Maisterit -22

Miten otan selvää yhteiskunnallisista asioista?

Olen yleensä pyrkinyt kuuntelemaan vähintään yhdet uutiset joko radiosta tai tv:stä joka päivä, mutta koronan ja erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan huomaan uutisten seuraamisen jääneen vähemmälle liian negatiivisuuden vuoksi. On päiviä, jolloin jää tarkoituksella tai ihan vain kaiken kiireen keskellä uutiset seuraamatta. Lisäksi koen, että uutisissa ja/tai mediassa on jatkuvasti enemmän huonoa kerrottavaa kuin hyvää, ja en ole halunnut kuulla siitä kaikesta. Tiedostan kuitenkin, että opettajana työskennellessä yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen on tarpeellista.

Luen myös verkkouutisia, mitä vastaan tulee ja kiinnostaa, eli tavallaan valikoiden; Helsingin Sanomat, Yle ja lööppiuutisia, joihin tulee suhtautua erityisellä varauksella.

Minulla on myös kaakkoisaasialainen ystävä, jonka kanssa toisinaan tulee vaihdettua ajatuksia maailman politiikkaan liittyen.

Millaisia vaikuttamisen kanavia käytän?

Olen lähivuosina ollut vaikuttamassa lähinnä valtiollisissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä ja muutamissa kansalaisaloitteissa. Aikoinaan olin sen verran paljon äänessä kertomassa ajatuksiani ja mielipiteitäni omalla yksityisellä Facebook-sivullani, että aloin saamaan muutamia pyyntöjä politiikassa mukana olevilta kavereiltani ilmoittautua parin eri puolueen ehdokkaaksi, mutta niin paljon poliittinen toiminta ei kiinnostanut, että olisin ehdolle asettunut.

Vaikuttaminenhan voi olla monenlaista, ja koskea yhteiskuntaa suoraan ja epäsuorasti, joten tällä ajatuksella kyllä pyrin vaikuttamaan hyvin usein ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen julkisen Instagram- ja Facebook-sivustoni välityksellä. Pidän näitä blogeja anonyymisti, koska en itse halua henkilöityä niillä.

Perustin 9 vuotta sitten Facebookiin opetukseen ja kasvatukseen liittyvän ryhmän, jonka tarkoituksena jäsenet voivat jakaa mediassa olevia ajankohtaisia ja/tai muutoin mielenkiintoisina/tärkeinä pitämiään, opetukseen ja kasvatukseen liittyviä julkaisuja tiedotusmielessä ja/tai kantaaottavassa mielessä. Ryhmässä on parisataa opetus- ja kasvatusalan ammattilaista, alan opiskelijaa tai siitä muuten vain kiinnostunutta jäsentä. Alkuvuosina jaksoin ylläpitää ryhmää, mutta sitten se lopahti. Toisinaan joku jäsen tekee ryhmään postauksen. Pitäisiköhän ryhdistäytyä uudelleen…

Kun toimii opettajana, tällöin tietenkin on vaikuttajana koko ajan.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Äänestyksiä ja luokkaa tai koko koulua koskevia aloitteita voivat oppilaat tehdä ehdottomasti, ja mielestäni niitä onkin hyvä harjoitella jo alakoulussa. Oppilaiden on tarpeen saada kokea tunne siitä, että heitä kuunnellaan, ja heidän ajatuksillaan ja mielipiteillään on merkitystä, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Lisäksi luokan oman blogin kirjoittaminen on mahdollista, ja innokkaimmat kirjoittajat voisivat perustaa oman henkilökohtaisen blogin.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiakriisi/energiansäästö, tietoturva, maanpuolustus, Nato, huumeet, ADHD, koronavirus jne.

Miten lähestyisin näitä asioita oppilaiden kanssa?

Oppilaan iän ja oppilaantuntemus edellä lähtisin lähestymään aiheita. Haluaisin myös herättää keskustelua omassa työyhteisössäni osasta em. teemoista, ennen kuin alkaisin käsittelemään niitä luokassa. Venäjän hyökkäyssota on varmasti aihe, joka mietityttää monia, mutta samalla se on myös herkkä aihe sen pelottavuuden kannalta ja joissain luokissa on myös venäläisiä ja/tai ukrainalaisia oppilaita. Kysyisin mielipiteitä ja ajatuksia kollegoilta, ehkä jopa huoltajilta ja myös oppilailta itseltään, onko tarpeen käydä sotaa läpi, ja syntyykö ajatuksia ja kysymyksiä, joihin vastausta lähdettäisiin pohtimaan yhdessä ja miten ja kenen kanssa, mitä halutaan tavoittaa jne. Tämä sotateema voisi pitää sisällään myös Suomen maanpuolustukseen ja Natoon liittyviä asioita, ja tietoturvaakin voisi ympätä siihen riippuen, kuinka laajasti teemaan halutaan sisältöä. Ja energiakriisi ja energiansäästö liittyvät tähän myös melko kiinteästi, riippuen siitä, miten teeman käsittely rajataan.

