Maisterit -22
 Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
 Seuraan jonkin verran uutisia netissä tai kuuntelen automatkoilla radiota ja lisäksi luen tuttavien jakamia uutislinkkejä. En ole kovin aktiivinen yhteiskunnallisiin asioihin perehtyjä, varsinkaan sellaisiin, jotka eivät kiinnosta itseäni.

 Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
 Jonkin verran sosiaalisen median kanavia, Instagram ja Facebook. Työni puolesta kai vaikuttamisen kanavaksi voidaan lukea myös Wilma-viestintä huoltajien kanssa. 

 Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
 Sosiaalinen media kiinnostaa oppilaita, joten esimerkiksi jo oman eskariryhmän kanssa harjoittelemme miettimään, millaisia kuvia haluamme julkaista ryhmämme Instagram-tilillä. Tätä kautta tutustutaan sosiaalisessa mediassa toimimisen pelisääntöihin. 

 Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
 Ukrainan sota, energiakriisi, korona, lasten ja nuorten pahoinvointi, varhaiskasvatusalan henkilöstöpula sekä sen ja hoitoalan palkkaus. 

 Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
 Oppilaiden ikä ja tausta huomioiden. On aivan eri asia puhua Ukrainan sodasta lasten kanssa, jotka ovat nähneet kuvan tai viedon siitä netissä, kuin sotaa paenneiden lasten kanssa. Sekä sodan, koronan että pahoinvoinnin teemoja lähestyisin tunnetaitojen ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta vaikkapa pohtimalla oppilaiden kanssa, mitä voi tehdä tai kenelle puhua, jos itseä pelottaa, ahdistaa, huolettaa jne. 

 Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
 Poliisin ja pelastuslaitoksen palvelut oppilaitoksille, samoin esim. SPR. Kenties voidaan saada opetusta erilaisten liikuntaseurojen vetäjiltä tai yrittäjiltä.


Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Mielestäni on tärkeää, että jo nuoresta alkaen lapsia kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan omaan eläämänsä ja arkeensa liittyvissä asioissa ja heidän osallisuuttaan tuetaan. Yhteiskuntaopin opetus on yksi osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiselle, kun lasten kanssa harjoitella toimimista demokraattisen yhteiskunnan periaatteiden mukaan ja samalla tutustutaan ympäröivän yhteiskunnan lakiehin, sääntöihin ja kansalaisten oikeuksiin.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
On tärkeää, että myös lapset oppivat ympäröivän yhteiskunnan toiminnasta, pelisäännöistä ja keinoistaan osallistua ja vaikuttaa.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Esittelemäni malli tai toiminta on toteutettu esiopetusryhmässä, mutta sitä soveltamalla ja muuttamalla samanlainen projekti toimisi myös koulussa, mikäli siihen on resursseja ja yhtiestyötahoja. Olen työni puolesta ollut mukana pilotoimassa esiopetusikäisten yrittäjyyskasvatusta, jonka tiimoilta olimme velvollisia toteuttamaan siihen liittyvän hankkeen. Koska tutustuimme yrittäjyyteen kaupan muodossa ensin leikkien eskarissa kauppaleikkiä, johon lapset toivat tavaroita kotoa, etsimme mainoslehdistä tuotteiden hintoja ja tutustuimme Suomessa käytössä oleviin rahoihin ja näin muodostui ryhmän oma kauppaleikki. Tämän jälkeen pääsimme oikeasti tutustumaan kaupan töihin. Yhteistyötahonamme oleva päivittäistavarakauppa otti meidät pienryhmissä vastaan hyllyttämään tuotteita ja jokainen lapsi pääsi kokeilemaan myös ihan oikealla kassalla olemista. Tehdystä "työstä" lapset saivat vielä palkaksi pillimehut sekä muita herkkuja kotiin viemisiksi ja näin ollen tutustuttiin myös palkka-käsitteeseen. Mitä isommista oppilaista on kyse, sitä enemmän näen mahdollisuuksia toteuttaa monialaisiakin oppimiskokonaisuuksia, jotka sisältävät yhteiskuntaoppia siinä, missä muitakin oppiaineita.