Maisterit -22

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

• Aamurutiiniini kuuluu Helsingin Sanomien lukeminen, joka on oikeastaan suurin yhteiskunnallisten asioiden tietolähteeni. Lisäksi katson toisinaan uutisia televisiosta tai mtv3-uutisten sosiaalista mediaa. Lisäksi juttelen paljon isäni kanssa, joka seuraa hyvin aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita, erityisesti politiikkaa.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

• Itse käytän vaikuttamiseen todella vähän kanavia, mutta muiden vaikuttajien postauksia seuraan kyllä aktiivisesti Instagramista enimmäkseen. Lisäksi edellä mainitun Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusten palsta (yleisönosasto) on kanava, jossa ihmiset pääsevät vaikuttamaan ja itse ainakin luen niitä aktiivisesti.
• Lisäksi olen (aluevaaleja lukuunottamatta) käynyt aina äänestämässä siitä lähtien kun olen siihen ollut oikeutettu. Ylipäätään keskustelen läheisteni kanssa jonkin verran asioista ja pyrin siten myös vaikuttamaan: tuomaan ääneni ja ajatukseni esiin.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

• Ainakin mielipidekirjoituspalstaa muistan, että hyödynnettiin omina yläasteaikoinani, jolloin luokan oppilaiden äidinkielen tunnilla kirjoittamia yleisönosastokirjoituksia tai kolumneja julkaistiin lehdessä. Mielipidekirjoituksia voitaisiin siis kirjoittaa hyvin ajankohtaisista aiheista esimerkiksi ryhmissä, jolloin tulisi tutustuttua aiheisiin syvemmin, harjoiteltua mielipidekirjoitusten kirjoittamista sekä saada kokemus vaikuttamisesta.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

• Qatarin jalkapallon MM-kisat ja niihin liittyen ihmisoikeudet, korruptio jne.
• Ukrainan sota ja Venäjä
• Hallituksen rivien rakoilu: erimielisyydet päätöksenteossa
• Nuorten pahoinvointi: jengirikollisuus
• Myös energiakriisi ja inflaatio.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

• Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa miten lähestyisin Qatarin ihmisoikeusasioita tai Ukrainan sotaa. Hakisin varmaankin tietoa esimerkiksi MLL:n (Mannerheimin lastensuojeluliitto) sivuilta, joita muistan nähneeni sosiaalisessa mediassa sodan syttymisen aikaan. Erityisesti Qatarin MM-kisat on haastava aihe niiden ristiriitaisuuden vuoksi, joka tuntuu olevan vaikea aihe ymmärtää ja käsitellä aikuisillekin.
• Hallitukseen liittyviä asioita olisi sen sijaan helpompi lähestyä esimerkiksi käsittelemällä eri puolueita ja niiden poliittisia sitoutumuksia, joita voitaisiin rinnastaa päätöksiin, joista hallituksen kesken on tällä hetkellä erimielisyyksiä. Voitaisiin esimerkiksi draaman kautta eläytyä eri puolueiden johtajien/edustajien rooleihin ja pohtia, mitä mieltä kukin puolue on eri asioista, ja mitä tunteita herää erimielisyyksien tullessa. Hyvä tilaisuus siis harjoitella tunnetaitoja, toisen asemaan asettumista ja ongelmanratkaisutaitoja.
• Nuorten pahoinvointi ja lisääntynyt jengirikollisuus on hyvin huolestuttava aihe, jota kannattaisi myös lähestyä syiden kautta: miksi nuoret voivat pahoin (erityisen hyvä 6-9 luokkalaisten kanssa). Voitaisiin myös etsiä eri lähteistä internetistä tietoa, kuten tutkimustuloksia, uutisartikkeleita tai haastatteluja tukemaan oppilaiden pohdintoja. Lopuksi voitaisiin pohtia ratkaisuja näihin ongelmiin, erityisesti ennaltaehkäisyä oman luokan tai koulun kannalta. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• Mainitsemani Mannerheimin lastensuojeluliitto, jolla on usein kunnissa/kaupungeissa omat edustajansa, jotka voisivat tulla puhumaan asioista nimenomaan lasten ja nuorten näkökulmasta.
• Jengirikollisuuteen liittyen poliisin kanssa voisi tehdä yhteistyötä. Omasta lähipiiristäkin löytyy alan edustajia. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

• Mielestäni tämä suora lainaus opetussuunnitelmasta kiteyttää yhteiskuntaopin opetuksen ajatuksen hyvin ytimekkäästi:

”Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa.”

• On tärkeää olla perillä ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista, erityisesti niistä, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella omaan tai läheisten elämään. Lisäksi kriittisen ajattelun taitojen ja medialukutaidon oppimisessa on keskeistä oppia etsimään ja hankkimaan tietoa luotettavista lähteistä sekä arvioida erilaisten toimijoiden tuottamaa tietoa: mistä löydän luotettavinta taitoa ajankohtaisista asioista.
• Uskoisin, että yhteiskuntaoppia opiskellaan jo ala-asteella myös sen takia, että lapset ja nuoret ymmärtäisivät omat vaikuttamisen mahdollisuutensa jo varhain: myös nuorten ääntä tarvitaan yhteiskunnallisten päätösten tekemiseen.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

• Ajattelen, että opetuksen tulisi olla käytännönläheistä ja liittyvän vahvasti oppilaiden omaan elämään. Luokkahuoneessa istumisen sijasta jalkauduttaisiin omaan kuntaan/kaupunkiin: haastattelemaan paikallisia päättäjiä/vaikuttajia sekä tutustutaan paikallisiin yrityksiin ja yrittäjiin. Opeteltaisiin arjen taitoja: rahankäyttöä, säästämistä, kestävän kehityksen mukaista kuluttamista.
• Opetus sisältäisi myös paljon yhteiskunnallisiin asioihin perehtymistä, ajankohtaisista aiheista puhumista. Näihin liittyen puhuttaisiin paljon oppilaiden mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa: mahdollisuuksien mukaan myös tehtäisiin jotain konkreettista.