihin voisi tehdä täsmäiskuja tiedonhakua ajatellen. Poliisi myös yksi oivallinen ja mahdollinen yhteistyötaho.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Jotta oppilaan olisi helpompi ymmärtää yhteiskunnan rakennetta/rakenteita. Yhteiskuntaoppi auttaa hahmottamaan oppilaan paikkaa ja vastuuta sekä mahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Luulen sen olevan ainakin ”ennaltaehkäisevää” työtä. Oppilas ymmärtää jo aiemmin yhteiskunnan rakennetta ja osaa hakea paikkaansa siinä. Oppilas pysyy ikään kuin kehityksen kyydissä mukana.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Juuri aktiivinen yhteistyö eri tahojen kanssa olisi mahtavaa toteuttaa. Mahdollisimman monipuolista, kannustavaa ja innostavaa opetusta. Projekteja, joissa oppilaat saavat olla aktiivisia.

 Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
 Seuraan jonkin verran uutisia netissä tai kuuntelen automatkoilla radiota ja lisäksi luen tuttavien jakamia uutislinkkejä. En ole kovin aktiivinen yhteiskunnallisiin asioihin perehtyjä, varsinkaan sellaisiin, jotka eivät kiinnosta itseäni.

 Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
 Jonkin verran sosiaalisen median kanavia, Instagram ja Facebook. Työni puolesta kai vaikuttamisen kanavaksi voidaan lukea myös Wilma-viestintä huoltajien kanssa. 

 Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
 Sosiaalinen media kiinnostaa oppilaita, joten esimerkiksi jo oman eskariryhmän kanssa harjoittelemme miettimään, millaisia kuvia haluamme julkaista ryhmämme Instagram-tilillä. Tätä kautta tutustutaan sosiaalisessa mediassa toimimisen pelisääntöihin. 

 Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
 Ukrainan sota, energiakriisi, korona, lasten ja nuorten pahoinvointi, varhaiskasvatusalan henkilöstöpula sekä sen ja hoitoalan palkkaus. 

 Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
 Oppilaiden ikä ja tausta huomioiden. On aivan eri asia puhua Ukrainan sodasta lasten kanssa, jotka ovat nähneet kuvan tai viedon siitä netissä, kuin sotaa paenneiden lasten kanssa. Sekä sodan, koronan että pahoinvoinnin teemoja lähestyisin tunnetaitojen ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta vaikkapa pohtimalla oppilaiden kanssa, mitä voi tehdä tai kenelle puhua, jos itseä pelottaa, ahdistaa, huolettaa jne. 

 Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
 Poliisin ja pelastuslaitoksen palvelut oppilaitoksille, samoin esim. SPR. Kenties voidaan saada opetusta erilaisten liikuntaseurojen vetäjiltä tai yrittäjiltä.


Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Mielestäni on tärkeää, että jo nuoresta alkaen lapsia kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan omaan eläämänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa ja heidän osallisuuttaan tuetaan. Yhteiskuntaopin opetus on yksi osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiselle, kun lasten kanssa harjoitella toimimista demokraattisen yhteiskunnan periaatteiden mukaan ja samalla tutustutaan ympäröivän yhteiskunnan lakiehin, sääntöihin ja kansalaisten oikeuksiin.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
On tärkeää, että myös lapset oppivat ympäröivän yhteiskunnan toiminnasta, pelisäännöistä ja keinoistaan osallistua ja vaikuttaa.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Esittelemäni malli tai toiminta on toteutettu esiopetusryhmässä, mutta sitä soveltamalla ja muuttamalla samanlainen projekti toimisi myös koulussa, mikäli siihen on resursseja ja yhtiestyötahoja. Olen työni puolesta ollut mukana pilotoimassa esiopetusikäisten yrittäjyyskasvatusta, jonka tiimoilta olimme velvollisia toteuttamaan siihen liittyvän hankkeen. Koska tutustuimme yrittäjyyteen kaupan muodossa ensin leikkien eskarissa kauppaleikkiä, johon lapset toivat tavaroita kotoa, etsimme mainoslehdistä tuotteiden hintoja ja tutustuimme Suomessa käytössä oleviin rahoihin ja näin muodostui ryhmän oma kauppaleikki. Tämän jälkeen pääsimme oikeasti tutustumaan kaupan töihin. Yhteistyötahonamme oleva päivittäistavarakauppa otti meidät pienryhmissä vastaan hyllyttämään tuotteita ja jokainen lapsi pääsi kokeilemaan myös ihan oikealla kassalla olemista. Tehdystä "työstä" lapset saivat vielä palkaksi pillimehut sekä muita herkkuja kotiin viemisiksi ja näin ollen tutustuttiin myös palkka-käsitteeseen. Mitä isommista oppilaista on kyse, sitä enemmän näen mahdollisuuksia toteuttaa monialaisiakin oppimiskokonaisuuksia, jotka sisältävät yhteiskuntaoppia siinä, missä muitakin oppiaineita.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Tällä hetkellä suurin informaation lähde on internet. Luen päivittäin eri digilehtiä (Helsingin-sanomat & Ilkka-pohjalainen) sekä iltapäivälehtiä kuten iltalehti ja ilta-sanomat. Perinteisten uutisten katsominen teeveestä on jäänyt todella vähiin. Twitterissä kohtaa myös paljon yhteiskunnallisia asioita, mutta näihin uutisiin tulee suhtautua kriittisesti.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