Energiakriisi on kuitenkin sellainen aihe, että siihen olisi tärkeä pureutua: pohtia/selvittää, missä kaikkialla energiakriisiä on (Suomi/muu maailma), riippuvuus muiden maiden energianlähteistä (syy-seuraus), energiansäästön merkitys ja keinot. Miten näiden käsittelyyn voisi saada ”yhteiskunnallista” empatiaa mukaan?

ADHD oletettavasti kiinnostaa oppilaita, koska sitä on mahdollisesti monilla koulukavereilla. Aiheesta voisi pyytää joko terveydenhoitajaa tai jopa kokemusasiantuntijaa luokkaan kertomaan. ADHD vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että ilman asianmukaista hoitoa ja tukea nämä ihmiset joutuvat käymään monenlaisia taisteluita läpi elämässään, ja vankiloissa suurimmalla osalla vankeja on diagnosoimaton ADHD, eli ADHD:llä voi olla hyvinkin vakavia seurauksia, kuten erilaiset riippuvuudet, rikosten tekemiseen sortuminen, itsemurhat, taloudelliset vaikeudet jne. Lähestymisnäkökulma voisi olla sellainen, että on tärkeää sinnikkäästi hakea apua omiin ongelmiin, jotka haittaavat usein ja/tai jokapäiväistä elämää.

Huumeita liikkuu nuorten keskuudessa yhä enemmän, ja se on teema, josta on mielestäni tärkeää puhua jo hyvissä ajoin, ehdottomasti jo 4. luokkalaisillekin. Samoin kuin ADHD:n kanssa, yhteiskuntaan vaikuttavia ongelmia tulee, kun käytetään huumeita. Lähestyisin asiaa siitä näkökulmasta, että mitä huumeet ovat, mitä niiden käytöstä seuraa/voi seurata pahimmillaan, miten niihin yleensä jäädään koukkuun, millaista on irtipääsy jne. Toiminnallista lähestymistapaa suosisin opetuksessa. Jos mahdollista, pyytäisin jotain asiantuntijaa kertomaan luokkaan/koululle tai selvittäisin vierailumahdollisuutta jossain asiantuntevassa, alakoululaisille sopivassa paikassa saada tietoa. Omalla paikkakunnallani Hyvinkäällä järjestetään päihteisiin liittyvä Päihdekupla-vierailu 5.-6. luokkalaisille.

Koronavirusta lähestyisin siitä näkökulmasta, että virusta on edelleen, ja hygieniasta huolehtiminen on tärkeää joka paikassa, jotta säästytään tartunnoilta ja pitkiltä poissaoloilta koulusta, ja miten pitkä poissaolo voi vaikuttaa ja miten koulutehtävistä voidaan huolehtia jne.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitsen ympärilläni, joita voisin hyödyntää opetuksessa?

Koulun terveydenhoitaja/koulupsykologi, Elämäni Sankari ry, energialaitokset, maanpuolustuslaitos

 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

”Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

Vuosiluokilla 4–6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin.” (POPS 2014, 260.)

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Uskoisin, että on huomattu, että 9. luokalla oppilaat eivät pysty sisäistämään ja ottamaan haltuun heille opetettuja yhteiskunnassa elämisen kannalta tärkeiksi katsottuja opetettuja asioita, joten on ajateltu, että on järkevämpää aloittaa näihin asioihin perehtyminen selkeästi aikaisemmin. Halutaan, että nuorilla on peruskoulun jälkeen mahdollisimman hyvä ymmärrys yhteiskunnasta ja he ymmärtävät, kuinka tärkeää on saada aktiivisia ja osallistuvia nuoria mukaan vaikuttamaan yhteiskuntaan.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia olisi tarpeen toteuttaa toiminnallisesti ja siten, että oppilaat oppisivat pohtimaan asioita eri näkökulmista monipuolisesti ja kriittisesti. Millaisia tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvia oppimisympäristöjä voisi käyttää?