Maisterit -22

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Itse en juuri ota selvää yhteiskunnallisista asioista, sillä en lue lehtiä tai katso uutisia. Ainoa tapa yhteiskunnallisten asioiden huomioimiseen minulla on kuulopuheet sekä some. Seuraan Instagramissa YleUutisia, ja sieltä usein jotakin pompsahtaa esiin ja niitä sitten luen. Toinen on Facebook, jossa on mainoksia uutisista tai sitten jotkut FB-kaverit ovat jakaneet uutisia.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Sosiaalinen media; Instagram ja Facebook. Harvemmin niihin kyllä yhtään mitään julkaisen, lähinnä vain itse seurailen. (Lisäksi ahkerassa käytössä on WhatsApp ja Snapchat).

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Instagramissa on paljon henkilökohtaisia, opiskelijoiden ja opettajien sekä yleisesti sisällöntuottajien tilejä. Instagramissa on kuitenkin ikärajana 13.v eli sen puoleen sitä ei voisi hyödyntää ala-asteella. Muutoin sitä voisi hyvinkin hyödyntää oppimisen/ tiedon jaon väylänä. 

Parhaimpana ehkäpä olisi blogit, sillä ne on kaikkien saavutettavissa ja eipä taida olla ikärajaa niissä. Niistäkin voi tehdä todella omanlaisia ja lisätä sekä kuvia, että tekstiä jne, joten se voisi olla hyvä väylä hyödyntää opetusta. Toisaalta miksei opettajan näkökulmasta voisi hyvinkin hyödyntää opetuksessa Instagramia tms. niin, että oppilaat näkisivät opettajan valitsemaa sisältöä, sillä he kuitenkin isolla todennäköisyydellä ovat tietoisia näistä sovelluksista ja saattavat niitä mahdollisesti kuitenkin käyttää. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

1. Pahoinvointi, uupumus
2. Linnanjuhlat
3. Korona
4. Ympäristö/ilmasto/luonto

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Hyvinvointioppimisen avulla, yhteiskuntaopin ja ympäristötieteiden avulla. Lisäksi avoin oppilaan/lapsentasoinen keskustelu on tärkeää. Kaikkea ei tietystikään tarvitse nostaa esiin, mutta jos oppilaat nostaisivat näitä aiheita itse esiin, niin niistä olisi tosi hyvä keskustella ja hyödyntää eri oppiaineita apuna.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

• SPR
• Psykologit, kuraattorit, terveydenhuoltohenkilöstö jne.
• Veteraanit
• Museot
• Erilaiset vierailukohteet

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

“Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.” 

“Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys. “

(POPS 2014, 260.)

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaoppi on ollut minulle aina todella vaikeaa, vaikka olenkin kokenut sen todella hyödyllisenä oppiaineena, sillä se opettaa asioita, joita esim. aikuisiässä tulee tarvitsemaan. Juuri rahankäyttö, laskut, politiikka, äänestäminen, asunnon hankinta, lainat jne. Ehkä juuri hyödyllisyytensä takia sitä on alettu opettaa jo ala-asteella. Lisäksi yhteiskuntaoppi on oppiaine, jota väkisinkin tarvitsee elämässä (kuten esim. matikkaa tarvitsee).

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

• Rahan käytön harjoittelu
• Tasa-arvo
• Äänestämisen harjoittelu (luokan omista asioista ja esim säännöistä äänestäminen, “vaalisalaisuus”
• Vaikutusmahdollisuudet (kansalaisaloitteet jne.)