 Sosiaalisesta mediasta käytän päivittäin Instagramia, facebookkia ja twitteriä. En kuitenkaan päivitä itse juurikaan näihin sovelluksiin, mutta seuraan tapahtumia aktiivisesti. Käytän myös äänioikeuttani eri vaaleissa. 

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Miestäni opetuksessa olisi hyödyllistä yhdistää oppilaille merkityksellisiä sovelluksia kuten titktokkia. Helsingin-sanomat tarjoavat myös lasten uutisia, mitä voidaan tutkia koulussa.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Qatarin mm-kisat, energiakriisi, työhyvinvointi, Ukrainan sota

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Lähestyisin vaikeiden aiheiden käsittelyä enemmän oppilaiden omasta aloitteesta. En pakottaisi keskustelun aloitusta vaan tarttuisin oppilaiden haluun keskustella aiheista. Käsittelyssä hyödyntäisin erilaisia valmiita pohjia, esimerkiksi ukrainan sodan käsittelemiseen löytyy opetushallituksen sivuilta löytyy valmis pohja.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Koulun oppilashuolto, Poliisi, Mannerheimin lastensuojeluliitto

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi. Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Heitä harjaannutetaan hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys (POPS 2014, 418.)

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Uskon, että yleisesti on havahduttu yhteiskuntaopin tärkeyteen oppilaan arjessa. Oppilaat ovat yhä nuorempina vaikutuksessa eri yhteiskunnallisesti merkittävien kanavien kanssa. Nuoret alkavat myös tienaamaan rahaan yhä nuorempina esim. markkinoinnin avulla. 9-luokalla aloitettavassa yhteiskuntaopin opetuksessa asioihin tutustuminen jää helposti hyvin pintapuoliseksi. Talouden hallinta ja siitä puhuminen on mielestäni hyvä aloittaa jo ennen 9-luokkaa. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Asioiden käsittelyä toiminnallisen opetuksen avulla esim. draaman keinoin. Luokassa voidaan järjestää esimerkiksi “viralliset” vaalit. Yleisesti kaikki käytävät sisältöalueet tulisi yhdistää oppilaiden arkeen.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lukemalla uutisia eri lehtien sovellusten kautta sekä nettilehtiä lukemalla. Käytän muun muassa Iltalehden, Helsingin Sanomien, Ylen ja Iltasanomien sovelluksia sekä luen netistä Keskisuomalaista ja Suur-Keuruuta. Lisäksi usein esimerkiksi Facebookissa tulee vastaan julkaisuja yhteiskunnallisista teemoista, joita päätyy lukemaan.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse en juurikaan käytä somea tai muitakaan vaikuttamisen kanavia. Käytän Instagramia ja Facebookia muiden seuraamiseen, mutta itse en päivitä oikeastaan ollenkaan.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Instgramia ja Facebookia en lähtisi käyttämään ainakaan alakoulun opetuksessa muuta kuin varoittavana esimerkkinä tarkkaan harkitusti, mutta uutisia voisi hyvin seurata lehdistä sekä Ylellä mielestäni on olemassa esimerkiksi ”Lasten uutiset” -niminen ohjelma, jonka myötä lapsetkin pääsisivät ajan tasalle yhteiskunnassa myllertävistä teemoista.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Varhaiskasvatuksen tilanne, sähkön hinta, mahdolliset sähkökatkokset talven aikana, Ukrainan sota, ilmastonmuutos muun muassa.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ilmastonmuutosta käydään läpi havainnollistavin esimerkein, mutta kuitenkin ikätasoisesti eikä dramatisoiden. Sähkön kulutus liittyy myös ilmastonmuutokseen, joten sen myötä voitaisiin käydä sitä asiaa läpi ja miettiä miten esimerkiksi talvella pärjätään, jos sähköt menevät.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Sähkölaitokset, poliisi, maanpuolustus, terveydenhuolto

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa muun muassa, jotta oppilaista kasvaisi mahdollisimman vastuullisia, tiedostavia ja yhteiskunnasta kiinnostuneita nuoria. Tärkeää on myös kannustaa oppilaita aktiivisiksi sekä osallistuviksi kansalaisiksi, ja näyttää heidän vaikuttamisen mahdollisuutensa.

