Maisterit -22

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan päivittäin eri uutiskanavia puhelimella lukemalla uutisia eri lehdistä. Esimerkiksi talousuutisia seuraan kauppalehdestä ja muuta maailman menoa tulee seurattua iltapäivälehdistä tai oman kotipaikkakuntani sanomalehdistä. Katson myös uutisia televisiosta lähes päivittäin. 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Sosiaalisen median kanavista puhuttaessa käytän pääasiassa instagramia, sekä muuta sosiaalista mediaa, mutta koen instagramin olevan itselleni suurin vaikuttamisen väline jo sen vuoksi että käytän sitä eniten. Kuuntelen myös paljon erilaisia podcasteja. 
Yhteiskunnallisesti vaikutan käyttämällä äänioikeuttani vaaleissa. 

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Osana opetusta voisi jo ala-astelaisten kanssa pitää leikkivaalit, jossa oppilaat pääsee harjoittelemaan äänestämistä ja vaikuttamista. Vaalithan voi koskea omaa luokkaa ja siihen koskevia asioita. Oppilaat saisi näin myös kokemuksen siitä, että äänestämällä voi konkreettisesti vaikuttaa omaan elämään.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Ukrainan sota, energianhinnat, inflaatio ja Qatarin jalkapallon MM-kisat. 

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Keskutelemalla avoimesti oppilaiden ikätaso huomioiden. Kenties uutisia voisi lukea myös lasten uutisista, kuten Helsingin Sanomien lasten uutisia hyödyntäen. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Monia erilaisia. Koulun omat tahot, kuten oppilashuolto tai muut kollegat. Myös erilaiset yhdistykset ja järjestöt olisivat hyviä apuvälineitä joita voisi hyödyntää opetuksessa.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Mielestäni yksi keskeisimmistä syistä on se, että kasvatuksellisesti opetamme ja kasvatamme lapsia demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi. Jo se itsessään luo reunaehdot sille, että yhteiskuntaoppia tulee opettaa koulussa, jotta oppilaat oppivat suomalaisen yhteiskunnan kulmakiviä. Erilaiset vaikuttamisen keinot ja kokemus siitä, että asioihin pystyy/saa/pääsee vaikuttamaan yhteisesti. 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Edellinen vastaukseni vastaa osittain tähän kysymykseen. Lapsia kannustetaan yhä enemmän osallistumaan ympäristöönsä, sekä kannustetaan saamaan oma ääni niin sanotusti kuuluviin, joten tällaiset teemat koskettavat lapsia jo niin varhaisista ikävuosista saakka, että niitä tulee lisätä myös opetukseen. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?


Aiemmin mainitsemani leikkivaalit olisi hyvä keino yhteiskuntaopin opetuksessa. Opetuksen tulisi lähteä lapsen omasta elinympäristöstä ja tästä pikku hiljaa laajentaa tietoperustaa. Yhteiskunnalliset asiat voivat ehkä kuulostaa abstrakteilta, joten konkretia opetuksessa toisi sen ymmärrettävämmäksi oppilaille.