 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Luultavasti on herätty siihen, että lapset ja nuoret on helpompi osallistaa ja saada aktiivisemmiksi yhteiskunnan jäseniksi, kun yhteiskuntaopin opetus aloitetaan jo aiemmin. Lisäksi yhteiskunnalliset asiat ovat niin tärkeitä ja osittain myös haastavia, että niiden oppimiseen ja sisäistämiseen ei riitä vain yksi vuosi.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ensimmäisenä mieleeni tulee vaikuttaminen ja osallistuminen. Kehiteltäisiin oppilaiden kanssa yhdessä projekteja, joissa he pääsisivät itse vaikuttamaan valitsemiinsa yhteiskunnallisiin asioihin esim. draaman kautta harjoiteltuna. Lisäksi voitaisiin keskittyä koulun toimintakulttuurin vaikuttamisen mahdollisuuksiin, ja kuinka oppilaat voivat osallistua koulun toimintaan.

• Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
  

• Seuraan uutisia silloin tällöin, luen lehtiä sekä selaan sosiaalista mediaa, minkä kautta tulee törmättyä myös erilaisiin uutisiin tai yhteiskunnassa meneillä oleviin asioihin. Välillä tulee katsottua uutisia, mutta aika harvoin. 

• Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
  

• Äänestän vaaleissa. Käytän myös sosiaalista mediaa (kuten Instagram ja Facebook), vaikka en julkaisekaan siellä kuin todella harvoin. Valtakunnallisessa mittakaavassa en niitä hyödynnä, esim. että osallistuisin keskusteluun jonkun vaikuttajan julkaisun kommenteissa tai avaisin keskustelun jollakin facebook-sivulla. Välillä tulee kuunneltua podcasteja. 

• Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
  

• Uskon että esimerkiksi sosiaalisen median, bloggaamisen/vloggaamisen tai podcastaamisen hyödyntäminen voisi olla oppilaille motivoiva tapa oppia erilaisia asioita, mielestäni melkein mitä vaan. Oman äänen ja mielipiteen tuomista kuuluviin/vaikuttamista yhteiskunnallisiin, itseäkin koskeviin asioihin äänestämisen kautta voi harjoitella esimerkiksi lasten kokouksen tai oppilaskuntavaalien kautta.  

• Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
  

• Energiakriisi, Ukrainan tilanne, Venäjän sotilaalliset toimet, Päiväkotien tilanne ja esim. varhaiskasvattajien jaksaminen

• Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
  
  
• Etsisin ensni löytäisinkö jostakin lasten uutisia, joissa asioita käsitellään. Asioiden käsittelyssä/keskustelussa tulee ottaa lapsen ikä- ja kehitystaso huomioon ja oltava sensitiivinen niiden vaatimalla tavalla asioiden käsittelyssä. Asiat tulisi käsitellä siten että valehdella ei tarvitse (totuuden kuitenkin löytää nykyään hyvinkin helposti vaikkei sitä etsisikään), mutta sensitiivisesti ja sen pohjalta mikä lapsia mietityttää/mitä kysymyksiä heillä aiheesta olisi. Miettisin, mitkä asiat koskettavat lapsiakin ja ovat siten tarpeellisia heidän kanssaan käydä läpi.

• Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa

• Poliisi, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Unicef, koulun henkilökuntaa kuten kuraattor, psykologi jne. 

• Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

• Yhteiskunnan ymmärtäminen on tärkeä osa osana yhteiskuntaa toimimista. Yhteiskuntaoppi ohjaa ja tukee oppilaita kasvamaan yhteiskuntamme kansalaisiksi. Tästä syystä uskon, että yhteskuntaopin opetuksen alkamista on aikaistettukin. Itse olisin ainakin kaivannut yhteiskunnallista näkökulmaa asioiden ymmärtämisen, kriittisen pohtimisen ja oppimisen näkökulmasta ja alakoulussa. 

• Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

• Esim. Talous (rahan käyttö, "miten valuutta toimii"), demokratia, (oppilaiden tasoinen vaikuttaminen). Näiden oppiminen toiminnallisesti sekä mahdollisesti "leikin" kautta.